European Citizens' Consultations 2009 Regional Debate -seminaari
Kööpenhamina
Ma 28.9.2009
klo 00:00 - 23:59
Paikka
Tanskan kansallinen parlamentti
Hankkeessa on kuluvan vuoden aikana kaikkiaan noin 1500 jokaisen 27 EU-maan satunnaisesti, mutta eri väestöryhmiä ja alueita tasaisesti edustavasti valittua kansalaista jäsentänyt ensin kotimaidensa kansallisissa kansalaiskonsultaatioissa ja sen jälkeen koko EU:n tasoisessa kansalaisten huippukokouksessa ideoitaan ja vastauksiaan kysymykseen "Mitä EU voi tehdä muokatakseen taloudellista ja sosiaalista tulevaisuuttamme globalisoituneessa maailmassa?". Näistä ideoista ja aloitteista 15 äänestyksissä menestyneintä on sittemmin annettu Euroopan parlamentin puhemiehen ja Euroopan komission puheenjohtajan välityksellä myös vastaavien elinten poliittiseen valmisteluun.
Hankkeen seuraavassa vaiheessa painopistettä siirretään satunnaisesti valituista kansalaisista järjestäytyneeseen kansalaisyhteiskuntaan välittämällä menestyneimpien aloitteiden kärkiteemat ja suositukset maaryhmittäin eri kansalaisjärjestöjen ja yritys- sekä yhteiskuntaelämän asianomistajille. Tässä tapauksessa kansalaisten suosituksissa kaikkein vahvimmin esillä ollut ilmastoteema kokosi toista sataa ilmastoasioiden avaintoimijaa eri Pohjois- ja Baltian maista Kööpenhaminaan. Muista teemoista järjestetään tämän vuoden aikana vielä neljä muuta jatkoseminaaria ympäri Eurooppaa maaryhmittäin.
European Citizens´ Consultation -tapahtuman sisältö
Poliitikkojen tehtävä on muuttaa kansalaisten tahto poliittisiksi päätöksiksi. Tähän periaatteeseen nojasi Tanskan parlamentissa 28.9.2009 järjestetty European Citizens´ Consultation -sarjan ilmastoseminaari. Tapahtumaan oli kutsuttu ilmastoalan vaikuttajia Baltian alueelta ja pohjoismaista kuulemaan kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen näkemyksiä tarpeellisista ilmastonmuutosta hillitsevistä ratkaisuista ja kertomaan omista näkemyksistään. Mukana oli mm. tuoreita Euroopan parlamentin jäseniä ja energiayritysten edustajia.
Tapahtuman avannut Tanskan Eurooppa-liikkeen puheenjohtaja Erik Boel muistutti puheessaan, että ilmastokysymykset ovat nousseet pysyvästi poliittiseen keskusteluun. Hänestä ilmastoasiat eivät ole ”liian vaikeita” maallikoille, vaan ne ovat poliittista valtavirtaa. Tanskan kulttuuri-instituutin Olaf Gerlah Hansenin mielestä aiheen kannalta kansalaisten mukanaolo on keskeistä: vain siten saadaan kansalaisilta kestävä tuki tarvittaville poliittisille päätöksille.
Yksikön johtaja Jean-Arnold Vinois Euroopan komission Energia- ja liikennepääosastolta näki eurooppalaisen yhteistyön nousseen entistä tärkeämmäksi EU-jäsenmaiden energiapolitiikassa. Hän korosti energiaturvallisuuden merkitystä kriisien estämisen näkökulmasta ja kertoi EU:n suunnitelmista ennen YK:n ilmastokokousta Kööpenhaminassa ja matkalla kohti vuoden 2050 energiastrategiaa.
Bo Lindegard Tanskan hallituksen ilmastosihteeristöstä korosti puheessaan, että muutos vähähiiliseen yhteiskuntaan on jo menossa. Aivan viime aikoina on tapahtunut paljon myönteistä, esim. Kiinan asenne kansainvälisissä neuvotteluissa on muuttunut aiempaa rakentavammaksi.
DONG-energiayhtiön toimitusjohtaja Anders Eldup toi esille Al Goren Epämiellyttävä totuus –elokuvan. Hän näki sen yhdeksi keskeiseksi vaikuttajaksi eri tahojen havahtumisessa ilmastonmuutoksen uhkiin. Tanskan tuulivoiman tuottajien yhdistyksen toimitusjohtaja Jan Serup Hylleberg puolestaan muistutti, että vesi ja tuuli ovat luontaisia energianlähteitä Pohjois-Euroopassa, kun etelässä sitä on aurinko. Tärkeää olisi löytää tekniset ratkaisut, joilla eri lähteistä tuotettu energia saataisiin yhdistettyä samoille eurooppalaisille markkinoille.
Greenpeacen toimintaa pohjoismaissa johtavan Mads Flarup Christensenin mielestä valtioiden nykyiset toimet eivät riitä: taisteluun ilmastonmuutosta vastaan on investoitava enemmän rahaa. Christensen nosti esiin ilmastopakolaiset uhkana Euroopalle. Jollei köyhien elinoloja paranneta siellä, missä lämpenevä ilmasto aiheuttaa eniten ongelmia, EU:n alueelle on odotettavissa valtavia määriä pakolaisia.
Myös Euroopan parlamentin jäsenen, EPP-ryhmää edustavan Sirpa Pietikäisen mielestä aliarvioimme ilmastonmuutosta ja sen vauhtia. Hänen ilmastonmuutoksen torjunnan eurooppalaisessa keinovalikoimassaan ylimpänä on alueen energiamarkkinoiden yhdistäminen. Pietikäisen tanskalainen demarikollega Britta Thomsen nosti esille energian säästön ja sen tehokkaan käytön, joista hänen mukaansa Ukrainan ja Venäjän kaasukiistan jälkeen on ensimmäistä kertaa puhuttu sisäisen turvallisuuden näkökulmasta. Thomsen korosti kaukolämmön merkitystä energiatehokkuuden lisäämisessä. Vihreiden meppiryhmää edustanut virolainen Indrek Tarand muistutti taistelun ilmastonmuutosta vastaan olevan tuottoisaa liiketoimintaa, joka tarjoaa paljon mahdollisuuksia yrityksille.
- - -
Mitä EU voi tehdä muokatakseen taloudellista ja sosiaalista tulevaisuuttamme globalisoituneessa maailmassa? Tähän kysymykseen on vuoden 2009 aikana etsitty vastauksia eri EU-jäsenmaissa asuvilta eurooppalaisilta. Satunnaisesti valitut noin 1 500 osallistujaa keskustelivat kysymyksestä kevään aikana kansallisissa tapahtumissa. 15 eniten kannatusta saanutta ideaa ja aloitetta annettiin EU-maiden yhteisessä tapahtumassa Euroopan parlamentin puhemiehen ja Euroopan komission puheenjohtajan välityksellä poliittiseen valmisteluun.
Kööpenhamina päätti European Citizens’ Consultations -tapahtumien sarjan ilmastokysymysten osalta: Tanskan parlamenttiin kokoontuneet toistasataa balttia ja pohjoismaista osallistujaa keskustelivat siitä, miten konsultaation tuloksia voidaan viedä käytännön toimintaan. Muissa osissa Eurooppaa järjestetään Kööpenhaminan tapaan neljä muihin teemoihin keskittyvää jatkoseminaaria.
Belgialainen King Baudoin -säätiö on ollut hankkeen päätoteuttaja. Yhtenä sen kumppanina on toiminut kansainvälinen Eurooppa-liike. Eurooppalainen Suomi osallistui keväällä Suomen tapahtuman järjestämiseen Svenska Studiecentralen -opintokeskuksen kanssa. Samat tahot huolehtivat myös suomalaisia ilmastoasiantuntijoita edustavan ryhmän kokoamisesta Kööpenhaminan tapahtumaan.
Suomalaisia osallistujia tapahtumassa olivat seuraavat henkilöt:
Arto Aniluoto, Eurooppalainen Suomi ry
Jonas Biström, Natur och Miljö
Riku Eskelinen, Suomen luonnonsuojeluliitto
Sebastian Gripenberg, Svenska Studiecentralen
Robert Hagelstam, ECC- ja ECS-osallistuja
Elina Hykköne, Eurooppalainen Suomi ry
Karina Jutila, Ajatuspaja e2
Teemu Kettunen, Suomen luonnonsuojeluliitto
Rilli Lappalainen, Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys ry
Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentti
Jussi Rauvola, Suomen ylioppilaskuntien liitto
Satu Tieturi, Alueiden komitea
Pauliina Tynkkynen, Eurooppanuoret ry
Simo Vassinen, Demos Helsinki
Björn Wallén, Svenska Studiecentralen