EU:N TOIMIELIMET
Eurooppa-neuvosto
Eurooppa-neuvoston kokous on jäsenvaltioiden hallitusten ja valtionpäämiesten kokous, joka tunnetaan myös EU:n huippukokouksena. Eurooppa-neuvoston jäseniä ovat siis jokaisen EU-maan johtajat.
Suomea Eurooppa-neuvostossa edustaa pääministeri.
Eurooppa-neuvosto sai alkunsa vuonna 1974, kun EU:n poliittiset johtajat alkoivat kokoontua säännöllisesti. Lissabonin sopimuksen astuttua voimaan joulukuussa 2009 Eurooppa-neuvostosta tuli EU:n virallinen toimielin.
Eurooppa-neuvoston tehtävänä on antaa yleiset poliittiset suuntaviivat unionin kehitykselle. Eurooppa-neuvosto myös ratkaisee erimielisyyksiä, joita ei muuten ole saatu sovituksi. Lisäksi se määrittää talouspolitiikan sekä yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan suuntaviivat. Se on siten EU:n ylin poliittinen elin. Eurooppa-neuvosto sai Lissabonin sopimuksen myötä toimivaltuuksia tehdä oikeudellisesti sitovia päätöksiä.
Valtionpäämiehet kokoontuvat vähintään neljä kertaa vuodessa. Puheenjohtaja voi näiden lisäksi kutsua koolle ylimääräisen kokouksen. Viralliset kokoukset pidetään Brysselissä.
Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja
Eurooppa-neuvoston toimintaa johtaa Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja eli ”presidentti”. Eurooppa-neuvosto valitsee määräenemmistöllä itselleen puheenjohtajan kahdeksi ja puoleksi vuodeksi. Kausi voidaan uusia kerran. Vuoden 2024 joulukuussa Eurooppa-neuvoston puheenjohtajana aloitti portugalilainen António Costa.
Presidentin tehtäviin kuuluu Eurooppa-neuvoston kokousten puheenjohtajana toimiminen ja sen työskentelyn ohjaaminen. Hän valmistelee kokoukset yhteistyössä komission puheenjohtajan ja yleisten asiain neuvoston kanssa. Yleisten asiain neuvostolla, jota johtaa kulloisenkin puheenjohtajamaan ulkoministeri, on keskeisin rooli Eurooppa-neuvoston kokousten valmisteluissa.
Sivu päivitetty viimeksi 30.10.2025
Euroopan komissio
Euroopan komissio on jäsenvaltioista riippumaton toimielin. Komissio koostuu 27 jäsenestä eli komissaarista, joita on yksi jokaisesta jäsenvaltiosta.
Yksinoikeus lakialoitteisiin
Komissiolla on yksinoikeus tehdä lakialoitteita. Se esittää ehdotuksensa uudesta lainsäädännöstä Euroopan parlamentille ja Euroopan unionin neuvostolle, jotka päättävät asioista komission ehdotuksen pohjalta. Unionin lainsäädännön rikkomistapauksissa komissiolla on oikeus nostaa kanne jäsenvaltiota tai yritystä vastaan. Komissio voi esimerkiksi sakottaa yrityksiä kilpailulakien rikkomisesta.
Komissio vastaa myös unionin yhteisten politiikkojen täytäntöönpanosta ja valvoo perussopimusten noudattamista. Lisäksi se hallinnoi unionin talousarviota ja toimintaohjelmia. Euroopan komissio edustaa unionia ulkoisesti, esimerkiksi kauppapolitiikassa.
Komissaarit EU:n asialla
Komission toimikausi kestää viisi vuotta. Saksalainen Ursula von der Leyen valittiin vuonna 2019 komission puheenjohtajaksi, ja vuoden 2024 heinäkuussa hänet valittiin jatkokaudelle.
Jokainen komission jäsen vastaa tietystä EU:n politiikan osa-alueesta. Komissaarit eivät edusta omaa maataan vaan EU:n yhteistä etua. Suomalainen Henna Virkkunen on digiasioista vastaava komissaari, joka vastaa komission varapuheenjohtajana myös turvallisuudesta
Uuden komission kokoonpanosta päätetään täysistunnossa, jossa mepit äänestävät komissiosta kokonaisuudessaan. Nykyisen komission toimikausi päättyy 31. lokakuuta 2029. Jos komission nimittämisprosessi viivästyy, nykyinen komissio jatkaa toimikautensa päätyttyä toimituskomissiona, kunnes uusi komissio aloittaa toimintansa.
Suurin toimielin
Kaikkiaan komissiossa työskentelee noin 32 000 henkilöä, mikä tekee komissiosta unionin suurimman toimielimen. Komission henkilöstö jakaantuu pääosastoihin tai yksiköihin, joita johtavat komissaareille vastuussa olevat pääjohtajat.
Kuva: Euroopan unioni
Komission toimipaikka on Bryssel. Lisäksi osa sen yksiköistä toimii Luxemburgissa.
Päärakennus Berlaymont sijaitsee Brysselin EU-korttelin sydämessä, Schumanin aukion tuntumassa.
Euroopan unionin neuvosto
Euroopan unionin neuvosto toimii EU-maiden hallitusten äänenä, sopii EU-lainsäädännöstä ja koordinoi eri alojen politiikkaa. Jäsenet ovat tietystä politiikan alasta vastaavia ministereitä kustakin EU-maasta. Neuvoston toimipaikka on Bryssel.
Euroopan unionin neuvosto edustaa jäsenvaltioita unionin päätöksenteossa ja koostuu jäsenvaltioiden ministeritason edustajista. Neuvosto toimii yhdessä Euroopan parlamentin kanssa EU:n lainsäätäjänä ja budjettivallan käyttäjänä. Neuvostoa kutsutaan myös ministerineuvostoksi tai pelkästään neuvostoksi.
Neuvosto kokoontuu Brysselissä lukuun ottamatta huhti-, kesä- ja lokakuuta, jolloin kokoukset pidetään Luxemburgissa.
Neuvosto kokoontuu kymmenessä eri kokoonpanossa riippuen siitä, mitä asioita sen käsiteltävänä on. Osallistuva ministeri määräytyy sen mukaan, mitä aihepiiriä käsitellään.
Neuvoston kokoonpanot
- Yleiset asiat
- Ulkosuhteet
- Talous- ja rahoitusasiat (Ecofin)
- Oikeus- ja sisäasiat
- Työllisyys, sosiaalipolitiikka, terveys ja kuluttaja-asiat
- Kilpailukyky (sisämarkkinat, teollisuus ja tutkimus)
- Liikenne, televiestintä ja energia
- Maatalous ja kalastus
- Ympäristö
- Koulutus, nuoriso ja kulttuuri
EU:n suhteita muuhun maailmaan käsitellään ulkosuhteiden neuvostossa (UAN). Yleisten asioiden neuvosto (YAN) vastaa muiden neuvostokokoonpanojen työn yhteensovittamisesta, Eurooppa-neuvoston kokousten valmistelusta, institutionaalisista kysymyksistä sekä laajentumisesta.
Puolivuosittain vaihtuva puheenjohtajamaa johtaa neuvostojen työtä lukuun ottamatta ulkoasiainneuvostoa, jossa puheenjohtajana toimii EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja.
Neuvoston päätehtävät
- Hyväksyy EU:n lainsäädännön yhdessä Euroopan parlamentin kanssa
- Huolehtii jäsenvaltioiden talous- ja sosiaalipolitiikan yhteensovittamisesta
- Solmii kansainvälisiä sopimuksia EU:n ja muiden maiden tai organisaatioiden kanssa
- Hyväksyy EU:n talousarvion yhdessä Euroopan parlamentin kanssa
- Vastaa yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehittämisestä
- Koordinoi yhteistyötä kaikkien EU-maiden kansallisten tuomioistuinten, poliisivoimien, tullien ja maahanmuuttoviranomaisten välillä
Neuvoston päätökset valmistellaan komiteoissa ja virkamiesten työryhmissä, joita on yli 200. Tärkein on viikoittain kokoontuva pysyvien edustajien komitea COREPER, jonka jäsenet ovat jäsenmaiden suurlähettiläitä Brysselissä olevissa edustustoissa. Komitea valvoo valmistelutyön lisäksi jäsenmaiden kansallista etua EU:n tasolla.
EU:n puheenjohtajamaa
EU:n puheenjohtajamaa vaihtuu puolivuosittain ennalta sovitun aikataulun mukaisesti.
Puheenjohtajamaan rooli on EU:n sisäisen työskentelyn kannalta keskeinen, mutta nykyisin vähemmän näkyvä EU:n ulkopuolella.
Puheenjohtajamaalla on päävastuu Euroopan unionin neuvoston työskentelystä ja merkittävä vaikutusmahdollisuus puheenjohtajakaudella esille otettaviin ja käsiteltäviin kysymyksiin.
Puheenjohtajamaa johtaa ministerineuvostojen (lukuunottamatta ulkoasiainneuvostoa) ja niitä valmistelevien virkamiestyöryhmien työtä. Työryhmät valmistelevat EU:n päätöksiä ja tulevaa lainsäädäntöä, joista ministerit päättävät ministerineuvostoissa.
Puheenjohtajamaat 2016-2025
|
2016 |
Alankomaat |
Slovakia |
|
2017 |
Malta |
Viro |
|
2018 |
Bulgaria |
Itävalta |
|
2019 |
Romania |
Suomi |
|
2020 |
Kroatia |
Saksa |
|
2021 |
Portugali |
Slovenia |
|
2022 |
Ranska |
Tšekki |
|
2023 |
Ruotsi |
Espanja |
|
2024 |
Belgia |
Unkari |
|
2025 |
Puola |
Tanska |
Päätösten teko määräenemmistöllä
Ministerineuvosto päättää asioista joko yksimielisesti, määräenemmistöllä tai yksinkertaisella enemmistöllä. Lissabonin sopimuksen myötä päätöksiä tehdään määräenemmistöllä huomattavasti aiempaa enemmän.
Jäsenmaiden yksimielisyys vaaditaan yhä mm. yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, veropolitiikassa ja puolustusalalla. Yksimielisyys tarkoittaa sitä, että kaikkien maiden on hyväksyttävä ehdotettu ratkaisu. Yksikin vastustava jäsenvaltio voi estää ratkaisun.
Lissabonin sopimuksen myötä siirryttiin 1.11.2014 uuteen kaksoisenemmistöjärjestelmään, jonka mukaan määräenemmistön syntyminen edellyttää neuvostossa vähintään 55 prosenttia jäsenvaltioista ja vähintään 65 prosenttia unionin yhteenlasketusta väestöstä.
Päätösten estämiseen tarvitaan aina kuitenkin vähintään neljä jäsenvaltiota. Lisäksi 55 prosenttiin on kuuluttava ainakin viisitoista jäsenmaata.
Euroopan parlamentti
Eurooppalaiset äänestäjät valitsevat Euroopan parlamentin jäsenet suorilla vaaleilla viiden vuoden välein. Euroopan parlamentti siis edustaa EU-kansalaisia. Parlamentti on EU:n neuvoston ohella toinen EU:n tärkeimmistä lakia säätävistä elimistä.
Euroopan parlamentilla on kolme päätehtävää:
- Parlamentti keskustelee EU:n lainsäädäntöaloitteista ja hyväksyy säädökset yhdessä neuvoston kanssa,
- valvoo komissiota ja muita EU:n toimielimiä ja huolehtii siitä, että ne toimivat demokraattisesti ja
- keskustelee EU:n talousarviosta ja hyväksyy sen yhdessä neuvoston kanssa.
Kustakin maasta valittavien parlamentin jäsenten määrä on suhteutettu maan väkilukuun. Vuoden 2024 EU-vaaleissa valittiin 720 meppiä, joista 15 Suomesta. Aiemmin Suomesta valittiin 14 meppiä parlamentin 705 jäsenestä.
Parlamentin jäsenet eivät muodosta ryhmiä kansallisuutensa vaan Euroopan laajuisten poliittisten ryhmittymien mukaan.
Euroopan parlamentin virallinen päätoimipaikka sijaitsee Strasbourgissa. Kuva: European Union 2012 – European Parliament
Parlamentti kokoontuu kahdessa maassa
Parlamentin kotipaikka on Strasbourgissa Ranskassa, jossa pidetään vuosittain 12 neljän päivän pituista täysistuntoa. Täysistunnoissa parlamentti käsittelee komissiosta tulleita säädösaloitteita valiokuntiensa laatimien mietintöjen pohjalta ja antaa päätöslauselmia. Valiokunnat ja poliittiset ryhmät kokoontuvat pääasiassa Brysselissä.
Parlamentin puhemies
Täysistuntoja johtavan parlamentin puhemiehen kausi on kaksi ja puoli vuotta. Vuoden 2022 tammikuussa Euroopan parlamentin puhemiehenä aloitti maltalainen Roberta Metsola. Puhemies edustaa parlamenttia ulkoisissa yhteyksissä ja suhteissa muihin yhteisön toimielimiin, esimerkiksi neuvotteluissa lainsäädäntöesityksistä Euroopan unionin neuvoston ja komission kanssa.
Puhemies ohjaa kaikkea parlamentin ja sen elinten toimintaa ja johtaa täysistuntokeskusteluja sekä varmistaa parlamentin työjärjestyksen noudattamisen.
Jokaisen Eurooppa-neuvoston kokouksen alkajaisiksi puhemies tuo julki Euroopan parlamentin kannat ja näkemykset neuvoston asialistalla olevista asioista ja muista aiheista.
Kun parlamentti on hyväksynyt unionin talousarvion, puhemies vahvistaa sen allekirjoituksellaan. Parlamentin puhemies allekirjoittaa yhdessä neuvoston puheenjohtajan kanssa kaikki tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä annetut säädökset.
Euroopan parlamentin puhemiehenä toimii maltalainen Roberta Metsola. Kuva: Euroopan parlamentti
Euroopan parlamentin poliittiset ryhmät ja europuolueet
Vaikka joka jäsenmaassa paikalliset puolueet asettavat ehdokkaansa vaaleihin, EU-parlamenttiin valitut edustajat toimivat Euroopan parlamentin omissa poliittisissa ryhmissä. Parlamentin jäsenet eivät ole järjestäytyneet kansallisuuden, vaan poliittisten aatteiden ja kantojen mukaisesti. Suomalaiset mepit eivät siis istu parlamentissa yhtenä ryhmänä, vaan kukin oman Euroopan parlamentin poliittisen ryhmänsä kanssa.
Mepin paikka EU-parlamentissa määrittyy sen mukaan, mitä puoluetta hän omassa maassaan edustaa, sillä poliittisten ryhmien taustalla toimivat niin kutsutut europuolueet. Europuolueiden jäseninä ei ole yksityishenkilöitä, vaan kansallisia puolueita.
Poliittiset ryhmät muodostuvat europuolueiden pohjalta
Parlamentin jäsenet muodostavat poliittiset ryhmät yleensä yhden tai useamman europuoleen pohjalta. Ryhmän muodostamiseen vaaditaan 23 meppiä vähintään neljäsosasta jäsenmaita. Yksittäinen meppi voi puolestaan toimia vain yhdessä poliittisessa ryhmässä, tai vaihtoehtoisesti hän voi olla myös sitoutumaton, jolloin hän ei toimi missään ryhmässä.
Europuolueet ovat pysyviä organisaatioita, kun taas varsinkin pienet Euroopan parlamentin poliittiset ryhmät voivat muuttua jopa kesken vaalikauden. Tämä johtuu siitä, että yksittäiset europarlamentaarikot voivat vaihtaa kansallista puoluetta, jonka myötä myös heidän europuolueensa voi vaihtua. Myös Euroopan parlamentin poliittisen ryhmän vaihtaminen kesken vaalikauden on mahdollista. Suurimmat Euroopan parlamentin poliittisista ryhmistä ovat kuitenkin varsin vakiintuneita.
Rekisteröityneitä europuolueita on tällä hetkellä 12. Euroopan parlamentissa puolestaan toimii tällä hetkellä kahdeksan poliittista ryhmää:
- Euroopan kansanpuolueen ryhmä (European People’s Party, EPP)
- Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä (Progressive Alliance of Socialists and Democrats in the European Parliament, S&D)
- Euroopan patriootit -ryhmä (Patriots for Europe)
- Euroopan konservatiivit ja reformistit (European Conservatives and Reformists, ECR)
- Uudistuva Eurooppa -ryhmä (Renew Europe, RE)
- Vihreät / Euroopan vapaa allianssi (Greens / European Free Alliance)
- Euroopan parlamentin vasemmistoryhmä – GUE/NGL (The Left)
- Suvereenien kansakuntien Eurooppa -ryhmä (Europe of Sovereign Nations)
Lisäksi parlamentissa on sitoutumattomia jäseniä.
Euroopan unionin tuomioistuin
EU:n tuomioistuimen tehtävänä on valvoa, että EU:n lainsäädäntöä tulkitaan ja sovelletaan yhdenmukaisesti kaikissa jäsenmaissa. Se on riippumaton toimielin.
Tuomioistuin varmistaa myös, että unionin jäsenvaltiot ja toimielimet hoitavat lainmukaiset tehtävänsä. Sillä on toimivalta ratkaista riitoja, joiden asianosaisina ovat jäsenvaltiot, EU:n toimielimet, yritykset ja yksityishenkilöt.
EU-tuomioistuimeen kuuluu kaksi tuomioistuinta: unionin tuomioistuin ja unionin yleinen tuomioistuin. Molemmat sijaitsevat Luxemburgissa.
Unionin tuomioistuin käsittelee mm. kansallisten tuomioistuinten tekemät ennakkoratkaisupyynnöt, jäsenvaltiota vastaan nostetut rikkomuskanteet sekä valitukset unionin yleisen tuomioistuimen tuomioista.
Unionin yleinen tuomioistuin käsittelee erityisesti yksityishenkilöiden, yritysten ja jäsenvaltioiden EU:n toimia koskevat kumoamiskanteet. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tämä tuomioistuin käsittelee kilpailuoikeuden, valtiontukien, kaupan, maatalouden, asiakirjajulkisuuden ja tavaramerkkien alaan kuuluvia asioita.
Ennakkoratkaisut vaikuttavat jäsenmaiden lainkäyttöön
Unionin tuomioistuimen tulkintavalta ulottuu jäsenvaltioiden tuomioistuinten ja viranomaisten lainkäyttöön ennakkoratkaisujen muodossa. Näin tapahtuu silloin, kun ratkaistavana oleva asia liittyy unionin oikeuden tulkintaan.
Unionin perussopimusten yleisluontoisuus on vaikuttanut keskeisesti EU:n tuomioistuimen oikeuskäytännön merkityksen korostumiseen EU-oikeudessa.Tuomioistuin tekee oikeuskäytännössään merkittäviä unionin oikeusjärjestelmää kehittäviä linjavetoja. Monet unionin oikeuden keskeisistä periaatteista, kuten EU-oikeuden ensisijaisuuden periaate, ovat syntyneet EU-tuomioistuimen antamissa ennakkoratkaisuissa.
Tuomareita kaikista jäsenmaista
Unionin tuomioistuimessa toimii yksi tuomari kustakin jäsenvaltiosta. Tuomarit nimitetään jäsenvaltioiden hallitusten yhteisellä sopimuksella kuudeksi vuodeksi, minkä jälkeen nimitys voidaan uusia.
EU:n tuomioistuin toimii monikielisesti. Oikeudenkäyntikielenä voi olla mikä tahansa unionin virallinen kieli. Kuva: EU:n tuomioistuin
Euroopan keskuspankki
Frankfurt am Mainissa, Saksassa, toimipaikkaansa pitävä Euroopan keskuspankki (EKP) hallinnoi EU:n yhteistä rahaa euroa ja valvoo hintojen vakautta. EKP vastaa rahapolitiikasta ja tukee talouspolitiikan toteuttamista EU:ssa.
Euroopan keskuspankin tehtävänä on
- ylläpitää hintavakautta (eli pitää inflaatio kurissa) etenkin maissa, jotka ovat ottaneet käyttöön euron
- edistää rahoitusjärjestelmän vakautta huolehtimalla, että rahoitusmarkkinoiden ja rahoituslaitosten toimintaa valvotaan asianmukaisesti.
Yhteistyö keskuspankkien kanssa
EKP toimii yhteistyössä kaikkien 27 EU-maan kansallisten keskuspankkien kanssa. Ne muodostavat yhdessä Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ).
EKP koordinoi tiivistä yhteistyötä euroalueen eli niiden 20 EU-maan kansallisten keskuspankkien välillä, jotka ovat jo ottaneet euron käyttöön. Ne muodostavat yhdessä eurojärjestelmän.
Euromaita ovat tällä hetkellä Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Kroatia, Kypros, Luxemburg, Malta, Portugali, Ranska, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Viro, Latvia ja Liettua.
Suomen pankki osana eurojärjestelmää
Eurojärjestelmän osana Suomen Pankki osallistuu euroalueen yhteisen rahapolitiikan valmisteluun, päätöksentekoon ja toteutukseen. Suomen pankki osallistuu euroalueen ylimpään päätöksentekoon Euroopan Keskuspankin neuvostossa istuvan pääjohtajansa kautta.
Euroopan keskuspankin päätöksentekoelimet ovat:
- Johtokunta, joka hoitaa juoksevia asioita. Siinä on kuusi jäsentä (EKP:n pääjohtaja ja varapääjohtaja sekä neljä muuta jäsentä), jotka Eurooppa-neuvosto nimittää määräenemmistöllä.
- EKP:n neuvosto, joka määrittelee euroalueen rahapolitiikan ja asettaa korot, joilla liikepankit voivat lainata rahaa keskuspankilta. EKP:n neuvoston muodostavat johtokunnan jäsenet ja euroalueen 19 maan kansallisten keskuspankkien pääjohtajat.
- Yleisneuvosto, joka osallistuu EKP:n neuvoa-antavien tehtävien hoitamiseen ja koordinointityöhön sekä valmistelee uusien maiden liittymistä euroalueeseen. Sen muodostavat EKP:n pääjohtaja ja varapääjohtaja sekä kaikkien 27 EU-maan kansallisten keskuspankkien pääjohtajat.
Euroopan keskuspankki on täysin riippumaton elin. EKP, eurojärjestelmän kansalliset keskuspankit ja niiden päätöksentekoelinten jäsenet eivät voi pyytää eivätkä ottaa vastaan ohjeita miltään muulta taholta.
Euroopan tilintarkastustuomioistuin
Riippumaton tilintarkastustuomioistuin valvoo, että EU:n varoja käytetään lainmukaisesti, taloudellisesti, tehokkaasti ja sovittuun tarkoitukseen. Varmistaakseen moitteettoman varainkäytön tilintarkastustuomioistuin tutkii kaikkien EU:n rahavaroja käsittelevien tahojen tilit. EU:n varainkäytöstä annetaan vuosittain tilintarkastuskertomus.
Tilintarkastustuomioistuimessa on yksi jäsen kustakin jäsenmaasta. Jäsenet nimitetään kuudeksi vuodeksi kerrallaan.
Vuonna 1977 toimintansa aloittanut tilintarkastustuomioistuin sijaitsee Luxemburgissa.
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea on neuvoa-antava elin, joka edustaa elinkeinoelämää, työmarkkinajärjestöjä ja muita eturyhmiä. Komitea antaa lausuntoja EU:n päätösehdotuksista, jotka koskevat esimerkiksi työllisyyttä ja sosiaalipolitiikkaa.
Komiteassa on 350 jäsentä, joista yhdeksän on suomalaisia. Jäsenmaan hallitus nimeää edustajansa, mutta työskentely komiteassa on poliittisesti riippumatonta
Alueiden komitea
Alueiden komitea on poliittinen elin, joka tarjoaa paikallis- ja alueviranomaisille mahdollisuuden saada äänensä kuuluviin unionissa. Komiteaa kuullaan ennen kuin unionissa tehdään päätöksiä, joilla on alueellinen tai paikallinen ulottuvuus.
Alueiden komiteassa on 350 jäsentä, jotka ovat alue- tai paikallisvaaleissa valittuja luottamushenkilöitä kuten valtuustojen puheenjohtajia tai kaupunginjohtajia. Alueiden komiteaan kuuluu yhdeksän suomalaisjäsentä. Kuntaliitto toimii alueiden komitean Suomen valtuuskunnan sihteeristönä.
Euroopan investointipankki
Euroopan investointipankki (EIP) on Euroopan unionin rahoituslaitos, joka perustettiin Rooman sopimuksella vuonna 1958. Voittoa tavoittelemattoman investointipankin osakkaita ovat kaikki Euroopan unionin jäsenmaat.
Euroopan investointipankki myöntää lainoja hyödyllisiksi katsomiinsa hankkeisiin, kuten infrastruktuurin rakentamiseen, etenkin heikossa asemassa oleville alueille joko Euroopassa tai sen ulkopuolella. Investointipankin yhteydessä toimiva Euroopan investointirahasto myöntää lainoja myös pienille ja keskisuurille yrityksille.
Euroopan investointipankki ei käytä EU:n budjettivaroja, vaan hankkii rahoituksensa lainaamalla kansainvälisiltä rahoitusmarkkinoilta.
Investointipankin päämaja sijaitsee Luxemburgissa.
Euroopan oikeusasiamies
Euroopan oikeusasiamies ottaa vastaan ja tutkii Euroopan unionin toimielimiä ja laitoksia vastaan tehtyjä kanteluita. Hän on asemassaan itsenäinen ja puolueeton.
EU:n kansalaiset, yritykset ja yhteisöt voivat kannella oikeusasiamiehelle hallinnollisista epäkohdista unionin toimielinten ja laitosten toiminnassa. Oikeusasiamies ei ota tutkiakseen kanteluita kansallisia viranomaisia vastaan.
Euroopan parlamentti valitsi ensimmäisen Euroopan oikeusasiamiehen vuonna 1995. Valituksi tuli suomalainen Jacob Söderman, joka hoiti tehtävää vuosina 1995-2003.
Tietosuojavaltuutettu
Tietosuoja on perusoikeus, jolla on myös eurooppalaisen oikeuden suoja. Se perustuu Euroopan perusoikeuskirjan artiklaan 8.
Euroopan tietosuojavaltuutetun tehtävänä on varmistaa, että kaikki EU:n elimet kunnioittavat ihmisten oikeutta yksityisyyteen, kun ne käsittelevät henkilötietoja. Toimielimet ja laitokset eivät saa esimerkiksi käsitellä henkilötietoja, jotka koskevat rotua tai etnistä alkuperää, poliittisia mielipiteitä, uskonnollista vakaumusta tai ammattiliittoon kuulumista.
Euroopan tietosuojavaltuutetulle voi valittaa, jos epäilee EU:n toimielimen tai muun elimen rikkoneen oikeutta yksityisyyteen. Tietosuojavaltuutettu voi esimerkiksi määrätä kyseisen elimen korjaamaan, poistamaan tai hävittämään laittomasti käsitellyt henkilötiedot.
Euroopan tietosuojavaltuutetun virka perustettiin vuonna 2001.
EU-virastot
Euroopan unionilla on toimielinten lisäksi erillisvirastoja, jotka huolehtivat teknisistä ja tieteellisistä tehtävistä. Ne auttavat EU:n toimielimiä päätöksenteossa ja täytäntöönpanossa. Erillisvirastot sijaitsevat eri puolilla EU:ta. Suomessa, Helsingissä, sijaitsee EU:n kemikaalivirasto.
- ECHA eli Euroopan kemikaalivirasto sijaitsee Helsingissä. ECHA edistää kemikaalien turvallista käyttöä. Lisäksi ECHA panee täytäntöön EU:n kemikaalilainsäädäntöä, jonka tavoitteena on parantaa ihmisten terveyttä ja ympäristön tilaa sekä edistää innovointia ja kilpailukykyä Euroopassa.
- ACER eli Energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirasto sijaitsee Ljubljanassa. ACER avustaa kansallisia sääntelyviranomaisia, seuraa EU:n kaasu- ja sähköalan sisämarkkinoita ja pyrkii varmistamaan, että ne toimivat tehokkaasti.
- BEREC eli Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen virasto sijaitsee Riiassa. BETEC pyrkii varmistamaan, että EU:hun saataisiin toimivat sähköisen viestinnän sisämarkkinat ja että alan EU-lainsäädäntöä sovelletaan johdonmukaisesti.
- CDT eli EU:n käännöskeskus sijaitsee Luxemburgissa. CDT hallinnoi ja tarjoaa käännöspalveluita kaikille EU-instituutioille.
- CEDEFOP eli Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus sijaitsee Thessalonikissa. CEDEFOP tarjoaa tietoa ammatillista koulutusta koskevan päätöksenteon tueksi.
- CEPOL eli Euroopan lainvalvontakoulutusvirasto sijaitsee Budapestissa. CEPOL kehittää ja toteuttaa poliisi- ja lainvalvontaviranomaisille tarkoitettua koulutusta.
- CPVO eli Yhteisön kasvilajikevirasto sijaitsee Angersissa Ranskassa. CPVO hallinnoi EU:n kasvinjalostajanoikeuksien järjestelmää.
- EASA, eli Euroopan lentoturvallisuusvirasto sijaitsee Kölnissä. EASA:n vastaa turvallisuuden ja ympäristönsuojelun varmistamisesta Euroopan lentoliikenteessä.
- ECDC eli Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskus sijaitsee Tukholmassa. ECDC auttaa parantamaan Euroopan maiden kykyä torjua tartuntatauteja.
- EEA eli Euroopan ympäristökeskus sijaitsee Kööpenhaminassa. EEA:n tehtävä on tuottaa ympäristötietoa päättäjille ja suurelle yleisölle.
- EFCA eli Euroopan kalastuksenvalvontavirasto sijaitsee Vigossa. EFCA valvoo EU:n yhteisen kalastuspolitiikan asianmukaista soveltamista.
- EFSA eli Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen sijaitsee Parmassa. EFSA tuottaa riippumatonta tieteellistä tutkimustietoa elintarvikeketjun turvallisuuden takaamiseksi.
- EIGE eli Euroopan tasa-arvoinstituutti sijaitsee Vilnassa. EIGE edistää sukupuolten tasa-arvoa. Lisäksi EIGE tekee aiheeseen liittyvää tutkimustyötä, kerää tietoja ja levittää hyviä käytäntöjä.
- EIOPA eli Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen sijaitsee Frankfurtissa. EIOPA on osa Euroopan finanssivalvojien järjestelmää. Se on riippumaton elin, joka antaa lausuntoja komissiolle, parlamentille ja neuvostolle.
- ELA eli Euroopan työviranomainen sijaitsee Bratislavassa. Se valvoo, että työvoiman liikkuvuutta ja sosiaaliturvaa koskevia EU-sääntöjä noudatetaan EU:ssa asianmukaisesti.
- EMA eli Euroopan lääkevirasto sijaitsee Amsterdamissa. EMA vastaa ihmisille ja eläimille tarkoitettujen lääkevalmisteiden tieteellisestä arvioinnista, valvonnasta ja turvallisuusseurannasta.
- EMCDDA eli Euroopan huumausaineiden seurantakeskus sijaitsee Lissabonissa. EMCDDA tarjoaa objektiivista, luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa huumausaineista ja niiden väärinkäytöstä.
- EMSA eli Euroopan meriturvallisuusvirasto sijaitsee Lissabonissa. EMSA antaa meriturvallisuuteen ja meriympäristön saastumisen torjuntaan liittyvää asiantuntija-apua ja operatiivista tukea.
- EPPO eli Euroopan syyttäjänviraston keskustoimisto sijaitsee Luxemburgissa, ja lisäksi sillä on hajautettuja toimistoja useissa EU-maissa. Se tutkii EU:n taloudellisia etuja vahingoittavia rikoksia sekä asettaa niiden tekijät syytteeseen ja tuomittaviksi.
- EPV eli Euroopan pankkiviranomainen sijaitsee Pariisissa. Sen tehtävänä on panna täytäntöön pankkialan sääntelyä ja valvontaa koskevat yhdenmukaiset säännöt kaikissa EU-maissa.
- ERA eli Euroopan rautatievirasto sijaitsee Lillessä. ERA edistää rautatiejärjestelmien yhtenäistämistä ja junien turvallisuutta. Tavoitteena on, että junat voivat liikennöidä maasta toiseen pysähtymättä.
- ESMA eli Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen sijaitsee Pariisissa. ESMA on EU:n riippumaton viranomainen, joka parantaa sijoittajansuojaa ja edistää rahoitusmarkkinoiden vakautta ja moitteetonta toimintaa.
- ENISA eli EU:n verkko- ja tietoturvavirasto sijaitsee Heraklionissa Kreikassa. ENISA on verkkoturvallisuuden asiantuntijakeskus, joka auttaa EU:ta ja sen jäsenmaita parantamaan valmiuksiaan ehkäistä, havaita ja torjua tietoturvaongelmia.
- ETF eli Euroopan koulutussäätiö sijaitsee Torinossa. ETF auttaa EU:n naapurimaita uudistamaan ammatillisen koulutuksen ja työmarkkinoiden järjestelmiään, jotta EU:n ulkopuoliset maat voivat hyödyntää parhaiten kansalaistensa kykyjä ja taitoja.
- EUAA eli Euroopan unionin turvapaikkavirasto sijaitsee Vallettassa Maltalla. Se antaa operatiivista ja teknistä tukea EU-maille, jotta ne voivat panna EU:n turvapaikkalainsäädännön tehokkaasti täytäntöön.
- EUIPO eli EU:n teollisoikeuksien virasto sijaistee Alicantessa. EUIPO hallinnoi tavaramerkkeihin ja malleihin liittyviä oikeuksia sekä teollisoikeuksien ja tekijänoikeuksien loukkausten eurooppalaista seurantakeskusta.EU-LISA eli tietojärjestelmävirasto sijaitsee sekä Tallinnassa että Strasbourgissa. EU-LISA vastaa vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen liittyvien tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista.
- EU-OSHA eli Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto sijaitsee Bilbaossa. EU-OSHA kokoaa, analysoi ja levittää tietoa työterveys- ja työturvallisuusasioista.
- EUROFOUND eli Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö sijaitsee Dublinissa. EUROFOUND:in tehtävä on tuottaa tutkimustietoa työ- ja sosiaalipolitiikan tueksi.
- EUROJUST eli EU:n rikosoikeudellisen yhteistyön virasto sijaitsee Haagissa. EUROJUST:in auttaa kansallisia viranomaisia torjumaan terrorismia ja vakavaa järjestäytynyttä rikollisuutta, joka koskee useampaa kuin yhtä EU-maata.
- EUROPOL eli Euroopan poliisivirasto sijaitsee Haagissa. EUROPOL on EU:n lainvalvontavirasto, jonka tehtävänä on parantaa Euroopan turvallisuutta ja avustaa lainvalvontaviranomaisia EU-maissa.
- EUSPA eli Euroopan avaruusohjelmavirasto sijaitsee Prahassa. Se tukee EU:n investointeja satelliitti- ja navigointiteknologiaan.
- FRA eli Euroopan unionin perusoikeusvirasto sijaitsee Wienissä. FRA auttaa parantamaan perusoikeuksia koskevan keskustelun, politiikan ja lainsäädännön tietoperustaa.
- FRONTEX eli Euroopan raja- ja merivartiovirasto sijaitsee Varsovassa. FRONTEX:in tehtävä on auttaa EU-maita ja Schengen-maita valvomaan ulkorajojaan, tarjoaa asiantuntija-apua, tukee rajavalvonnan yhdenmukaistamista ja edistää rajaviranomaisten välistä yhteistyötä.
- SRB eli Yhteinen kriisinratkaisuneuvosto sijaitsee Brysselissä. SRB varmistaa, että ongelmapankkien kriisinratkaisu sujuu hallitusti ja vaikuttaa mahdollisimman vähän reaalitalouteen sekä julkiseen talouteen.
Muualla verkossa: