Matkustaminen ja ostokset EU:ssa

Euroopan unionin kansalaisena sinulla on oikeus liikkua ja oleskella vapaasti unionin alueella. Voit ostaa ja tuoda Suomeen toisesta EU-maasta henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitettuja tavaroita ja palveluita samoilla verotusehdoilla kuin maan kansalaiset.

Matkalla Euroopassa

Euroopan unionin kansalaisena sinulla on oikeus liikkua ja oleskella vapaasti unionin alueella. Oikeutesi liikkua vapaasti koskee EU-maiden lisäksi Euroopan talousalueeseen (ETA) kuuluvia Norjaa, Islantia ja Liechtensteinia, sekä erityissopimuksella Sveitsiä. Riittää, kun mukanasi on voimassa oleva henkilökortti tai passi. 

EU:n kansalaisena voit viipyä toisessa EU- tai ETA-maassa kolme kuukautta. Tämän jälkeen sinun tulee rekisteröityä paikallisviranomaisille, kuten poliisille tai kunnanvirastolle, ja todistaa työskenteleväsi tai kykeneväsi muuten elättämään itsesi oleskelumaassa. Lisäksi tarvitset voimassa olevan sairausvakuutuksen. 

Tiesithän, että unionin kansalaisena sinulla on oikeus saada apua muiden EU:n jäsenmaiden diplomaatti- ja konsuliviranomaisilta maassa, jossa Suomella ei ole omaa edustustoa.

Schengen-alueella liikut ilman rajatarkastuksia

Schengenin säännöstön tarkoituksena on helpottaa vapaata liikkumista Euroopan unionin alueella. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että rajatarkastukset yhteisillä rajoilla eli sisärajoilla on poistettu. Schengen-alueeseen kuuluvat lähes kaikki EU-maat. 

Norja, Islanti, Sveitsi ja Liechtenstein eivät ole EU-maita, mutta kuuluvat Schengen-alueeseen, joten niihin voi matkustaa samalla tavoin kuin EU:n alueelle. Huomioithan, että kaikki EU-maat eivät ole Schengen-maita. 

Myös Schengen-alueella sinulla on oltava voimassa oleva matkustusasiakirja (passi tai henkilökortti). Esimerkiksi poliisiviranomainen voi pyytää esittämään matkustusasiakirjan toiseen sopimusvaltioon saapumisen jälkeen. Rajatarkastukset voidaan myös ottaa käyttöön tilapäisesti yleistä järjestystä tai kansallista turvallisuutta uhkaavissa tilanteissa. 

Lapsella on oltava oma matkustusasiakirja matkustamista varten. 

• EU-, Efta- ja Schengen-maat | Tulli

Euroalueella ei tarvitse vaihtaa valuuttaa

Suurin osa EU- maista  on ottanut käyttöön yhteisen valuutan, euron. 

Eurosetelit ovat samanlaisia kaikkialla. Sen sijaan eurokolikoiden toinen puoli on yhteinen, toinen kansallinen. Suomessa yhden ja kahden sentin kolikot eivät ole yleisessä käytössä. Jos kolikoita kuitenkin jää taskuun ulkomaanmatkalta, voi niitä käyttää Suomessa. 

Kuva: Euroopan komissio

Matkustajan oikeudet EU:ssa

Joskus matka ei menekään aivan suunnitelmien mukaan. EU:ssa reissatessa saatat olla oikeutettu korvauksiin matkan peruuntuessa tai viivästyessä. Matkustajan oikeudet koskevat niin lentomatkustamista kuin junalla, linja-autolla ja laivallakin kulkemista, kunhan tietyt ehdot täyttyvät. 

• Euroopan kuluttajakeskus Suomessa
• Matkustajan oikeudet | EU  

Puhelut EU:n alueella kotimaan hinnoin

EU:n alueella matkustaessa maksat matkapuhelimesi käytöstä saman hinnan kuin kotimaassasi. Matkustajien ei siis tarvitse maksaa ylimääräisiä verkkovierailumaksuja puheluista, tekstiviesteistä tai datan käytöstä EU:n alueella.

EU on tehnyt matkustamisesta vaivattomampaa esimerkiksi roaming-maksuja säätelemällä. Kuva: Euroopan unioni

Matkustajatuonti EU:n alueelta Manner-Suomeen

Voit ostaa ja tuoda Suomeen toisesta EU-maasta henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitettuja tavaroita, kun niistä on ostomaassa suoritettu arvonlisävero ja muut mahdolliset veroluontoiset maksut kuten valmistevero. 

Rajoituksia on kuitenkin asetettu esimerkiksi: 

• lääkeaineille
• tupakkatuotteille
• alkoholille
• polttoaineille
• ampuma-aseille
• antiikkiesineille
• autoille

Matkustajatuontia koskevat säännöt kannattaa tarkistaa Tullista. 

Autoja ja kaupallista tuontia koskevat säännöt näkee Verohallinnon sivuilta.

Asuminen, työskentely ja opiskelu EU:ssa

Euroopan unionin kansalaisena voit oleskella, työskennellä ja perustaa yrityksen toisessa EU:n jäsenmaassa. Sinulla on myös oikeus hakeutua koulutukseen muihin jäsenvaltioihin samoilla ehdoilla kuin niiden kansalaiset.

Asuminen toisessa EU-maassa

Euroopan unionin kansalaisena voit oleskella toisessa EU-maassa voimassa olevan henkilökortin tai passin turvin enintään kolme kuukautta. 

Yli kolmen kuukauden oleskeluun sinulla on oikeus, jos 

1. työskentelet tai toimit maassa itsenäisenä ammatinharjoittajana tai
2. olet kirjoilla yksityisessä tai julkisessa oppilaitoksessa pääasiallisena tarkoituksena opintojen, myös ammatillisten opintojen suorittaminen tai
3. sinulla on riittävät varat itseäsi ja perheenjäseniäsi varten ja kattava sairausvakuutus  oleskelumaassa.

Toiseen EU-maahan muuttaessasi voit ottaa mukaan henkilökohtaisen omaisuutesi tullitta, veroitta ja rajoituksitta.

Sosiaaliturva ja terveyspalvelut

Toiseen EU-maahan muuttaessasi siirryt käyttämään sen terveydenhuoltopalveluita. Ne saattavat poiketa Suomen palveluista, esimerkiksi lääkekorvaustasot vaihtelevat maittain. On hyvä muistaa, että siirryttyäsi esimerkiksi Espanjan terveydenhuoltojärjestelmän piiriin et ole Suomessa käydessäsi oikeutettu samoihin etuisuuksiin kuin ennen muuttoa. 

Alle puoli vuotta kestävän oleskelun aikana kuulut yleensä Suomen sosiaaliturvan piiriin. Mikäli oleskelet pysyvästi Suomen ulkopuolella, oikeus Suomen sosiaaliturvaan lakkaa. Tällöin sinun on selvitettävä, millä ehdoilla olet oikeutettu oleskelumaan sosiaaliturvaan. 

Työssäkäyvät kuuluvat pääsääntöisesti työskentelymaan sosiaaliturvan piiriin, vaikka oleskelu kestäisi alle puoli vuotta. Sinulla ja mahdollisesti myös perheenjäsenilläsi on oikeus samaan sosiaaliturvaan ja -etuuksiin kuin työskentelymaan kansalaisilla. Nämä oikeudet koskevat: 

• sairaus- ja äitiysetuuksia
• työkyvyttömyysetuuksia
• vanhuus- ja leskeneläkettä
• työtapaturmien, ammattitautien, kuoleman ja työttömyyden johdosta maksettavia etuuksia sekä perheavustuksia.

Vastaavasti sinun tulee maksaa samat sosiaaliturvamaksut kuin maan kansalaisten. 

Useassa maassa työskentelevien ja työkomennuksella olevien kohdalla on kuitenkin poikkeuksia. Jos et työskentele, sosiaaliturvastasi vastaa yleensä asuinmaasi. 

Toisen EU-maan kansalaiseen sovelletaan samoja työsuhteen ehtoja kuin työskentelymaan kansalaisiin palkan, irtisanomisen, töihinpaluun, työterveyden ja työturvallisuuden osalta.

Kuva: European Union 2013 – European Parliament

Työskentely Euroopassa

Euroopan unionin kansalaisena sinulla on oikeus hakea työtä, työskennellä ja perustaa yritys toisessa EU:n jäsenmaassa. 

Sinulla on oikeus samaan palkkaan, samoihin työehtoihin sekä järjestö- ja työetuihin kuin oleskelumaan kansalaisilla. Olet myös oikeutettu viettämään eläkepäiviä missä tahansa EU-maassa. 

Kaikki EU- ja ETA-maat kattava työnvälitysverkosto EURES (European Employment Services) palvelee työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla. EURES:in  peruspalveluja ovat työnvälitys, tiedotus ja neuvonta. Suomessa EURES-neuvojia löytyy suurimpien kaupunkien työ- ja elinkeinotoimistoista. Lisäksi apua saa TE-toimistojen kansainvälistä työnhakua hoitavilta virkailijoilta.

Verotus toisessa EU-maassa

Toiseen EU-maahan muuttaessasi voit ottaa henkilökohtaisen omaisuutesi mukaan tullitta, veroitta ja rajoituksitta. 

Verotus toisessa EU-maassa määräytyy maan lainsäädännön ja sen Suomen kanssa solmiman verotussopimuksen mukaisesti. Verotussopimuksella estetään kaksinkertainen verotus. Ulkomailla saadusta palkasta on silti tehtävä veroilmoitus myös Suomeen. 

Jos uusi asuinmaa tulkitaan verotuspaikaksesi, on kaikki tulot ilmoitettava sinne.

Opiskelu EU:n alueella

Euroopan unionin kansalaisena sinulla on oikeus hakeutua koulutukseen muihin jäsenvaltioihin samoilla ehdoilla kuin niiden kansalaiset. 

Voit suorittaa ulkomailla koko tutkinnon tai osan kotimaisesta tutkinnosta. Voit myös lähteä vaihto-oppilaaksi tai opiskelemaan lyhyeksi aikaa, esimerkiksi kielikurssille. Monissa Euroopan maissa yliopistoihin haetaan yhteishakumenetelmällä. 

Erasmus+ on Euroopan unionin vaihto- ja yhteistyöohjelma, jonka tarkoituksena on edistää liikkuvuutta ja yhteistyötä Euroopan alueella opiskelijavaihto-ohjelmien kautta.  Erasmus perustettiin alun perin vuonna 1987, ja sen jälkeen yli 15 miljoonaa ihmistä on lähtenyt ohjelman kautta opiskelemaan, harjoittelemaan tai muulle liikkuvuusjaksolle.

Europassi helpottaa pätevyyden ja tutkintojen tunnustamista

Euroopan unionin tutkintojen tunnustamisjärjestelmän periaatteena on, että jossakin jäsenmaassa saavutettu ammattipätevyys tunnustetaan kaikissa jäsenmaissa. Tunnustamisjärjestelmän piiriin kuuluvat EU-maiden lisäksi ETA-maat ja Sveitsi. 

Toisessa EU- tai ETA-maassa tai Sveitsissä tehdystä tutkinnosta voit tarvita Opetushallituksen tunnustamispäätöksen esimerkiksi silloin, kun haluat kelpoisuuden suomalaiseen julkisen sektorin virkaan tai tehtävään. Lyhyempikestoisista tutkinnoista ei yleensä tarvita kelpoisuuspäätöstä. 

Eräissä viroissa voidaan edellyttää työntekijältä maan kansalaisuutta. Myös tietyissä ammateissa voidaan vaatia muualla hankitun tutkinnon arviointia ja pätevyyden testaamista. 

Tutkintojen tunnustamista eri EU-maissa helpottaa Europassi-järjestelmä. Se on digitaalinen työkalu, jonka avulla voit koota portfolion omasta osaamisestasi sekä etsiä työpaikkoja ja opiskelumahdollisuuksia koko Euroopasta.

EU-kansalaisen oikeudet ja vaikuttaminen EU:ssa

Euroopan unionin kansalaisilla on unionin lainsäädännössä määrättyjä oikeuksia. Kansalaisilla on mahdollisuus vaikuttaa EU-politiikkaan äänestämällä Euroopan parlamentin vaaleissa sekä kansallisissa vaaleissa. EU:n kansalaisaloite on uusin keino lisätä kansalaisten mahdollisuutta vaikuttaa EU-tasolla.

Oikeutesi EU:n kansalaisena

Suomen kansalaisena olet myös EU:n kansalainen. EU:n kansalaisilla on unionin lainsäädännössä määrättyjä oikeuksia. 

Näistä keskeisimpiä ovat oikeus liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltion alueella, äänioikeus ja vaalikelpoisuus Euroopan parlamentin vaaleissa, oikeus diplomaatti- ja konsuliapuun, oikeus vedota Euroopan parlamenttiin ja oikeus kääntyä Euroopan oikeusasiamiehen puoleen.

Oikeus äänestää ja asettua ehdolle

Jos asut vakinaisesti muussa EU-maassa kuin Suomessa, sinulla on sama oikeus äänestää ja asettua ehdokkaaksi kunnallisvaaleissa sekä Euroopan parlamentin vaaleissa kuin asuinvaltiosi kansalaisilla. 

Jäsenvaltiot määrittelevät itse, keitä pidetään niiden kansalaisina. 

Olet vaaleissa äänioikeutettu ja vaalikelpoinen vain yhdessä jäsenvaltiossa. Saat siis käyttää äänioikeuttasi joko asuinvaltiossa tai kotivaltiossa. Asuinvaltion vaaliluetteloon sinut voidaan merkitä vain, jos olet ennakkoon tätä nimenomaisesti toivonut. Jos äänestäminen on asuinvaltiossa pakollista, tätä velvoitetta sovelletaan myös sinuun, jos olet ilmaissut haluavasi äänestää siellä.

Perusoikeudet

Kansalaisten perusoikeudet on koottu Lissabonin sopimukseen sisältyvään unionin perusoikeuskirjaan, joka kokoaa yhteen perustamissopimusten, ihmisoikeussopimusten ja Euroopan unionin tuomioistuimen vahvistamat oikeuskäytännöt. Perusoikeuskirja sisältää ihmisarvoon, vapauksiin, tasa-arvoon, yhteisvastuuseen, kansalaisten oikeuksiin sekä lainkäyttöön liittyviä oikeuksia.

Kuva: European Union 2013 – European Parliament

EU-kansalaisen vaikutusmahdollisuudet Euroopan unionissa

Kansalaisilla on mahdollisuus vaikuttaa EU-politiikkaan äänestämällä Euroopan parlamentin vaaleissa sekä kansallisissa vaaleissa. EU:n kansalaisaloite on uusin keino lisätä kansalaisten mahdollisuutta vaikuttaa EU-tasolla. Myös esimerkiksi erilaiset kansalaisjärjestöt pyrkivät vaikuttamaan eurooppalaiseen päätöksentekoon.

Kuva: European union 2017 – European parliament

EU:n kansalaisaloite

EU:n kansalaisaloite on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa Euroopan unionin politiikkaan. Sen tavoitteena on vahvistaa demokratiaa ja kansalaisyhteiskuntaa sekä lähentää unionia ja kansalaisia. 

Kansalaiset voivat aloitteella nostaa esiin aiheita, joista heidän mielestään tulisi keskustella Euroopan unionissa. EU:n kansalaisaloite pohjautuu Lissabonin sopimukseen ja otettiin käyttöön 1. huhtikuuta 2012. 

• EU:n kansalaisaloite | EU

Edunvalvonta eli lobbaus EU:ssa

EU-asioissa lobbauksella tarkoitetaan pyrkimystä vaikuttaa päätöksentekijöihin ja päätösten valmisteluun tavoitteen, näkyvyyden tai muun edun saavuttamiseksi. EU:ssa lobbausta pidetään yleisenä vaikuttamiskeinona. Moni EU:n lainsäädäntöesitys on edellyttänyt lukuisten eri intressiryhmien kuulemista. 

Lobbarit pyrkivät vaikuttamaan päätöksentekijöihin erityisesti komissiossa ja parlamentissa. Eri tahojen kuuleminen kuuluu komission työskentelytapoihin sen valmistellessa lakiehdotuksia. Neuvoston osalta vaikuttaminen tapahtuu ensisijaisesti jäsenmaiden pääkaupungeissa, koska jäsenmaiden päätöksenteko on kansallisten hallitusten käsissä. 

Lobbareiden kirjo Brysselissä on laaja. Suurimman joukon muodostavat teollisuusyritysten etuja ajavat ryhmät, työmarkkinaosapuolia edustavat edunvalvontaryhmät, ympäristöjärjestöt, elintarvikealaa edustavat järjestöt sekä energiajärjestöt. Myös maataloustuottajat ovat perinteisesti olleet vahvasti edustettuina EU:ssa. Lisäksi Brysselissä on muun muassa satoja aluetoimistoja eri jäsenmaiden eri alueilta ja kaupungeista. Myös Suomen eri maakunnat ja suurimmat kaupungit ovat edustettuina Brysselissä.

Hoitoon toiseen EU-maahan

EU-kansalaisella on mahdollisuus saada sairaanhoitoa kotimaan lisäksi muualla EU:ssa. 

Sosiaali- ja terveysministeriön, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Kansaneläkelaitos ovat koonneet verkkosivun, jolla kerrotaan laajasti suomalaisten oikeuksista: EU-terveydenhuolto.fi

Kuva: Euroopan komissio

Potilasdirektiivi

Potilasdirektiivi vahvistaa potilaan oikeuksia ja edellytyksiä saada hoitoa toisessa EU-maassa.  Suomessa direktiivi astui voimaan 2014. 

Direktiivin lähtökohtana on, että potilas saa vapaasti hakea terveyspalveluja toisesta EU/ETA-maasta ja Sveitsistä. Hoitoa saa toisessa jäsenmaassa samoin perustein kuin vastaavaa hoitoa kotimaassa. 

Päävastuu terveyspalveluista säilyy edelleen potilaan kotimaalla. Jos henkilö kuitenkin matkustaa toiseen jäsenmaahan hoitoon, hänen sairaanhoitokustannuksistaan vastuussa olevan valtion tulisi korvata hoitokustannukset potilaalle vähintään sen suuruisina kuin ne olisivat olleet kyseisessä valtiossa. Korvauksen saanti edellyttää, että hoito ylipäätään kuuluu kustannuksista vastuussa olevan valtion lakisääteisen terveydenhuollon piiriin. 

Suomessa potilasdirektiivi on pantu toimeen lailla rajat ylittävästä terveydenhuollosta.

Valitus- ja vetoamis­mahdollisuudet EU:ssa

Taho, jonka puoleen muutoksenhaussa käännytään, riippuu ongelman luonteesta. Jos asia ei kuulu EU:n lainsäädännön piiriin, muutosta on haettava suomalaisen oikeusjärjestelmän kautta.
Joskus saatat kohdata ongelmia käyttäessäsi EU-oikeuksiasi tai pitää itseesi kohdistuvaa päätöstä epäreiluna tai vääränä. 

Oikeuksien peräämisessä on syytä kääntyä ensin valtion viranomaisten puoleen, sillä jäsenvaltiot vastaavat unionin lainsäädännön soveltamisesta. 

Jäsenvaltiossa on mahdollista: 

• valittaa vastaavalle viranomaiselle
• kannella kansalliselle oikeusasiamiehelle
• ratkaista asia oikeudessa

EU:n tasolla on käytettävissä erilaisia menettelytapoja. EU-kansalaisena sinulla on esimerkiksi oikeus vedota Euroopan parlamenttiin tai kannella Euroopan oikeusasiamiehelle. Voit kirjoittaa unionin toimielimille millä tahansa unionin kielellä ja sinulla on oikeus saada vastaus samalla kielellä.

Euroopan parlamentin vetoomusvaliokunta

Euroopan parlamentin vetoomusvaliokunta valvoo unionin toimintaa ja on vetoomuksien kautta yhteydessä EU:n kansalaisiin. 

Kuka tahansa oikeushenkilö, jonka kotipaikka on unionin alueella, voi tehdä vetoomuksen Euroopan parlamenttiin. Oikeushenkilöitä ovat unionin kansalaiset, jäsenvaltiossa asuvat henkilöt, yritykset, yhteisöt ja yhdistykset. 

Vetoomuksen voi tehdä unionin toimialaan kuuluvassa asiassa, joka koskee vetoomuksen esittäjää laajasti ottaen tai henkilökohtaisesti. Parlamentin vetoomusvaliokunnalle voi valittaa myös kansallisen viranomaisen toiminnasta. Vaikka vetoomusvaliokunnalla ei ole valtuuksia ratkaista asiaa, se voi kuitenkin pyrkiä vaikuttamaan asianomaisiin. 

• • Euroopan parlamentti, vetoomukset

Euroopan komissio

Euroopan komissiolle voi tehdä kantelun, jos jokin jäsenvaltion käytäntö tai määräys loukkaa unionin lakia. 

Kuka tahansa oikeushenkilö, jonka kotipaikka on unionin alueella, voi tehdä vapaamuotoisen kantelun jollakin EU:n virallisella kielellä. 

• • Euroopan komissio, kantelut

Euroopan petostentorjuntavirasto OLAF

OLAF:lle voi valittaa, mikäli epäilee kyseessä olevan petoksen tai muun vakavan väärinkäytöksen, joka voi vaikuttaa kielteisesti EU:n julkisiin varoihin. OLAF:lle voi myös osoittaa valituksen, jos epäilee EU:n jonkin toimielimen tai viraston työntekijän vakavaa virhettä. 

OLAF:lle ei kuitenkaan tule osoittaa valitusta, jos asialla ei ole taloudellista vaikutusta EU:n julkisisiin varoihin tai korruptiotapauksissa, jotka eivät liity EU:n toimielimen tai viraston työntekijään. Tällaisista epäilyistä voi ilmoittaa oman maan poliisiviranomaisille. 

Valituksen voi OLAF:lle tehdä nimettömästi interenetin,sähköpostin tai postin välityksellä. 

• • Euroopan petostentorjuntavirasto OLAF

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on Strasbourgissa Ranskassa toimiva ylikansallinen tuomioistuin, joka valvoo Euroopan neuvoston jäsenvaltioiden hyväksymän Euroopan ihmisoikeussopimuksen noudattamista. Ihmisoikeustuomioistuin ei ole EU-toimielin.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen voivat valittaa yksityiset henkilöt, ryhmät tai kansalaisjärjestöt, jotka katsovat ihmisoikeussopimuksen mukaisia oikeuksiaan loukatun. 

Jotta tuomioistuin voisi ottaa valituksen käsiteltäväkseen, on sen kohdistuttava valtioon, joka on ratifioinut Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja sen lisäpöytäkirjan. Suomi ratifioi Euroopan ihmisoikeussopimuksen vuonna 1990, josta lähtien on ollut mahdollista tehdä tuomioistuimelle valituksia ihmisoikeuksien loukkauksista Suomessa. Lissabonin sopimuksen myötä myös EU on liittymässä Euroopan ihmisoikeussopimukseen. 

Pääsääntöisesti Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen voi vedota sen jälkeen kun mahdolliset kansalliset muutoksenhakukeinot on käytetty. 

• • Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (englanniksi)
  • Ohjeet valituksen tekemiseksi (suomeksi)

EU-työpaikat

Euroopan unionin toimielimissä työskentelee yhteensä yli 60 000 henkilöä mitä erilaisimmissa tehtävissä. Suomalaisia työskentelee toimielimissä noin tuhat, mikä on väkimäärään nähden varsin hyvä saavutus. Vakituisten työntekijöiden lisäksi EU-toimielimissä työskentelee myös sopimussuhteisia ja määräaikaisia työntekijöitä sekä harjoittelijoita.

Vakituiset virat

EU-toimielimet rekrytoivat vakituista henkilökuntaa rekrytointikilpailujen kautta. Kilpailujen järjestämisestä vastaa Euroopan henkilöstövalintatoimisto EPSO. Nykyään kilpailuja järjestetään vuosittain. 

Kilpailujen kautta haettavat tehtävät on jaettu kolmeen pääryhmään: hallintovirkamiehiin (AD), kääntäjiin (AD) ja hallintoavustajiin (AST). AD-ryhmään kuuluvat johto-, suunnittelu- ja asiantuntijatehtävät sekä tutkimustehtävät. Suurimpina työnantajia Brysselissä ovat komissio, neuvoston sihteeristö, parlamentti ja EU:n ulkosuhdehallinto. 

Kilpailut ovat pääsääntöisesti kaksivaiheisia. Ensimmäinen osio järjestetään kussakin jäsenmaassa. Tietokoneella tehtävässä testissä arvioidaan hakijoiden soveltuvuutta, ei niinkään EU-tiedon hallintaa. Toisessa vaiheessa mukaan päässeet osallistuvat valintaan arviointikeskuksessa Brysselissä. Arviointikeskuksessa tehtävät vaihtelevat suullisista esityksistä haastatteluihin ja erilaisiin ryhmäharjoituksiin. 

Kilpailun läpäisevät hakijat valitaan niin sanotulle varallaololistoille, jotka ovat voimassa vuoden. Listalle pääseminen ei takaa vielä työpaikkaa, vaan omalla aktiivisuudella voi vaikuttaa siihen kuinka nopeasti listalta pääsee töihin. 

Yleisesti hakijoilta edellytetään Euroopan unionin kansalaisuutta, kyseisen alan erityisosaamista, vaadittavaa kielitaitoa, suoritettua asevelvollisuutta sekä hyvää mainetta. Tehtävien tasosta riippuen vähimmäisvaatimuksena on joko alempi tai ylempi korkeakoulututkinto.

Harjoittelu

Monilla EU-toimielimillä on harjoitteluohjelmia, joiden kautta on mahdollista päästä harjoittelijaksi EU-toimielimiin 3-5 kuukauden ajaksi. Harjoittelupaikkoja on opiskelijoille, korkeakouluista vastavalmistuneille ja lingvisteille. Harjoittelijoiden työtehtävät vastaavat usein uransa alussa olevien hallintovirkamiesten töitä. 

Toimielinten käytännöt harjoittelun järjestämisessä vaihtelevat, ja kukin toimielin vastaa omien harjoittelijoidensa valinnasta. Yleensä harjoittelupaikan tarjoava toimielin tai virasto maksaa harjoittelijalle apurahan, mutta joillakin toimielimillä on myös palkattomia harjoitteluohjelmia. Harjoittelijoiden yleinen alaikäraja on 18 vuotta.

Muualla verkossa:

• Työskentely EU-toimielimissä (europa.eu)
• EU-työpaikat (Valtioneuvosto)
• EPSO – Euroopan yhteisöjen henkilöstövalintatoimisto
• Harjoittelu EU-toimielimessä (Valtioneuvosto)
• EU-harjoittelu tutkinnon suorittaneille, kääntäjille ja opiskelijoille