YHDISTYKSEN
SÄÄNNÖT
3

Alta voit tutustua Eurooppalainen Suomi ry:n sääntöihin

SÄÄNNÖT

1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Eurooppalainen Suomi ry, ruotsiksi Finland i Europa rf ja kansainvälisissä yhteyksissä European Movement Finland. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki ja toimialueena koko Suomi ja Eurooppa.

2. Tarkoitus ja toiminnan laatu

Eurooppalainen Suomi ry on kaikille Eurooppa-asioista kiinnostuneille avoin kansalaisjärjestö ja valtakunnallinen keskusjärjestö, joka suhtautuu myönteisesti Suomen EU-jäsenyyteen ja Euroopan integraatioon.

Yhdistyksen tarkoituksena on;

– edistää jäsenyhteisöjen EU- ja kansainväliseen politiikkaan liittyviä pyrkimyksiä Suomessa ja Euroopassa

– toimia jäsenyhteisöjen yhteisenä keskustelufoorumina ja ajatushautomona Suomen EU-politiikkaa muotoiltaessa

– edistää Suomen EU-jäsenyyden vaikutuksiin, Euroopan unioniin, ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan sekä Euroopan integraatioon liittyvää kansalaiskeskustelua ja poliittista päätöksentekoa,

– syventää Eurooppa-tietoutta ja yhdentymisen aatteellisten, poliittisten ja taloudellisten perusteiden tuntemusta Suomessa, 

– aktivoida kansalaisia ja erityisesti nuoria äänestäjiä osallistumaan Euroopan parlamentin vaaleihin ja edistää sekä

puolustaa eurooppalaisia arvoja ja demokratiaa,

– toimia julkisena keskustelufoorumina, vaikuttajana ja asiantuntijatahona Suomen EU-politiikkaa muotoiltaessa, ja

– edistää eurooppalaisen kulttuurin tuntemusta Suomessa sekä Suomen ja muiden EU-maiden välistä kulttuurivaihtoa ja kanssakäymistä mm. Eurooppa-päivää viettämällä.

Yhdistys on European Movement International-järjestön (kotipaikka Bryssel) suomalainen jäsenjärjestö.

3. Jäsenet

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys toteuttaa vaikuttamis-, tiedotus-, julkaisu-, ajatushautomo- ja suhdetoimintaa sekä järjestää näyttelyitä, tiedotuskiertueita ja kursseja, kokouksia ja neuvottelu- sekä juhlatilaisuuksia ja ylläpitää tarvittavia kansainvälisiä ja viranomaisyhteyksiä.

Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi kantaa jäseniltään jäsenmaksuja, ottaa vastaan lahjoituksia, myydä ja välittää kirjallisuutta ja muuta Eurooppa-aiheista materiaalia ja palveluja sekä järjestää keräyksiä ja arpajaisia samoin kuin hakea avustuksia sekä Suomen että EU:n viranomaisilta.

Yhdistyksen kielet ovat suomi ja ruotsi. Pöytäkirja- ja asiakirjakielenä käytetään suomea.

Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä luonnollinen henkilö, oikeustoimikelpoinen yhteisö tai säätiö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen. Kannattavaksi jäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö, oikeustoimikelpoinen yhteisö tai säätiö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa.

Varsinaiset jäsenet ja kannattavat jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus. Kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä yhdistyksen kokouksessa kutsua henkilö, joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut yhdistyksen toimintaa.

4. Liittymis- ja jäsenmaksu

Varsinaisilta jäseniltä ja kannattavilta jäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta erikseen kaikille jäsenryhmille päättää vuosikokous. Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsenet eivät suorita jäsenmaksuja.

5. Hallitus

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu vuosikokouksessa valitut puheenjohtaja ja 1-3 varapuheenjohtajaa ja 8-14 muuta varsinaista jäsentä sekä 0-14 varajäsentä. Hallituksen toimikausi on kaksi vuotta. Hallitus valitsee yhdistyksen toiminnanjohtajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt ja määrää heidän valtuutensa ja työsuhteidensa ehdot. 

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaanluettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan ehdottomalla ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. Hallitus voi perustaa erillisiä toimikuntia tai työryhmiä määräajaksi tai erityistä tehtävää varten.

6. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai toiminnanjohtaja, kukin yksin.

7. Tilikausi

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.

8. Yhdistyksen kokoukset

Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä myös postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta. Yhdistyksen vuosikokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä syys-joulukuussa. Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella luonnollisella henkilöllä, kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenellä yksi ääni. Oikeustoimikelpoisten yhteisöjen ja säätiöiden äänimäärät määrittyvät äänimääräkategorian perusteella:

Kategoria I: 1 ääni

Kategoria II: 2 ääntä

Kategoria III: 3 ääntä

Kategoria IV: 4 ääntä

Kategoria V: 5 ääntä

Kategoria VI: 6 ääntä

Kategoria VII: 7 ääntä

Kategoria VIII: 8 ääntä

Kategoria IX: 9 ääntä

Yhdistyksen hallitus päättää oikeustoimikelpoisten yhteisöjen ja säätiöiden sijoittumisen äänimääräkategoriaan hakijan liikevaihdon ja toiminnan laajuuden ja painotusten perusteella. Oikeustoimikelpoisten yhteisöjen ja säätiöiden siirtymisen, suostumuksensa mukaisesti, jäsenryhmästä toiseen jäsenryhmään hyväksyy yhdistyksen hallitus. Vuosikokous päättää hallituksen esityksestä äänimääräkategorioihin jakautumiseen vaikuttavista jäsenryhmien liikevaihtorajoista ja toiminnan laajuuden ja painotusten kriteereistä. Kannattavalla jäsenellä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

9. Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen

Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään neljätoista vuorokautta ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä tai sähköpostitse.

10. Vuosikokous

Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  1. kokouksen avaus
  2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
  3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
  4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
  5. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto
  6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
  7. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudet kaikille jäsenryhmille
  8. valitaan hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtajat ja muut jäsenet sekä varajäsenet
  9. valitaan tilintarkastaja ja varatilintarkastaja
  10. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosikokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

11. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta. Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.