I LUKU1​
YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ​​

1 § NIMI JA KOTIPAIKKA​

Yhdistyksen nimi on Eurooppalainen Suomi ry, ruotsiksi Finland i Europa rf ja kansainvälisissä yhteyksissä European Movement Finland. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki ja toimialueena koko Suomi ja Eurooppa.​

2 § TARKOITUS JA TOIMINTA​
Eurooppalainen Suomi ry on kaikille Eurooppa-asioista kiinnostuneille avoin kansalaisjärjestö ja valtakunnallinen keskusjärjestö, joka suhtautuu myönteisesti Suomen EU-jäsenyyteen ja Euroopan integraatioon.​

Yhdistyksen tarkoituksena on;​

• edistää jäsenyhteisöjen EU- ja kansainväliseen politiikkaan liittyviä pyrkimyksiä Suomessa ja Euroopassa​
• toimia jäsenyhteisöjen yhteisenä keskustelufoorumina ja ajatushautomona Suomen EU-politiikkaa muotoiltaessa​
• edistää Suomen EU-jäsenyyden vaikutuksiin, Euroopan unioniin, ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan sekä Euroopan integraatioon liittyvää kansalaiskeskustelua ja poliittista päätöksentekoa,​
• syventää Eurooppa-tietoutta ja yhdentymisen aatteellisten, poliittisten ja taloudellisten perusteiden tuntemusta Suomessa,​
• aktivoida kansalaisia ja erityisesti nuoria äänestäjiä osallistumaan Euroopan parlamentin vaaleihin ja edistää demokratiaa,​
• toimia julkisena keskustelufoorumina ja asiantuntijatahona Suomen EU-politiikkaa muotoiltaessa, ja​
• edistää eurooppalaisen kulttuurin tuntemusta Suomessa sekä Suomen ja muiden EU-maiden välistä kulttuurivaihtoa ja kanssakäymistä mm. Eurooppa-päivää viettämällä.​

Yhdistys on European Movement International-järjestön (kotipaikka Bryssel) suomalainen jäsenjärjestö.​

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys toteuttaa vaikuttamis-, tiedotus-, julkaisu-, ajatushautomo- ja suhdetoimintaa sekä järjestää näyttelyitä, tiedotuskiertueita ja kursseja, kokouksia ja neuvottelu- sekä juhlatilaisuuksia ja ylläpitää tarvittavia kansainvälisiä ja viranomaisyhteyksiä.​​

Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi kantaa jäseniltään jäsenmaksuja, ottaa vastaan lahjoituksia, myydä ja välittää kirjallisuutta ja muuta Eurooppa-aiheista materiaalia ja palveluja sekä järjestää keräyksiä ja arpajaisia samoin kuin hakea avustuksia sekä Suomen että EU:n viranomaisilta.​

Yhdistyksen kielet ovat suomi ja ruotsi. Pöytäkirja- ja asiakirjakielenä käytetään suomea.​​

3 § JÄSENET JA JÄSENMAKSUT​

Jäseneksi voidaan hyväksyä luonnollinen henkilö, oikeustoimikelpoinen yhteisö tai säätiö.​

Jäsenyhteisöt jaetaan seuraaviin ryhmiin:​

• henkilöjäsenet​
• alueyhdistykset (alueellisesti toimivia jäsenyhdistyksiä)​
• sisarjärjestöt (Eurooppa-aatetta edistäviä järjestöjä)​
• yhteisöjäsenet (muita yhteisöjä tai säätiöitä).​

Yhdistyksen jäsenet hyväksyy hallitus, joka on velvollinen ylläpitämään ajan tasalla olevaa jäsenluetteloa.​

Kaikki yhdistyksen jäsenet ovat velvollisia maksamaan jäsenmaksua. Jäseniltä perittävän vuotuisen jäsenmaksun suuruuden päättää vuosikokous erikseen kullekin jäsenryhmälle.​

Jäsenmaksua määrättäessä on otettava huomioon alueyhdistysten, sisarjärjestöjen sekä yhteisöjäsenten jäsenmäärä.​

II LUKU​
HALLITUS JA TOIMIKUNNAT​

4 § HALLITUS​

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu syyskokouksessa valitut puheenjohtaja, yhdestä kolmeen varapuheenjohtajaa ja kahdeksasta neljääntoista muuta hallituksen jäsentä. Kullekin edellä mainituista vuosikokous valitsee henkilökohtaisen varajäsenen.​​

Hallituksen jäsenten toimikausi on kalenterivuosi.​

Hallitus valitsee yhdistyksen toiminnanjohtajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt ja määrää heidän valtuutensa ja työsuhteidensa ehdot.​

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan ja toiminnanjohtajan kutsusta, kun he katsovat sen tarpeelliseksi tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä kirjallisesti vaatii.​

Hallitus on päätösvaltainen, kun sen puheenjohtaja tai joku varapuheenjohtajista sekä vähintään puolet hallituksen kokonaisjäsenmäärästä ovat saapuvilla. Varsinaisen jäsenen ollessa estyneenä äänioikeus siirtyy hänen henkilökohtaiselle varajäsenelleen. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan mielipide, vaaleissa kuitenkin arpa.​​

5 § ERILLISET TOIMIKUNNAT​

Hallitus voi perustaa erillisiä toimikuntia tai työryhmiä määräajaksi tai erityistä tehtävää varten.​​

III LUKU​
PÄÄTÄNTÄVALTA​

6 § YHDISTYKSEN NIMEN KIRJOITTAMINEN​

Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja, varapuheenjohtajat ja toiminnanjohtaja tai muut hallituksen määräämät henkilöt, aina kaksi yhdessä.​

7 § TOIMINTA- JA TILIVUOSI​

Yhdistyksen toiminta- ja tilivuosi on kalenterivuosi.​
Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen toimintakertomus päättyneeltä toimintavuodelta on jätettävä tilintarkastajalle viimeistään kuukautta ennen kevätkokousta. Tilintarkastajan tulee antaa kirjallinen lausuntonsa hallitukselle viimeistään kahta viikkoa ennen kevätkokousta.​​

8 § YHDISTYKSEN KOKOUSTEN KOOLLEKUTSUMINEN​

Yhdistyksen kokouksen kutsuu koolle hallitus. Kokouskutsu on toimitettava viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta lähettämällä kutsu joko kirjallisena, sähköpostilla tai tekstiviestitse kullekin jäsenelle tai julkaisemalla kutsu yhdistyksen verkkosivuilla.​​

9 § YHDISTYKSEN KOKOUKSET​

Yhdistyksen kevätkokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä maalis-toukokuun aikana. Yhdistyksen syyskokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä loka-joulukuun aikana.​

Ylimääräinen kokous pidetään, jos yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään yksi kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii.​​

Äänioikeus yhdistyksen kokouksessa on edellisen vuoden jäsenmaksunsa maksaneilla jäsenillä. Jokaisella yhdistyksen henkilöjäsenellä on yksi ääni. Alueyhdistyksillä on kokouksessa yksi ääni kutakin alkavaa 30 kyseisen alueyhdistyksen henkilöjäsentä kohden. Sisarjärjestöillä on kokouksessa yksi ääni kutakin alkavaa 50 henkilöjäsentään kohden. Yhteisöjäsenillä on kokouksessa yksi ääni kutakin alkavaa 10 000 jäsentään kohden, kuitenkin enintään 50 ääntä. Jäsenyhteisöjen äänimäärä perustuu edellisen vuoden 31.12. tilanteeseen. Alueyhdistykset, sisarjärjestöt ja yhteisöjäsenet käyttävät ääniään kokouksessa valtakirjalla valtuuttamansa edustajan välityksellä.​

Päätökset yhdistyksen kokouksissa tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan kanta, paitsi vaaleissa arpa.​
Hallitus voi päättää, että yhdistyksen kokoukseen on mahdollista osallistua myös postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla. Etäosallistuminen voidaan mahdollistaa kokouksen aikana tai ennen kokousta edellyttäen, että osallistumisoikeus ja ääntenlaskennan oikeellisuus voidaan selvittää tavallisessa yhdistyksen kokouksessa noudatettaviin menetelmiin verrattavalla tavalla. Mikäli hallitus päättää, että kokoukseen voidaan osallistua myös postitse tai tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla, hallituksen on kokouskutsussa annettava toimintaohjeet etäosallistumisen toteuttamisesta.​​

10 § KEVÄTKOKOUS​

1. Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:​

2. Kokouksen avaus​

3. Kokouksen järjestäytyminen​

4. Laillisuus ja päätösvaltaisuus​

5. Työjärjestys​

6. Toimintakertomus ja tilinpäätös edelliseltä vuodelta​

7. Tilintarkastajan lausunto​

8. Tilinpäätöksen vahvistaminen​

9. Vastuuvapauden myöntäminen​

10. Muut hallituksen esittämät asiat​

11. Kevätkokoukselle tehdyt aloitteet​

12. Kokouksen päättäminen​

11 § SYYSKOKOUS​

1. Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:​

2. Kokouksen avaus​

3. Kokouksen järjestäytyminen​

4. Laillisuus ja päätösvaltaisuus​

5. Työjärjestys​

6. Jäsenmaksujen suuruus seuraavalle vuodelle​

7. Toimintasuunnitelma seuraavalla vuodelle​

8. Talousarvio seuraavalle vuodelle​

9. Hallituksen puheenjohtajan, varapuheenjohtajien, jäsenten ja varajäsenten valinta seuraavalle vuodelle​

10. Tilintarkastajan ja varatilintarkastajan valinta​

11. Muut hallituksen esittämät asiat​

12. Syyskokoukselle tehdyt aloitteet​

13. Kokouksen päättäminen​

IV LUKU​
ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ​​

12 § SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN JA YHDISTYKSEN PURKAMINEN​

Päätös näiden sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta voidaan ottaa esille yhdistyksen kokouksessa, jos asia on kokouskutsussa mainittu. Päätöksen tekemiseen tarvitaan vähintään kahden kolmasosan (2/3) enemmistö äänestyksessä annetuista äänistä.​

​
Yhdistyksen purkautuessa jäljellejääneet varat käytetään yhdistyksen tarkoitusta edistäviin päämääriin purkautumisesta päättäneen kokouksen esittämällä tavalla.

​