Kirsi Lindroos:
Ideat pöytään - teemavuodella rankat haasteet ja tiukat tavoitteet

Julkaistu 26.3.2009

  Aloita keskustelu

Euroopan unionin luovuuden ja innovoinnin teemavuosi 2009 on täydessä vauhdissa. Musiikkikasvatuksen tärkeydestä liikkeelle lähtenyt keskustelu teemavuodesta laajeni lopulta koko koulutusta ja tiedettä, julkista hallintoa ja yksityistä sektoria koskevaksi luovuuskannanotoksi. Teemavuodelta odotetaan keinoja, joilla luovuutta ja innovointia edistetään. Haasteet liittyvät eurooppalaisten hyvinvoinnin varmistamiseen, Euroopan kilpailukyvyn vahvistamiseen ja ilmastomuutoksen estämiseen. Siis varsin suuria haasteita ihan jokainen.

Miksi teemavuotta tarvitaan?

Teemavuotta tarvitaan erityisesti siihen, että saamme vauhditettua keskustelua ja toimenpiteitä, joilla koulutus- ja sivistystasoa unionin alueella nostetaan. Tutkimusta on pystyttävä hyödyntämään entistä paremmin koulutuksen kehittämisessä laadukkaammaksi. Tieteentekijöiden ja koululaisten tulee kohdata yhteisillä foorumeilla, jolloin onnistumme innostamaan nuoria tieteen pariin. Samoin on löydettävä keinot, joilla vahvistamme taidekasvatusta ja kädentaitoja. Teknologian hyödyntäminen eurooppalaisissa kouluissa on edelleen riittämätöntä ja liian usein opettajien osaaminen asiassa huteraa. Oppilaiden ja opiskelijoiden tarpeita ja tapoja opiskella ei tunneta ja heidän osallistumisensa koulujen ja oppilaitosten toimintatapojen uudistamiseen on kovin rajallista.
 
Koulutuksen ja työelämän kumppanuus unionin alueella on sattumanvaraista. Osaamistarpeiden ennakointi laahaa perässä, nuoret eivät tunnista tulevaisuuden ammatillisia haasteita ja yrittäjyysosaaminen on hakusessa. Miten tässä tilanteessa voimme kuvitella, että Euroopassa luodaan uusia työpaikkoja ja yrittäjyyttä globalisaatiokehityksen tullessa entistä rajummaksi? Mistä työpaikkoja ja tuotantolaitoksia perinteisen teollisuuden tilalle?

Mitkä asiat ovat vuonna 2009 erityisesti esillä?

Havaintojeni mukaan nyt keskustelun keskipisteessä on rohkeus tehdä asioita uudella tavalla. On löydettävä selkeät muutosten askeleet. Usein esille nostettu aihe keskusteluissa ovat  erilaiset oppimisympäristöt ja niiden hyödyntäminen oppimisessa ja opettamisessa. Ja onneksi me suomalaiset olemme tässä asiassa tehneet uraauurtavaa työtä.

Oppimisympäristöasiaa selkeyttää viisi näkökulmaa (Manninen ym. 2007), joilla asiaa voimme tarkastella: fyysinen, sosiaalinen, paikallinen, teknologinen ja pedagoginen näkökulma. Niistä kaikkia on mahdollista hyödyntää niin oppilaitoksissa kuin työyhteisöissäkin.

1) Fyysisen ympäristön muodostavat rakennukset, kalusteet, oppimateriaali jne. joka ohjaavat  käyttäytymistämme. Perinteistä kouluympäristöä leimaa rivissä istuminen, pitkät käytävät, lokeroituminen. Tukeeko sellainen ympäristö kohtaamisia, ajatusten vaihtoa, ideointia?  Rohkaiseeko se erilaisuuteen ja uuden luomiseen?

2) Sosiaalista ympäristöä on meistä jokainen muodostamassa jossain yhteisössä.¬ Keskeistä on silloin ihmiskäsitys ja yhteisön suhtautuminen uusia ajatuksia ja ehdotuksia kohtaan. Viisas sosiaalinen oppimisympäristö ja yhteisö antaa tilaa ja sallii hullutkin ideat, joista voidaan yhdessä kehittää käyttökelpoisia kehittämistoimenpiteitä. Pahinta on tuomitseva, jo ennalta lyttyyn lyövä ilmapiiri, jossa ei kuunnella, ei keskustella. Jokaisessa koulussa ja työyhteisössä tulisi erityisen tarkkaan miettiä, miten paljon henkisiä resursseja hukataan. Ennakkoluulottomuus edellyttää rohkeutta, sitä ei ole nyt varaa säästellä.   Liian usein työntekijöiden osaamista aliarvioidaan ja iso henkinen resurssi jää siten kaikilta hyödyntämättä.

Monipuolinen osaajien joukko koulussa ja oppilaitoksessa tarjoaa oppilaille hyvinvointia, koska yhdessä osataan herkemmällä tarttua jo ennalta lasten ja nuorten ongelmiin ja auttaa eteenpäin. Ainoastaan hyvinvoiva oppilas voi olla luova. Ainoastaan hyvinvoiva työyhteisö voi tuottaa innovaatioita.

3) Euroopan unioni rakentuu hyvin erilaisista alueista, jotka antavat uskomattoman rikkaat puitteet oppimiselle. Mutta kykeneekö koululaitos  hyödyntämään paikallisuutta? Historiaa, luontoa, rakennettua ympäristöä, paikallista kulttuuria, osaamista..? Ei mielestäni riittävästi. Useimmiten menetetään erityisyydestä paljon siinä, että koulun väki ei tunne toimintaympäristöään eikä kutsu riittävästi ulkoista asiantuntijuutta kouluun. Kuitenkin koulu tarvitsee kasvatustyössään työelämäosaamista, erilaisia osaajia,  koulun ulkopuolisia oppimisen paikkoja. Miten ihmeessä koulu voi muuten toimia osana yhteiskuntaa ja toteuttaa yhteiskunnallisia tavoitteitaan?

Teemavuoden aikana voimme todella oppia toisiltamme, miten upea paikka  Eurooppa on ja miten  maanosaa voidaan luovasti hyödyntää oppimisympäristönä.

4) Teknologia tarjoaa yhteydet melkein mihin ja minne vaan. Yhdenkään koulun tai oppilaitoksen ei pidä jäädä yksin. Yhdenkään oppilaan tai opettajan ei pidä jäädä yksin. Teknologinen oppimisympäristö antaa mahdollisuudet  oppia ja osallistua melkeinpä missä vaan ja milloin vaan. Se tarjoaa mahdollisuudet kerätä tietoa, muokata tietoa, jakaa tietoja ja kokemuksia, innovoida yksin ja yhdessä...Teknologia tarjoaa kohtaamispaikkoja, joissa ennen voitiin vain haaveilla. Nyt sähköinen ympäristö on  jokaisen käden ulottuvilla ja on kansalaistaitoa hyödyntää sitä työssä ja opiskelussa.  Mutta siinä on jo heti innovaation paikka: miten voimme koulujärjestelmän avulla huolehtia siitä, että tieto- ja viestintäosaaminen on todella jokaisella unionin kansalaisella? Ja miten huolehdimme siitä, että turvallisuus sähköisessä ympäristössä on taattu?

5) Tarvitaan siis huipputason pedagogiikkaa. Ja sitähän Suomessa on tarjolla. Suomalainen opettajankoulutus ja peruskoulujärjestelmä ovat maailman kuuluja. Teemavuosi antaa puitteet tuoda aktiivisesti esille suomalaista koulutusosaamista. Teemavuosi voi toimia siis näyteikkunana maailmalle. Kiinnostavat pedagogiset innovaatiot on siis syytä nostaa esille.

Pedagogiset innovaatiot ovat laatuleimalla leimattuja tällä hetkellä eri puolilla maailmaa, kun selviää, että taustalla on Suomi.  Suomelta siis myös odotetaan avauksia. Kysymys kuuluu usein: miten Suomessa varmistetaan tulevaisuudessa erinomainen Pisa-menestys?

Olemme myös kuuluisia siitä, että laman alla on maassamme aiemmin ymmärretty panostaa koulutukseen ja tutkimukseen. Nyt odotetaan samaa. Komission  teemavuodelle kutsuma lähettiläs Esko Aho on korostanut asiaa teemavuotta koskevissa puheenvuoroissaan. Hänen sanomaansa toistellaan eri puolilla Eurooppaa.

Kaikki mukaan!

Pedagogisin keinoin kytketään erilaiset oppimisympäristöt toisiin ja hyödynnetään niitä luovasti. Luovuuden ja innovoinnin teemavuoden 2009 osalta meillä on sama tilanne: siitä on jokaisen eurooppalaisen mahdollisuus rakentaa itselleen uuden oppimisen polku. Haastan kaikki mukaan yhteistyöhön ja yhdessä uusiutumaan ja innovoimaan tulevaisuuden Eurooppa!

EU .n luovuuden ja innovaation teemavuoden 2009 koordinaattori
Kirsi Lindroos
Johtaja
Opetusministeriö

www.luovasti.fi

Lähdeviite:

Manninen, J. ym. 2007. Oppimista tukevat ympäristöt. Johdatus oppimisympäristöajatteluun. Helsinki: OPH.

 

  

Keskustelu