Esko Antola:
Haag 2008 - visiota hakemaan

Julkaistu 1.6.2008

  Aloita keskustelu

Haagin kansalaiskokouksen 60-vuotisjuhlaa vietettiin paljon arkisemmin kuin kymmenen vuotta sitten 50-vuotisjuhlaa. Oli silti melkoisen harvinainen kokemus nähdä paneelikeskustelu, jossa kaikkien EU-instituutioiden puheenjohtajat istuivat rinnakkain.

Kovin paljon ei käteen jäänyt uutta. Aivan selvästi unionissa pidätellään hengitystä Lissabonin sopimuksen ratifioinnin läpisaamiseksi ja EP:n vaalitkin jo painavat päälle. Samaten ilmassa on väreilyä korkeiden johtopaikkojen täyttämiseksi. Visiota kuitenkin haetaan. Kun vaalien jälkeen käynnistyy uusi viisivuotissykli, nousee tulevaisuusvisio vahvasti esille.

Poliittinen päämäärä on löydettävä ja asetettava. Unioni ei kestä uusia laajenemisia eikä saa otetta kansalaisiin ilman selkeästi ilmaistuja päämääriä. Tarvitaan vihdoinkin kuva myös siitä, minkälainen unioni on 20 vuoden kuluttua ja miten visioon päästään. Tämä on Eurooppa-liikkeelle suuri haaste. Unioni 27 maan kokonaisuutena on niin hajanainen ja vailla yhteistä näkemystä, että tulevaisuuskuvan on noustava instituutioiden ulkopuolelta. Eurooppa-liike on luonnollinen vision tekijä.

Osallistuin työryhmään, joka käsitteli poliittisia ja institutionaalisia asioita. Tällä kertaa kansalaisilla oli ollut mahdollisuus tehdä ehdotuksia ja ideoida tulevaisuuden teemoja netissä. Ehdotuksia tuli toistasataa. Ne sitten puristettiin työryhmässä 20:een kahden äänestyskierroksen jälkeen.

Lopputulos oli selkeä. Kaksi teemaa nousi ylitse muiden: kansalaisten suhde unioniin ja ulko- ja turvallisuuspolitiikan vahvistaminen. Tämä on tulevaisuusvision kannalta tärkeä lopputulos.

Äänestyksessä tuli listan ensimmäiseksi ehdotus kansalaisten ja EU:n kanssakäymisen parantamiseksi. Esityksessä korostettiin, että tietotekniikka tarjoaisi runsaasti mahdollisuuksia unionin ja kansalaisten välisen kanssakäymisen parantamiseksi. Siinä viitattiin myös alueellisen identiteetin merkityksen kasvuun. Muualla ehdotuksissa, samoin kuin presidenttipaneelissakin, viitattiin tarpeeseen luoda ja vahvistaa eurooppalaista poliittista aluetta, jossa kansalaisten panos unionin toimintaan voisi toteutua.

Suomalaisittain erityisen mielenkiintoista on, että ulkosuhteet nousivat vahvasti esille. Unionilta toivotaan johtajuutta kansainvälisessä energiapolitiikassa ja ylipäänsä vahvempaa ääntä maailmanpolitiikassa, rauhanturvaamisessa ja jopa yhteistä tuolia YK:n turvallisuusneuvostossa.

Yllättävää oli, että toiseksi eniten ääniä sai ehdotus pehmeän vallan tukemiseksi sotilaallisella kyvyllä. Unionista halutaan siis voimakkaampaa toimijaa sotilaallisessa mielessä. Kansalaiset hakevat sekä turvallisuutta että vaikutusvaltaa kansainvälisessä kriisin hallinnassa.

Kansalaisten vaikutusvalta ja EU:n kansainvälisen vaikutusvallan kasvattaminen ovat vuoden 2008 Haagin kansalaiskokouksen näkyvimmät teemat politiikan ja instituutioiden asioissa. Mutta miten nämä tavoitteet voidaan saavuttaa? Pat Cox puki asian kysymällä, kuka lähtee matkalle ilman tietoa päämäärästä? Unionin toiminnan on rakennuttava tosiasioiden ja unelmien kombinaatille sanoi puolestaan MEP Elmar Brok. Siinä on pohdittavaa myös Suomen Eurooppa-liikkeelle. Suomen Eurooppa-politiikassahan tieto päämäärästä on ollut hukassa jo pitkään.

  

Keskustelu