Huhtikuu 2013
Parlamentti vastustaa päästöoikeuden kalliimpaa hintaa
0 kommenttia (3 tarkastuksessa)
Mitä parlamentti päätti?
Euroopan parlamentti hylkäsi tiistaina 16.4. äänestyksessä ehdotuksen päästöoikeuksien osittaisesta jäädyttämisestä, minkä tarkoitus oli nostaa päästöoikeuden hintaa, jotta sen ohjaavuus päästöjen vähentämisessä parantuisi.
Euroopan talouskriisi on johtanut päästöoikeuksien ylitarjontaan, joka on romahduttanut oikeuksien markkinahinnat nykyiseen 4-5 euron tasoon hiilidioksiditonnilta. Euroopan komission mukaan halvat päästöoikeudet eivät tue energiatehokkuutta ja vihreää teknologiaa tarpeeksi voimakkaasti. Siksi komissio ehdotti EU:n parlamentille "backloadingia" eli lähes miljardin päästöoikeuden siirtämistä vuosilta 2013-2014 päästökauppakauden loppuvuosille 2019-2020, jolla olisi pyritty saamaan päästöoikeuden hintaa ylös.
Ehdotus päästöoikeuksien kaupan osittaisesta jäädyttämisestä, ns. backloading, hylättiin pienellä enemmistöllä äänin 334 hylkäämisen puolesta, 315 hylkäämistä vastaan ja 63 tyhjää. Ehdotus palautetaan takaisin ympäristövaliokunnan käsiteltäväksi.
Mistä väännettiin kättä?
Meppien enemmistön mielestä tarjontaan puuttuminen söisi päästökauppajärjestelmän uskottavuutta. Ehdotusta vastustavat parlamentin jäsenet vaativat päästökauppajärjestelmän kokonaisvaltaista uudistusta ja pelkäävät, että päästöoikeuksien tarjontaan puuttuminen heikentää toimijoiden luottamusta järjestelmään. Osan mielestä päästöoikeuksien hinnan nousu söisi Euroopan teollisuuden kilpailukykyä, ja se myös näkyisi kotitalouksien energialaskuissa.
Ehdotusta tukevat parlamentin jäsenet puolestaan korostivat tarvetta puuttua päästöoikeuksien ylitarjontaan, jotta päästökauppajärjestelmä toimisi tarkoituksenmukaisesti. Heidän mukaan päästöoikeuden korkeampi hinta edistää siirtymistä kohti vihreää taloutta kannustamalla investointeihin ja innovaatioihin. Päästöoikeuksien korkeampi hinta voi myös helpottaa EU:n päästökauppajärjestelmän yhdistämistä muiden alueiden vastaaviin järjestelmiin.
Parlamentin esittelijä Matthias Groote (S&D, DE) ilmaisi olevansa hyvin pahoillaan äänestystuloksesta: "Jäädyttämisen hylkääminen heikentää EU:n päästökauppaa ja vaarantaa ilmastotavoitteemme toteutumisen".
Oliko värillä väliä?
Kyllä oli. Enemmistön päätöksen taakse muodostivat oikeistoryhmät Euroopan kansanpuolueen ryhmä (EPP) ja Euroopan konservatiivien ja reformistien ryhmä (ECR) yhdessä euroskeptisen vapaa ja demokraattinen Eurooppa ryhmän kanssa (EFD).
Vastaan äänestivät muun muassa vasemmistoryhmät Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä ja Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmä sekä vihreiden puolueiden muodostamalla Vihreät/ Euroopan vapaa-allianssi –ryhmä.
Sosialistien ja demokraattien ryhmään kuuluva europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari kuvasi Helsingin Sanomien haastattelussa äänestystulosta pettymykseksi ja selkeäksi oikeiston voitoksi.
Kuinka suomalaiset äänestivät?
Suomalaisista europarlamentaarikoista päästöoikeuksien kalliimman hinnan puolesta äänestivät vihreiden Satu Hassi ja Tarja Cronberg (Greens), sdp:n Liisa Jaakonsaari ja Mitro Repo (S&D), kokoomuksen Sirpa Pietikäinen (EPP) ja keskustan Anneli Jäätteenmäki.
Päästöoikeuksien kalliimpaa hintaa vastaan äänestivät kristillisdemokraattien Sari Essayah (EPP), keskustan ja Hannu Takkula (ALDE), kokoomuksen Eija-Riitta Korhola ja Petri Sarvamaa (EPP), perussuomalaisten Sampo Terho (EFD) ja rkp:n Nils Torvalds (ALDE).
Keskustan Riikka Manner (ALDE) ei osallistunut äänestykseen.
Europarlamentaarikkojen äänestyskäyttäytymistä voi tarkkailla VoteWatch -palvelun avulla.