Itsenäisten järjestöjen turvattu perusrahoitus, valvottuna parlamentaarisin sovuin ja yhteispoliittisesti päätetyillä objektiivisilla kriteereillä on ollut Suomen kaltaisissa maissa keskeisin alusta hyvin laajan vapaaehtoistoiminnan järjestäytymiselle.
Kolmannen sektorin mahdollisuus toimia hallituskaudesta riippumatta poliittisia päätöksiä sekä arvioivina että asiantuntijatiedoin täydentävinä toimijoina on vallanjaon ja ”checks and balances” -periaatteen keskeisimpiä pilareita. Ennen kaikkea kansalaiskuulemiset sekä nuorten ja marginalisoitujen ryhmien parissa tehtävä työ ovat elintärkeitä sellaisten äänien nostamiseksi päätöksentekoon, jotka eivät siellä muuten kuuluisi.
Tällaisen sosiaali-, terveys- ja tasa-arvotyön äkkinäinen alasajo, jota ministeri Rydmanin esittämät Stea-avustusleikkaukset käytännössä tarkoittaisivat, aiheuttaisi peruuttamattomia seurauksia suomalaisen kansalaisyhteiskunnan tilalle ja demokratian toteutumiselle, puhumattakaan esimerkiksi keskustoimistopalveluiden lakkauttamisen kerrannaisvaikutuksista vapaaehtoistyölle.
Julkisen, parlamentaarisesti valvotun perusrahoituksen osuuden kaventuessa ja korvautuessa lahjoitusperusteisella rahoituksella kansalaisyhteiskunta on paljon alttiimpi myös ulkopuolisille vaikuttamisyrityksille; toisaalta autoritaarisempien hallintojen on ollut myös mahdollista helpommin politisoida ja kyseenalaistaa erityisesti ulkomaisesta rahoituksesta riippuvaisten järjestöjen roolia yhteiskunnassa. Jo lausunnossaan UTP-selonteon päivityksiin Eurooppalainen Suomi ja Eurooppanuoret halusivat kiinnittää huomion erityisesti Euroopan ulkopuolelta tuleviin pyrkimyksiin epävakauttaa liberaalidemokraattista kansalaisyhteiskuntaa, ja siksi muistuttivat valtioneuvostoa kansalaisyhteiskunnan suojelun erityisestä tärkeydestä.
Kahden viime vuosikymmenen aikana yhdistävin piirre demokratian ja oikeusvaltion heikkenemisessä on ollut toimeenpanovallan, vaaleillakin valitun, vahvistuminen muiden yhteiskunnan pilareiden kustannuksella. Siksi eräiden hallituspuolueiden edustajien kommentit Stea-avustusten leikkauksista, erityisesti kritiikkiä esittäneiden ja vähemmistöryhmien parissa toimivien järjestöjen tapauksessa, herättävät vakavia kysymyksiä esitysten todellisesta poliittisesta neutraaliudesta.
Tässä valossa leikkausten esitetty kohdentaminen erityisesti tiettyihin yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuneisiin järjestöihin voi myös pahimmillaan lisätä poliittisen ennakkosensuurin yleistymistä suomalaisessa kansalaisyhteiskunnassa. Kehitys on viime vuosina ollut tässä suhteessa huolestuttavaa Euroopan unionissa, eikä Suomikaan ole tälle immuuni.
Julkinen, sääntöperusteinen ja parlamentaarisesti valvottu rahoitus vähentää järjestöjen riippuvuutta yksittäisistä lahjoittajista, yrityksistä tai ulkopuolisista intressiryhmistä. Siksi vahvoja kansalaisyhteiskuntia rakentaneet ja tukeneet valtiot myös lukeutuvat nykyään yhdessä maailman vahvimmiksi ja resilienteimmiksi demokratioiksi kaikilla oleellisilla indekseillä.
Eurooppalainen Suomi ry, Eurooppanaiset ry ja Eurooppanuoret ry vetoavat siksi valtioneuvostoa käyttämään parasta mahdollista yhteisharkintaa avustuskriteerien päivityksessä ja pitämään erityistä huolta suomalaisen kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksistä tulevaisuudessa.
Jani Kokko
puheenjohtaja
Eurooppalainen Suomi
Samuel Tammekann
toiminnanjohtajan sijainen
Eurooppalainen Suomi
Pieta Päivänen
puheenjohtaja
Eurooppanuoret
Päivi Luna
puheenjohtaja
Eurooppanaiset
