Tasavallan presidentin isännöimiin Kultarantakeskusteluihin osallistui tänäkin vuonna useita nimekkäitä ja ansiokkaita poliitikkoja, virkamiehiä ja vaikuttajia. Eurooppalaisen Suomen näkökulmasta oli erinomaista, että Euroopan unioni oli teemana vahvasti keskusteluissa esillä. Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen luonnehti keskusteluissa maanantaina Euroopan yhteisen arvopohjan murentumista suurimmaksi EU:ta koskettavaksi uhaksi. Keskustelussa nousi esille useita muitakin ajankohtaisia aiheita, kuten maahanmuuttopolitiikka ja EU:n puolustusyhteistyö.
Pelkkä keskustelu päättäjien ja vaikuttajien kesken ei kuitenkaan valitettavasti aina johda ongelmien ratkaisuun. Euroopan unionia on valitettavan usein moitittu epädemokraattiseksi ja vaikeaselkoiseksi instituutioksi, joka jää siten etäiseksi toimijaksi moelle asiaan vihkiytymättömälle. Edellisissä europarlamenttivaaleissa, vuonna 2014, vain 42,61 % kaikista äänioikeutetuista eurooppalaisista (mukaan lukien 39,10 % suomalaisista) antoi äänensä vaaleissa. Erityisen huolestuttavaa oli nuorten äärimmäisen matala äänestysaktiivisuus – alle 24-vuotiaista suomalaisista vain 10,40 % antoi äänensä kuulua suomalaisten europarlamentaarikoiden valinnassa. Tämä passiivisuuden muodostama uhka demokratialle on otettava vakavasti.
On perusteltua kysyä, kuinka demokraattisena Euroopan parlamenttia voidaan pitää, jos alle puolet eurooppalaisista äänioikeutetuista osallistui sen valintaan? Erityisesti nuorten haluttomuus osallistua näkyy päätöksenteon ukkoutumisena ja protesteina, joista Brexit on valitettavan loistava esimerkki. Britannian EU-erosta päättivät käytännössä eläkeläiset, koska nuoret eivät vaivautuneet äänestysuurnille. Nykyiset nuoret kantavat seuraukset nykyisten vanhusten päätöksestä vielä kauan sen jälkeen kuin viimeinenkin suurten ikäluokkien Brexit-intoilija on siirtynyt manan majoille.
Unkarissa Euroopan unionin epäluotettavaksi kokevien määrä on noussut 7 prosenttiayksikköä vuodesta 2017. Puolassa Euroopan unioniin ilmoittaa luottavansa vain 42% ihmisistä, Suomessa vastaavasti 53% (eurobarometri). Jyrki Katainen on aiheellisesti huolissaan populistien noususta Euroopassa. Euroopan unionin yhdentyminen on kuitenkin alhaalta-ylöspäin tapahtuvaa liikettä, joka lähtee ensisijaisesti kansasta. On äärettömän tärkeää, että virkamiehet ja poliitikot pyrkivät vahvistamaan kansalaisten tunnetta siitä, että unioni toimii heidän ehdoillaan. Ilman tätä jaettua tunnetta resonointia haetaan sieltä missä sitä on tarjolla. Helposti ymmärrettävästä viestinnästä yliampuvilla lupauksilla kansan edun ajamisesta, kuulostaako tutulta?
Kultarantakeskustelut ovat hieno kansainvälinen tapahtuma, ja on hyvä, että Euroopan unionin polttavat puheenaiheet nostetaan sen kautta mediaan. Ne kuitenkin myös tuovat ilmi EU:n keskeisen ongelman; eurooppakeskustelun elitistisyyden. Euroopan johtavat poliitikot ja virkamiehet keskustelemassa EU:n kohtaamista uhkista suljettujen porttien takana, tarkasti rajatun kutsuvierasyleisön seuratessa, ei tuo EU:ta lähemmäksi kansaa, vaan nostaa hämmennystä ja eripuraa luovan muurin niiden väliin. Vuoden 2019 eurovaalit ovat aivan nurkan takana, ja niissä päätetään europarlamentaarikkojen lisäksi myös Euroopan tulevaisuus. Jos eurooppalaisen arvopohjan halutaan kestävän, ja kansalaisten sitoutuvan yhteiseen unioniin ja päätöksentekoon, on ensisijaisen tärkeää, että dialogia käydään kansan tasolla. Suljetut tilaisuudet vain vahvistavat kansalaisten näkemystä siitä, että EU toimii erillään kansasta, eikä aja heidän asiaansa.
Keskustelu Kultarannassa on tärkeää, mutta vielä tärkeämpää on tuoda keskustelu turuille ja toreille – pois norsunluutorneista. Vain tällä tavalla jokaisella suomalaisella ja eurooppalaisella on mahdollisuus saada äänensä kuuluviin ja tuntea omistajuutta ja osallisuutta yhteisestä eurooppalaisesta projektistamme. Näin meidän on mahdollista vahvistaa kestävää ja demokraattisesti toimivaa Euroopan unionia, joka toimii kansalaisten ehdoilla ja heidän hyödykseen.
– Jenni Kuisma
Kirjoittaja toimii Eurooppalaisen Suomen suunnittelijana.
