Select Page

Markus Penttinen: EU-liittovaltiota ei ole eikä tule, mutta integraatio etenee kuin juna

by | Jun 13, 2018 | Ajankohtaista | 0 comments

Läheltä liippasi, muttei osunut. Näin voi luonnehtia kansanedustaja Ville Tavion kirjoitusta ”EU on jo liittovaltio” (Uusi Suomi 28.3.2018).

Siinä hän listasi joukon ominaisuuksia, jotka hänen mielestään kertovat liittovaltiosta. EU-lainsäädäntö kansallisten lakien yläpuolella, valuutan (€), suomalaismeppien vähäisen määrän (13 kpl yhteensä 751 mepistä) ja sen, että komissaareja ei valita vaaleilla. Lisäksi hän luetteli joukon lähiajan päätöksiä, joilla valtaa siirretään lisää Suomesta: kauppasopimukset, kilpailutukset, syyttäjävirasto, pankkiunioni, oikeusvaltioperiaatteen turvaaminen ja niin edelleen.

Ville Tavio on ehdottomasti oikeilla jäljillä, koska Euroopan unionilla on monia liittovaltiollisia piirteitä. Mainittu Eurooppa-oikeuden ensisijaisuus, yhteinen raha ja keskuspankki, enemmistöpäätöksenteko, mittava yhteinen lainsäädäntö ja parlamentin kaltaiset instituutiot kertovat siitä, että unioni on edennyt pitkälle alkuperäisestä hiili- ja teräsunionista.

Näitä liittovaltiollisia piirteitä on tullut lisää viime vuosinakin. Esimerkiksi eurooppalaisten puolueiden vahvistunut asema niin sanotun Spitzenkandidaten-menettelyn pohjalta, edellä mainittu syyttäjävirasto, puheenjohtajamaan vallan osittainen siirtyminen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan käsiin (nyt Donald Tusk) sekä yhteinen ulkosuhde-edustaja eli käytännössä EU:n ulkoministeri ovat sellaisia.

Vaikka ero ei aina lasinkirkas olekaan, liittovaltiolliset piirteet on syytä erottaa integraation syventymisestä. Jälkimmäistä tehdään EU:n jokapäiväisessä päätöksenteossa. Esimerkiksi komission toimintaohjelma tai Suomen hallitusohjelma valottavat, mistä on käytännössä kyse.

Hallitusohjelman mukaan Suomi tukee sisämarkkinoiden syventämistä, kauppasopimuksia, kiertotalouden luomista, energiaunionia, yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan vahvistamista, sitovien huoltovarmuusjärjestelmien perustamista, digisisämarkkinoita ja pääomamarkkinaunionia ja muuta vastaavaa. Tuki annetaan kaikkinensa jopa kymmenille tuhansille sivuja uutta EU-päätöksentekoa.

Eikä integraatio ei pelkästään syvene, vaan se myös laajenee. Eurooppa-ministeri Sampo Terho kutsui EU-pamfletissaan ”Kohti parempaa Eurooppaa” tätä ilmiötä läikkymiseksi. Kun esimerkiksi sovittiin työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta, niin sen mahdollistaminen edellytti myös jäsenmaiden ammattipätevyyksien ja sosiaaliturvan yhteensovittamista. Tavaroiden vapaa liikkuvuus ei onnistu ilman EU-tason päätöksiä verotuksessa ja kuluttajansuojassa. Ja niin edelleen.

Käytännössä Ville Tavio esitti EU-liittovaltion olevan olemassa liittovaltiollisten piirteiden, integraation syvenemisen ja ”läikkymisen” pohjalta. Hän on muuten mainiossa jutussaan tässä asiassa väärässä.

Ensinnäkin ei kansainvälisen yhteistyön pukeminen sitovaan muotoon tai syventäminenkään ole sinänsä liittovaltiota. Onhan pohjoismaiden välillä luotu esimerkiksi yhteiset työ- ja energiamarkkinat. Globaalitasolla vaikkapa maailman kauppajärjestö WTO mittavine yhteisine rakenteineen olisi kyseisillä perusteilla liittovaltiota. Tietyissä tilanteissa senkin linjaukset ovat ensisijaisia kansalliseen päätöksentekoon nähden.

Entäpä sitten suomalaismeppien pieni määrä? Yhtälailla voisi väittää Suomelle olevan rankan yliedustuksen Euroopan parlamentissa. Väkilukuun nähden Suomella on reippaasti enemmän meppejä kuin esimerkiksi Saksalla ja Malta se vasta yliedustettu onkin. Vaaleilla ei suoraan valita sen paremmin komissaareja kuin Suomen hallituksen jäseniä.

Olennaisinta on kuitenkin itse liittovaltion määritelmä. Liittovaltion pääkriteeri on se, että valtioiden kaltaiset itsenäiset yksiköt siirtävät viimesijaisen päätäntävallan niitä yhdistävästä rakenteesta kyseiselle rakenteelle itselleen. EU:n tapauksessa tämä tarkoittaisi käytännössä esimerkiksi sitä, että unionin perustamissopimuksen muutoksia eivät ratkaisisi enää jäsenvaltiot, vaan EU:n yhteiset instituutiot. Nämä päättäisivät muun muassa EU:n toimivallasta eri politiikka-alueilla jäsenvaltioiden sijasta.

Tämä ei ole EU:n marssijärjestys, vaan juuri päinvastainen. Viimesijainen valta unionissa on kansallisvaltioilla. EU ei ole liittovaltio, vaan jäsenvaltioiden yhteisö liittovaltiollisilla piirteillä ja integraatiolla.

Kaikkinensa Suomessa käydäänkin ajoittain merkillistä liittovaltiokeskustelua, kun sellaista rakennelmaa ei ole olemassa eikä tulossa. Mutta on turha kierrellä ja kaarrella siinä, että integraatio, sen syveneminen ja läikkyminen etenevät kuin juna.

Markus Penttinen
Kv. päällikkö
Akava

Komission työohjelma 2027: “Euroopan unioni – yhdessä toistemme tukena”

by | Nov 17, 2026 | Ajankohtaista, Julkaisut | 0 Comments

Euroopan komissio on jälleen linjannut tulevan vuoden poliittiset tavoitteensa ja keskeiset aloitteensa tuoreessa työohjelmassaan, jonka otsikko kuuluu: Euroopan unioni...

EU:n viikko 47/2026: Turvallisuus | Digitaalisuus | Sosiaalipolitiikka

by | Nov 16, 2026 | Ajankohtaista, EU:n viikko | 0 Comments

Europpan parlamentin valiokunnissa käsitellään tällä viikolla muun muassa asumisen kohtuuhintaisuutta, demokratian kriisinkestävyyttä, muuttoliikettä,...

Essee: Mikä oli se raja, johon illiberaalin populismin nousu tänä vuonna törmäsi?

by | Nov 13, 2026 | Ajankohtaista, Blogit | 0 Comments

Orbán menetti vallan Unkarissa, Serbian opiskelijat voittivat ja demokraatit ottivat vallan Yhdysvaltojen kongressissa – ja demokratian luisu pysähtyi näissä maissa...

EU:n viikko 46/2026: Digitaalisuus | Turvallisuus | Ulkosuhteet

by | Nov 9, 2026 | Ajankohtaista, EU:n viikko | 0 Comments

Tällä viikolla Euroopan parlamentin valiokunnat kokoontuvat Brysselissä, minkä jälkeen parlamentti pitää kaksipäiväisen täysistunnon keskiviikkona ja torstaina....

Blogi: Puhtaat vedet ja ainutlaatuinen luontomme, erittäin tärkeä yhteinen etumme puolustettavana

by | Nov 2, 2026 | Ajankohtaista, Blogit | 0 Comments

Yleisesti tarvitsemme vahvaa Euroopan unionia kumppaniksemme, yhdessä meillä on enemmän voimaa puolustaa yhteiskuntaamme, arvojamme, kulttuuria, ilmastoa ja luontoamme....

EU:n viikko 45/ 2026: Turvallisuus | Laajentuminen |  Kilpailukyky

by | Nov 2, 2026 | Ajankohtaista, EU:n viikko | 0 Comments

Tällä viikolla Euroopan parlamentin valiokunnissa käsitellään muun muassa puolustusta ja sotilaallista liikkuvuutta, muuttoliikettä ja rajaturvallisuutta, EU:n...

Vahva Eurooppa, vaikuttava Suomi: Eurooppalaisen Suomen eduskuntavaali- ja hallitusohjelmatavoitteet 2027–2031

by | Oct 27, 2026 | Ajankohtaista, Julkaisut, Uutiset | 0 Comments

Suomi on vahvasti osa Euroopan unionia ja sen jäsenenä vahvempi kuin yksin. Eurooppalainen elämäntapamme perustuu EU:n arvoihin – demokratiaan, oikeusvaltioon,...

EU:n viikko 44/2026: Maatalous | Energia | Resilienssi

by | Oct 26, 2026 | Ajankohtaista, EU:n viikko | 0 Comments

Euroopan parlamentissa ei järjestetä tällä viikolla kokouksia Brysselissä, sillä viikko on varattu parlamentin ulkoiselle toiminnalle, kuten valiokuntien vierailuille....

Blogi: Nyt viimeistään punnitaan, onko EU tosissaan ilmastopolitiikkansa kanssa

by | Oct 21, 2026 | Ajankohtaista, Blogit | 0 Comments

EU:ssa on von der Leyenin toisen kauden aikana heikennetty ilmastosääntelyn kunnianhimoisuutta, mutta päästökauppajärjestelmän heikentäminen olisi aivan eri mittaluokan...