Euroopan komissio antoi 2.5. 2018 ehdotuksensa EU:n monivuotiseksi rajoituskehykseksi vuosille 2021-2027. Komissio ehdottaa vuosiksi 2021–2027 pitkän aikavälin talousarviota, joka on maksusitoumusmäärärahoina 1 135 miljardia euroa (vuoden 2018 hintoina) eli 1,11 prosenttia suhteessa EU27:n bruttokansantuloon (BKT). Käypiin hintoihin (inflaatio huomioon ottaen) tämä tarkoittaa maksusitoumusmäärärahoina 1 279 miljardia euroa. (Lähde)
Monivuotisessa rahoituskehyksessä esitellään miten unionin taloudelliset resurssit jaetaan eri poliittisille painopisteille seuraavan seitsemän vuoden ajan. MFF kuvaa paljonko rahaa kuhunkin menoluokkaan voidaan enimmillään käyttää. Tällä varmistetaan, että EU:n menot kehittyvät hallitusti ja tukevat sen poliittisia tavoitteita. Se antaa myös varmuuden tulevasta rahoituksesta EU-varojen saajille, joita ovat mm. pienet ja keskisuuret yritykset, kehityseroja kiinni kurovat alueet, opiskelijat, tutkijat, viljelijät ja kansalaisyhteiskunnan järjestöt sekä kansalliset ja alue- ja paikallisviranomaiset.
Uusi rahoituskehys korostaa nykyaikaisuutta, yksinkertaisuutta ja joustavuutta
Nykyaikaisuus. Komissio ehdottaa, että EU:n tulee asettaa selkeämmät tavoitteet ja keskittyä niiden saavuttamiseen. Säännöt sisällytetään johdonmukaisesti yhteiseen sääntökirjaan, jotta turha byrokratia ei veisi voimia hallintoviranomaisilta ja tuensaajilta.
Yksinkertaisuus. Komissio ehdottaa rahoitusohjelmien supistamista nykyisestä 58:sta 37:ään, eli yli kolmanneksella. Tämä tapahtuu luomalla uusia yhdennettyjä ohjelmia ja virtaviivaistamalla rahoitusvälineiden käyttöä radikaalisti, esimerkiksi InvestEU-rahaston kautta.
Joustavuus. Komissio mukaan EU:n aikaisemmat talousarviot eivät ole olleet riittävän joustavia vastaamaan muuttuviin rahoitustarpeisiin, kuten vuoden 2015 akuuttiin pakolaiskriisin. Tästä syystä vuoden 2021 rahoituskehys sisältää niin sanotun ”EU:n varauksen”. Sen rahoitus saataisiin käytettävissä olevasta liikkumavarasta (talousarvioon kirjatun enimmäismäärän ja todellisuudessa sidottujen tai maksettujen varojen välinen erotus tiettynä vuonna) sekä sidotuista mutta lopulta käyttämättä jäävistä määrärahoista. Se toimii puskurirahastona odottamattomien tilanteiden varalta, kun muu tarjolla oleva rahoitus on käytetty loppuun.
Kaiken kaikkiaan komissio esitti, että määrärahoja tulee korottaa uusien ja kiireellisten painopisteiden rahoittamiseksi. Nuoriin, tutkimukseen, innovointiin ja sisäiseen ja ulkoiseen turvallisuuteen panostaminen maksaa itsensä takaisin, sillä se tuottaa vaurautta ja kestävyyttä tulevaisuudessa. Komissio ehdottaa muuan muassa Erasmus+-ohjelman ja Euroopan solidaarisuusjoukkojen määrärahojen kaksinkertaistamista.
Rahoituskehyskeskustelun kuuma peruna on ollut Iso-Britannian EU-ero eli Brexit. Sen johdosta komissio esittää vähennyksiä muun muassa maatalous- ja koheesiopolitiikan määrärahoihin (noin 5%) ottaakseen huomioon, että jäsenvaltioita on enää 27.
Komission ehdotus verrattuna nykyiseen (alustavia arvioita, vuoden 2018 hinnoin)
- Euroopan horisontti (+13 %)
- Investointitakaukset (+49 %)
- Erasmus (+77 %)
- Aluekehitysrahasto (+1 %)
- Ympäristö-ohjelma Life (+37 %)
- Turvapaikka ja maahanmuuttorahasto (+31 %)
- Koheesiorahasto (-49 %)
- Maatalouden tuet (-18 %)
- Maaseudun kehittämisrahasto (-31 %)
- Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (-17 %)
Lähde: Eurooppanaiset
Mitä MFF merkitsee Suomelle?
Monivuotisen rahoituskehyksen julkistamisen jälkeen moni jäsenvaltio älähti. Suurimpana huolenaiheena pidettiin Britannian EU-eron riittämätöntä huomioimista budjettiesityksessä. Muuan muassa Hollannin pääministeri Mark Rutte ilmoitti, että pienempi Unioni vaatii pienemmän budjetin. Ranskan maatalousministeriö totesi maataloustukien leikkaukset mahdottomiksi hyväksyä.
Suomea voi kuitenkin pitää yhtenä budjettiesityksen voittajista. Pääministeri Juha Sipilä kiitteli Euroopan komissiota Suomen tavoitteiden huomioonottamisesta (lähde). Esitys säilyttää harvan asutuksen yhtenä kriteerinä rahanjaossa. Suomi saisi esityksen mukaan 1,6 miljardia euroa seuraavalla seitsemän vuoden budjettikaudella, kun nykyisellä kaudella Suomelle on varattu 1,5 miljardia.
Erasmus+ määrärahojen lisääminen mahdollistaa yhä useamman suomalaisen kansainvälistymisen Euroopassa. Sen kautta on lähtenyt opiskelijavaihtoon yli 60 000 ja harjoittelijavaihtoon yli 6 000 opiskelijaa ja Suomeen saapunut vaihtoon 83 000 korkeakouluopiskelijaa (Lähde). Uusi rahoituskehys sisältää myös Suomelle tärkeän puolustusyhteistyörahoituksen.
EU:n seitsemänvuotinen budjetti lyödään lukkoon todennäköisesti vasta Suomen puheenjohtajuuskaudella syksyllä 2019.
– Jenni Kuisma
Kirjoittaja toimii Eurooppalaisen Suomen suunnittelijana.
Muut lähteet:
https://yle.fi/uutiset/3-10187749
https://www.eduskunta.fi/FI/tiedotteet/Sivut/EU-monivuotinen-rahoituskehys.aspx
