EU on viime vuosina aktiivisesti syventänyt ja kehittänyt turvallisuus- ja puolustusyhteistyötään, ja Suomi on puheenjohtajuuskaudellaan ajanut jo asetettujen tavoitteiden toimeenpanoa, aktiivista yhteistyötä Naton kanssa sekä keskustelua digitalisaation ja tekoälyn roolista puolustuksessa.
EU:n uusia puolustusaloitteita viime aikoina olleet pysyvä rakenteellinen yhteistyö (PRY), puolustuksen vuosittainen arviointi (Coordinated Annual Review on Defence, CARD), Euroopan puolustusrahasto (EDF) ja EU:n kriisinhallintaoperaatioiden suunnittelu- ja johtamiskyvyn vahvistaminen. Näistä jokainen edesauttaa omalla tavallaan kansalaisten kokonaisturvallisuutta ja Suomi on aktiivisesti ajanut näiden aloitteiden toimeenpanoa.
Pysyvän rakenteellisen yhteistyön tarkoitus on muun muassa tukea EU-maita sotilaallisen suorituskyvyn kehittämisessä ja syventää yhteistyötä maiden välillä. Puolustuksen vuosittaisen arvioinnin on sen sijaan tarkoitus arvioida puolustusyhteistyön edistymistä. Puolustusrahaston tarkoituksena on tulevaisuudessa tukea investointeja yhteisten puolustustarvikkeiden ja -teknologian tutkimukseen ja kehittämiseen ja näin lisätä Euroopan puolustusteollisuuden kilpailukykyä, tehokkuutta ja innovaatiokykyä.
Suomen yksi tavoite on ollut kaudellaan luoda keskustelua tekoälystä ja digitalisaatiosta puolustussektorilla, sillä nämä voivat jo lähitulevaisuudessa aiheuttaa suuria muutoksia puolustuksessa ja asevoimissa. Suomi on näin ylläpitänyt tärkeää rooliaan digitalisaatioasioissa ja on yhdessä kumppanimaidensa Alankomaiden, Ranskan, Saksan ja Viron kanssa tehnyt ajatuspaperin digitalisaatiosta ja tekoälystä puolustuksessa.
Tällä klassisemmalla turvallisuussektorilla EU ja Suomi ovat siis myöskin pyrkineet aktiivisesti turvaamaan kansalaistensa elämän.
Olemmeko kokonaisvaltaisesti turvassa?
Olemmeko me Euroopan Unionin kansalaiset siis kokonaisvaltaisesti turvassa? Onko EU onnistunut turvaamaan elämämme mahdollisimman kattavasti? Entä onko Suomi onnistunut puheenjohtajakaudellaan edesauttamaan turvallisuuttamme?
Vastaus on kyllä.
Vaikka turvallisuusuhkia on olemassa melko kattava kirjo, on EU:lla käytössään myös kattava määrä mekanismeja, joilla niihin voi vastata. Kuten nähty, EU suojelee meitä ulkopuolisilta ja sisäisiltä uhilta, pyrkii estämään ilmastonmuutoksen aiheuttamia uhkia sekä tietysti hidastamaan ilmastonmuutosta ja on varustautunut mekanismeilla, joilla turvaudutaan luonnonkatastrofeja ja muita vastaan. Toki on vielä uhkia, joihin EU ei pysty vastaamaan riittävässä määrin, mutta turvamekanismeja ja keinoja meidän suojelemiseksemme kehitetään jatkuvasti.
Kansalaisten kokonaisturvallisuus on ollut yksi Suomen puheenjohtajuuskauden poliittisista kärjistä, ja tähän mennessä olemme suoriutuneet hienosti. Kaudellamme on selkeästi osoitettu, että turvallisuuden kehittäminen on oleellista. Olemme oikeutetusti ottaneet kokonaisturvallisuuden poliittiseksi prioriteetiksi ja myös onnistuneet hyvin saralla, sillä Suomi on keskittynyt laaja-alaisesti eri turvallisuussektoreihin ja näin pyrkinyt takaamaan kansalaisten turvallisuuden suhteessa moniin eri uhkiin.
Uhat kansalaisia ja yhteiskuntia kohtaan kehittyvät jatkuvasti ja sisäiset sekä ulkoiset turvallisuusasiat tulevat tulevaisuudessa olemaan entistä enemmän sidoksissa. Siksi onkin tärkeää, että EU:n jäsenmaat valmistautuvat yhdessä uhkiin ja tämä yhteistyö on jo alkanut ja syventynyt viime vuosina. Uhkia tulee varmasti aina olemaan, mutta EU tulee jatkossakin takaamaan kansalaistensa kokonaisturvallisuuden, ja Suomi on edesauttanut asiaa puheenjohtajuutensa aikana.
– Peppi Heinikainen
Kirjoittaja on EU:n puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaan, rauhanprosesseihin ja -neuvotteluihin ja Venäjän politiikkaan erikoistunut Maastrichtin yliopiston (BA in European Studies) ja Lontoon King’s Collegen (MA in International Peace and Security) kasvatti.
Kirjoitus julkaistaan osana Eurooppalaisen Suomen hanketta, joka käsittelee Suomen EU-puheenjohtajakauden painopisteitä ja teemoja.
