Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen antoi eilen vuosittaisen EU:n tila -puheensa, jossa hän tarkasteli kuluneen vuoden saavutuksia sekä esitti päämääriä tulevalle vuodelle. Von der Leyen myös tarkasteli suurimpia haasteita, joita EU tällä hetkellä kohtaa, sekä esitti ideoita EU:n tulevaisuuden muovaamiseen. Perinteeksi muotoutuneessa, vuodesta 2010 lähtien esitetyssä EU:n tila -puheessa puheenjohtaja siis hahmottelee EU:n tulevaisuutta ja tarkastelee mennyttä.
Puhe alkoi, kuten myös viime vuonna, koronapandemian merkeissä. Von der Leyen toi esiin koronapandemian tuomia haasteita sekä uhrauksia, joita eurooppalaiset ovat pandemian varjossa joutuneet tekemään. Nopeasti puheenjohtaja kuitenkin käänsi katseensa EU:n saavutuksiin pandemian aikana, kuten yli 70% rokotekattavuuteen sekä myös rokotteiden toimittamiseen kolmansille maille. Hyvä näin – korona on synkistänyt mieliä jo liki kahden vuoden päivät, ja olikin mukava kuunnella saavutuksista pandemian hoidossa.
Korona-tematiikka oli ymmärrettävästi läsnä läpi puheen, sillä EU:n painopisteet, esimerkiksi elpymisrahasto, liittyvät erottamattomasti pandemian aiheuttamiin haasteisiin. Itse virukseen kiinnitettiin kuitenkin viime vuotta huomattavasti vähemmän huomiota, mikä taas antoi tilaa muille aiheille – ja näitä riitti.
Nuoret otettiin puheessa vahvasti esiin. Puheenjohtaja muun muassa ehdotti vuodesta 2022 eurooppalaisten nuorten teemavuotta. Vaikka vuoden 2019 europarlamenttivaaleissa nuorten äänestysinnokkuus kasvoi huomattavasti, on kuilu nuorten ja poliittisten instituutioiden välillä edelleen suuri – niin Euroopan mittakaavassa kuin jäsenmaissakin. Nuorten teemavuosi onkin otollinen mahdollisuus EU:lle tuoda nuoret lähemmäksi Eurooppaa ja myös oiva lisä EU:n jo olemassa oleviin nuoriin kohdistuviin projekteihin.
Huomionarvoinen oli myös ehdotus ALMA:sta, Erasmus-tyylisestä vaihto-ohjelmasta nuorille. Kyse ei kuitenkaan ole opiskelusta, vaan työstä: ohjelmassa eurooppalaiset nuoret voisivat hankkia arvokasta työkokemusta muista Euroopan maista. Ohjelma on kohdistettu erityisesti niille nuorille, jotka eivät ole opiskelemassa tai töissä. Ehdotus oli kaikkiaan loistava, sillä se tuo erityisesti niitä nuoria, jotka eivät perinteisesti ole kiinnostuneet Euroopan unionista, lähemmäksi EU:ta. Ohjelma antaa myös konkreettisen esimerkin siitä, mitä EU voi nuorille antaa ja näin se voi onnistuessaan lisätä nuorten kiinnostusta unioniin. Erasmus -opiskelijavaihto-ohjelma on yksi EU:n onnistuineimpia aloitteita, joten oli hieno nähdä, että samanlaisia Eurooppaa yhdentäviä mekanismeja tuodaan myös heidän pariin, jotka eivät ole voineet niistä ennen nauttia. Ehdotusta kuunnellessani ihmettelin, miten tätä ei oltu ennen keksitty.
Toinen teema, joka jäi päällimmäisenä mieleen von der Leyenin puheesta oli etenkin Suomen kannalta kiinnostava puolustusyhteistyö. Puheenjohtajan puheesta tuli ilmi kahtiajakoinen suhtautumistapa Yhdysvaltoihin – kumppanuutta sekä Yhdysvaltojen että NATO:n kanssa peräänkuulutettiin ja puheenjohtaja totesi Euroopan ja Yhdysvaltojen olevan aina vahvempia yhdessä. Kuitenkin, Trumpin aikakaudelta muistoksi jäänyt trauma Yhdysvaltojen vetäytymisestä perinteikkäistä kumppanuuksista näkyi selvästi von der Leyenin puheessa. Hän totesi, että EU:n täytyy pystyä toimimaan itsenäisemmin puolustus- sekä turvallisuusasioissa. Hän toi esille eurooppalaisen puolustusunionin ja totesi tämän toteutumisen vaativan poliittista tahtoa. Afganistanin kriisi ja siitä seurannut – laajalti aiheeton – kriitiikki EU:ta kohtaan myös varmasti vaikutti asiaan. Ehdotus oli ikään kuin näpäytys kriitikoille – jos tahdotte, että EU ottaa aktiivisemman sotilaallisen roolin, niin antakaa EU:lle tämä valta!
Yhdysvallat olivat myös esillä, kun puheenjohtaja valotti ilmastotavoitteita. Von der Leyen nosti esille EU:n tekemää ilmastotyötä sekä saavutuksia tällä saralla, ja totesi, ettei EU yksin voi torjua ilmastonmuutosta ja toivoi Yhdysvalloilta entistä kunnianhimoisempia toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Maat ovat jo pitkään toimineet eri strategioilla ilmastonmuutoksen torjunnassa ja asiantuntijat ovat pitäneet EU:n lähestymistapaa toimivampana. Trumpin aikainen Pariisin ilmastosopimuksesta vetäytyminen teki myös hallaa Yhdysvaltain ilmastotavoitteille, vaikka Biden on sittemmin liittynyt sopimukseen uudestaan. Von der Leyen latasi puheessaan myös odotuksia Glasgown ilmastokokoukseen ja painotti, että nyt jos koskaan on aika toimia.
Puheessa oli vahvasti läsnä suunnan hakeminen Euroopalle ja Euroopan unionille, mikä on myös Euroopan tulevaisuuskonferenssin keskeinen tavoite. Itse tulevaisuuskonferenssia ei puheessa montaa kertaa mainittu, mutta tulevaisuus oli silti laajasti esillä. Puheessa puhalsivatkin uudet tuulet Euroopan tulevaisuudesta uusine ehdotuksineen, ja etenkin ehdotukset ALMA:sta sekä puolustusunionista toivat entistä voimakkaammin uutta pontta EU:n tulevaisuuteen. Euroopan unioni etsii tulevaisuuskonferenssissa suuntaansa, ja nyt saimme kuulla puheenjohtajan näkemykset tästä suunnasta. Tänä viikonloppuna saamme kuulla myös kansalaisten ajatuksia, kun eurooppalaiset kansalaispaneelit alkoivat tänään ensimmäisen paneelin ensimmäisellä istunnolla, jossa 200 sattumanvaraisesti valittua Euroopan kansalaista antavat näkemyksiään Euroopan tulevaisuudesta. Odotammekin innolla, miten keskustelu Euroopan tulevaisuudesta jatkuu – tällä kertaa kansalaisten puolelta.
Totti Sivonen
Hankeasiantuntija