On realistista arvioida, että suomalaisyritykset voisivat kotiuttaa yli kolme prosenttia tulevasta kilpailukykyrahoituksesta. Tämä tarkoittaisi arviolta 10–15 miljardin euron rahoitusta Suomeen vuosina 2028–2034 rahaston lopullisesta koosta riippuen.
EU:n tulevaan monivuotiseen rahoituskehykseen valmistellaan uutta kilpailukykyrahastoa, jonka osaksi sijoittuisi myös Horisontti Eurooppa -ohjelma. Rahastolle esitetty koko, 451 miljardia euroa, olisi yksi EU:n kunnianhimoisimmista panostuksista Euroopan kilpailukyvyn, teknologisen omavaraisuuden ja kestävän kasvun vahvistamiseen. Samalla se avaisi yrityksille aiempaa enemmän ja uudenlaista EU-rahoitusta. Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) on aiemmin esittänytkin tällaista EU-tasoista rahoitusinstrumenttia, joka samalla toimisi vaihtoehtona valtiontuille, jotka vääristävät sisämarkkinoiden toimintaa ja johtavat tehottomaan tukikilpailuun jäsenmaiden välillä.
Uuden rahaston tavoitteena on vauhdittaa investointeja kriittisiin teknologioihin ja strategisesti tärkeille aloille. Näihin kuuluvat muun muassa puolustus- ja avaruusteollisuus, puhdas siirtymä ja vähähiiliset ratkaisut, digi- ja tekoälyteknologiat sekä maatalous, biotalous ja bioteknologia. EU haluaa vahvistaa omaa kilpailukykyään suhteessa Yhdysvaltoihin ja Kiinaan – ja tämä tarkoittaa käytännössä entistä suurempia panostuksia eurooppalaisiin yrityksiin ja innovaatioihin.
Rahoitusta on tarkoitus kohdentaa hankkeiden koko elinkaareen: tutkimuksesta ja kehityksestä innovaatioiden kaupallistamiseen, markkinoille saattamiseen ja tuotannollisiin investointeihin asti. Tämän tiedostaminen Suomessa ja elinkeinoelämässä on erittäin tärkeää. Tulevina vuosina EU-rahoitusta tulee olemaan tarjolla enemmän kuin aiemmin, ja samalla rahoituksen painopiste siirtyy yhä vahvemmin konkreettisiin investointeihin, teolliseen skaalaamiseen ja uuden liiketoiminnan rakentamiseen.
Neuvottelut EU:n tulevasta rahoituskehyksestä vuosille 2028-2034 ovat vielä käynnissä ja tärkeintä on varmistaa, rahaston vaikuttava koko, ja että rahoitus kohdennetaan avoimen kilpailun kautta parhaimmille hankkeille, eli korkeimman laadun, vaikuttavuuden ja innovatiivisuuden perusteella.
Suomi on tässä kehityksessä poikkeuksellisen hyvässä asemassa. Suomalaisten yritysten vahvuuksia ovat korkea teknologiaosaaminen, puhtaat ratkaisut, vahva tutkimus- ja innovaatioympäristö sekä kyky rakentaa kansainvälisesti kilpailukykyisiä hankkeita. Juuri näitä ominaisuuksia EU:n uusi kilpailukykyrahoitus hakee. Hyvä esimerkki suomalaisen osaamisen kilpailukyvystä nähtiin hiljattain, kun Pohjois-Suomeen suunniteltuun vetyhankkeeseen kohdennetaan peräti 224 miljoonaa euroa EU:n Innovaatiorahastosta. Päätös osoittaa konkreettisesti, että suomalaiset hankkeet menestyvät kovatasoisessa eurooppalaisessa kilpailussa ja että Suomella on erinomaiset mahdollisuudet hyödyntää tulevaa EU-rahoitusta nykyistä laajemmin.
On realistista arvioida, että suomalaisyritykset voisivat kotiuttaa yli kolme prosenttia tulevasta kilpailukykyrahoituksesta. Tämä tarkoittaisi arviolta 10–15 miljardin euron rahoitusta Suomeen vuosina 2028–2034 rahaston lopullisesta koosta riippuen. Suomessa onkin käynnistettävä jo nyt määrätietoinen valmistautuminen tulevaan EU-rahoituskauteen. Tarvitsemme entistä vahvempaa yhteistyötä yritysten, tutkimuslaitosten ja julkisen sektorin välillä, jotta Suomi pystyy rakentamaan riittävän kunnianhimoisia hankekokonaisuuksia ja hyödyntämään nykyistä vahvemmin EU:n tarjoamat kasvun, investointien ja kilpailukyvyn mahdollisuudet.
Joanna Tikkanen
Johtava asiantuntija, Elinkeinoelämän Keskusliitto
Eurooppalaisen Suomen hallituksen jäsen
