Analyysi: Euroopan itsenäisyyden hetki – mitä komission työohjelmassa 2026 sanotaan?

by | Nov 27, 2025 | Ajankohtaista, Julkaisut

Euroopan komission vuoden 2026 työohjelma on nimeltään Euroopan itsenäisyyden hetki. Tätä ajatusta heijastaen työohjelman sisältöä värittää ajatus, että EU:n tulee voida kehittää omia kyvykkyyksiään ja talouttaan, jotta se pärjää nykyisen kansainvälisen politiikan maailmassa. Ohjelmaa kantaa ensi vuonna eteenpäin strategisen autonomian ajatus, jolla tarkoitetaan haitallisista riippuvuuksista irtautumista ja kykyä toimia itsenäisesti tärkeillä politiikka-alueilla.

Keskeisessä roolissa tässä Euroopan itsenäistymisessä on talous. Komission työohjelma käsitteleekin paljolti eurooppalaisten yritysten kilpailukyvyn parantamista ja sääntelyn yksinkertaistamista. Sääntelyn yksinkertaistamisen asemaa korostaa se, että työohjelma mainitsee 47 erilaista toimenpidettä, joista 25:llä on komission mukaan “merkittävä” sääntelyä keventävä vaikutus. Toimenpiteissä on kuitenkin seurattava, mikä niiden tarkempi muoto lopulta on.

Kilpailukyky ja sääntelyn yksinkertaistaminen

Komission työohjelmassa keskeisessä roolissa on sisämarkkinoiden vahvistaminen. Lettan raportin hengessä komissio ilmoittaa keskittyvänsä “sisämarkkinoiden koko potentiaalin” saavuttamiseen vuoteen 2028 mennessä. Komissio kertoo tavoittelevansa yrityksille parempaa toimintaympäristöä esimerkiksi seuraavilla toimenpiteillä:

  • Innovaatioasetus, jolla pyritään esimerkiksi vastaamaan tutkimustulosten kaupallistamisen haasteisiin, vahvistamaan teollisuuden ja korkeakoulujen välistä yhteistyötä ja parantamaan innovatiivisten yritysten pääsyä muun muassa markkinoille, rahoitukseen ja osaavaan työvoimaan.
  • 28. regiimi, jonka ajatuksena on luoda vapaaehtoinen EU:n laajuinen kehys, jolla pyritään yksinkertaistamaan yritystoiminnassa sovellettavia sääntöjä ja vähentämään epäonnistumisen kustannuksia.
  • Säästö- ja investointiunionin loppuunsaattaminen. Säästö- ja investointiunionilla tavoitellaan EU-kansalaisten laajempaa osallistumista pääomamarkkinoille. Jo tänä vuonna aloitettua hanketta jatketaan muun muassa osakkeenomistajien oikeuksia vahvistamalla.
  • Kiertotaloussäädös, jolla nimensä mukaisesti edistetään materiaalien kiertoa, mikä helpottaa vihreän siirtymän edistämistä ja vähentää riippuvuutta eri materiaaleista.

Itsenäistymisen hengen  mukaisesti näitä värittää käsitys, että EU:n on vähennettävä haitallisia riippuvuuksiaan ja siitä huolimatta varmistettava raaka-aineiden saanti. Tämän tukemiseksi komissio aikoo muun muassa perustaa kriittisten raaka-aineiden keskuksen, joka valvoo, varastoi ja ostaa yhdessä näitä raaka-aineita.

Työohjelma korostaa, että ensi vuonna sääntelyn keventämistä jatketaan. Tällä kaudella komission tavoitteena on ollut keventää kaikkien yritysten hallinnollista taakkaa 25 % ja pienten ja keskisuurten yritysten kohdalla 35 %. Kuitenkin komission mukaan standardien tasoa ei lasketa. Sääntelyn yksinkertaistamisen tavoitteeksi komissio mainitsee, että se helpottaa innovointia, investointeja ja työpaikkojen luomista. Käytännössä komissio aikoo sääntelyn yksinkertaistamiseksi julkaista ensi vuonnakin omnibus-paketteja ainakin verotukseen ja energiatuotteisiin liittyen.

Puolustus ja turvallisuus

Ensi vuonna komissio jatkaa eurooppalaisen puolustusteollisuuden vahvistamista ja kehittää EU:n kykyä vastata turvallisuusuhkiin lokakuussa julkaistun puolustusvalmiuksien tiekartan pohjalta. Komission tavoitteena on vahvistaa Euroopan kykyä vastata omasta puolustuksestaan. Työohjelma kuvaa tätä seuraavin sanoin: “Euroopan puolustus täytyy kehittää Euroopassa.” Komissio jatkaa myös Ukrainan taloudellista ja sotilaallista tukemista sekä Ukrainan ja Moldovan EU-jäsenyysprosessin edistämistä.

Puolustus- ja arkaluonteisia turvallisuushankintoja koskevia sääntöjä yksinkertaistetaan, millä komissio haluaa helpottaa yhteistyötä ja innovointia sekä tukea eurooppalaista puolustusteollisuutta. Tämän toimenpiteen komissio katsoo täydentävän aiemmin tänä vuonna käyttöön otettua puolustuksen vahvistamiseen tarkoitettua SAFE-rahastoa. Ajatuksena on, että EU:n puolustusta ja turvallisuutta vahvistetaan Euroopassa valmistetuilla hankinnoilla, mikä vähentää riippuvuutta esimerkiksi Yhdysvalloista.

Turvallisuuden ja puolustuksen saralla työohjelma mainitsee esimerkiksi seuraavat:

  • Eurooppalaisen droonipuolustusaloitteen toimeenpano jatkuu. Aloitteella vahvistetaan EU-maiden kykyä vastata droonihyökkäyksiin, joita on nähty viime aikoina eri puolilla Eurooppaa.
  • Laadullinen sotilaallinen etulyöntiasema -ohjelma, joka tukee Ukrainan puolustukseen tarvittavien asioiden hankintaa.
  • Ihmiskauppiaille ja -salakuljettajille asetetaan pakotteita, joilla komissio haluaa torjua ihmiskauppaa.

Euroopan sosiaalinen malli

Komission työohjelma ei rajoitu vain yritysten kilpailukykyyn ja puolustukseen, vaan ohjelma sisältää erinäisiä muita toimia, joilla pyritään kehittämään sosiaalista oikeudenmukaisuutta sekä työvoiman osaamista ja liikkuvuutta. Näihin kuuluvat esimerkiksi seuraavat:

  • Työvoiman liikkuvuuden paketilla komissio aikoo edistää muun muassa sitä, että ihmisen hankkimat koulutukset ja pätevyydet tunnustetaan laajemmin EU-alueella.
  • Koulutuspaketin tavoitteeksi on ilmaistu, että tulevilla sukupolvilla on riittävät tiedot ja taidot pärjätä modernissa yhteiskunnassa.
  • Laadukkaiden työpaikkojen asetus pyrkii varmistamaan, että työvoima pysyy modernin talouden perässä.
  • Eurooppalainen kohtuuhintaisen asumisen suunnitelma, jolla tavoitellaan julkisen rahan lisäämistä ja yksityisten investointien kannustamista kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon. Taustalla on kohonnut asumisen hinta monissa EU-maissa.
  • Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuusstrategia tukee komission mukaan sukupolvien välistä solidaarisuutta.

Näiden lisäksi EU:n historian ensimmäinen köyhyyden vastainen strategia puuttuu syrjäytymisen rakenteellisiin syihin ja vahvistaa tukipalveluja. Tätä tukemaan komissio aikoo vahvistaa lapsitakuuta, jolla investoidaan ja tehdään uudistuksia lapsiköyhyyden torjumiseksi.

Muuta

Komissio on luetellut työohjelmassa myös muita toimia ja esityksiä, joista voidaan nostaa ainakin seuraavat:

  • Mediaresilienssiohjelma, joka tukee riippumatonta journalismia ja medialukutaitoa.
  • EU:n korruption vastainen strategia julkaistaan ja EU:n petostentorjunta-arkkitehtuuria päivitetään.
  • Globaali terveysresilienssi -aloitteella pyritään varmistamaan riittävät välineet ja mekanismit globaalien terveysuhkien torjumiseksi.

Yhteenveto

Komission ensi vuotta värittää erittäin voimakkaasti tavoite parantaa EU:n kilpailukykyä, mitä tavoitellaan pitkälti sääntelyä keventämällä ja yksinkertaistamalla. Puolustuksen kehittämisessä tämä myös näkyy siinä, että esteitä kehittää Euroopan puolustuskykyä puretaan sääntelyä keventämällä. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjunta saa kuitenkin työohjelmassa vain vähän huomiota.

Jo aiemmin komissio on tällä kaudella keskittynyt paljolti EU:n kilpailukyvyn edistämiseen, missä keskeisenä menetelmänä ovat olleet erilaiset sääntelyn yksinkertaistamispyrkimykset ja omnibus-paketit. Kriitikoiden mukaan tämä on ollut yksinkertaistamisen sijaan sääntelyn purkamista, jolloin vaatimustaso on heikentynyt. Puolustuksen vahvistaminen on ollut kilpailukyvyn ohella keskeinen tavoite. Näin ollen ensi vuoden työohjelma ei vaikuta tuovan komission valitsemaan suuntaan merkittävää käännettä.

Antti Avoranta
Korkeakouluharjoittelija