BREXIT-TIEDOTE
EUROOPPALAINEN SUOMI RY
JULKAISUVAPAA | 27.11.2018

EUROOPPALAINEN SUOMI: BREXIT-NEUVOTTELUJEN TULOS EU:N KÄDENOJENNUS ISO-BRITANNIALLE

Eurooppalainen Suomi ja YK-Liitto järjestivät tiistaina 27.11.2018 Musiikkitalossa kansallisen Euroopan Suunta: Brexit tulee, näytä kiireiseltä -seminaarin.  Ajankohtainen ja asiantuntevien alustajien tähdittämä seminaari käsitteli Iso-Britannian EU-eron eli Brexitin vaikutuksia Eurooppaan ja Suomeen.

Seminaari koostui kolmesta kokonaisuudesta, jotka olivat:

  1. Suomi, EU ja Brexit
  2. Miten varautua Brexitiin?
  3. Mitä opimme Brexit-neuvotteluista?

Seminaarin alustajat:

  • Jouni Ovaska, puheenjohtaja | Eurooppalainen Suomi ry
  • Arto Satonen, kansanedustaja ja Suuren valiokunnan puheenjohtaja | Kokoomus
  • Merja Kyllönen, europarlamentaarikko | Vasemmistoliitto
  • Janica Ylikarjula, johtava asiantuntija | EK
  • Markus Penttinen, kv-päällikkö | Akava
  • Maria Häggman, kv-päällikkö | STTK
  • Pekka Ristelä, kv-päällikkö | SAK
  • Petri Raivio, EU-kirjeenvaihtaja | YLE
  • Jussi Seppälä, CEO | Hopiasepät Oy
  • Tytti Tuppurainen, puheenjohtaja | Suomen YK-liitto

Seminaarin avaus

Eurooppalaisen Suomen puheenjohtaja Jouni Ovaska katsoo neuvotellun Brexit-sopimuksen olevan lämmin kädenojennus Iso-Britannialle. Se on todennäköisesti myös viimeinen vakavasti otettava yritys estää Iso-Britannian hallitsematon EU-ero 29.3.2019.

”Brexit-prosessin aikana on tullut harvinaisen selväksi, että kysymyksessä ei ole EU:n vaan Iso-Britannian sisäpoliittinen kriisi.

Vaikka EU27 on tehnyt johdonmukaista ja hyvää työtä eroneuvottelujen edistämiseksi tilanteessa, jossa voittajille ei jaeta palkintoja, sen on otettava jatkossa entistä paremmin huomioon muuttunut asenneilmapiiri. Unionin on pyrittävä kaikin tavoin purkamaan niin henkisiä kuin taloudellisia esteitä, joita jäsenvaltioiden välille uhkaa syntyä.

Eriytynyt Eurooppa ei ole menestyvä Eurooppa”, puheenjohtaja Ovaska totesi seminaarin avauspuheenvuorossaan.

Suomi, EU ja Brexit

Seminaarin ensimmäisen alustuksen pitänyt Suuren valiokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Arto Satonen (Kok.) viesti seminaariyleisölle keskittyi Suomen ja Iso-Britannian suhteeseen ja Brexitin taloudellisiin vaikutuksiin Suomelle.

”Suomen näkökulmasta Britannian lähtö merkitsee tärkeän kumppanin poistumista pöydästä. Suomen ei pidä vain sopeutua Britannian lähtöön, vaan systemaattisesti rakentaa hyviä suhteita muihin samanmielisiin EU-maihin.

Hyvä esimerkki tästä on Hansa-yhteistyö, jonka Suomen, Hollannin, Irlannin, Ruotsin, Tanskan, Viron, Latvian ja Liettuan valtiovarainministerit ovat käynnistäneet. Me olemme kaikki pieniä ja avonaisia talouksia, joille protektionismi on myrkkyä, talouskuri ja kilpailu tärkeää. Tällaisia yhteistyökuvioita Suomen täytyy rakentaa kaikissa meille kriittisissä kysymyksissä.”, kansanedustaja Arto Satonen totesi.

Europarlamentaarikko Merja Kyllönen (Vas.) valotti puheenvuorossaan Euroopan parlamentin Brexit-näkemyksiä, korostaen yhteisten pelisääntöjen noudattamista ja kansainvälisen yhteistyön arvoa monimutkaisten ongelmien ratkaisussa.

”Euroopan parlamentin näkökulmasta tärkeintä on turvata kansalaisten oikeudet ja Pohjois-Irlannin rauhanprosessi. Molemmissa riittää tarkennettavaa vielä sopimuksen jälkeenkin, mutta suurin haaste tuntuu olevan brittien oma sisäpolitiikka.

Yhteistyö vaatii yhteisiä elimiä ja yhteisiä pelisääntöjä – lähteminen ei ollutkaan niin helppoa ja kannattavaa kuin kansalle lupailtiin. Briteillä on ollut paras mahdollinen diili jo kauan, mutta he eivät tainneet sitä riittävästi arvostaa. Yhteistyön lopettaminen ei ole mikään vaihtoehto.”, totesi MEP Kyllönen puheenvuorossaan.

Miten varautua Brexitiin?

Seminaarin toinen osa oli paneelikeskustelu työmarkkinakeskusjärjestöjen EU-asiantuntijoiden johdolla. Keskustelu keskittyi erityisesti siihen, miten Brexit vaikuttaa suomalaisiin yrityksiin ja työntekijöihin sekä laajemmin työntekijöiden oikeuksiin Iso-Britanniassa EU-eron jälkeen. Paneelikeskusteluun osallistuivat EK:n johtava asiantuntija Janica Ylikarjula, AKAVAn kv-päällikkö Markus Penttinen, SAK:n kv-päällikkö Pekka Ristelä ja STTK:n kv-päällikkö Maria Häggman.

”Viesti yrityksille Brexitistä on, että kaikkiin vaihtoehtoihin pitää varautua, myös siihen ettei sopimusta saada aikaiseksi. Vaikutukset yrityksille ovat moninaiset ja muuttuvien asioiden joukko on valtava. Myös välilliset vaikutukset, kuten kauttavienti, muuttuu ja vaikuttaa suomalaisyrityksiin. Vaikka olemme pitkään vääntäneet ja neuvotelleet, tässä on kyse vasta välietapista. Vielä keskeisempää yrityksille on se, millainen EU:n ja Iso-Britannian tuleva suhde on – ja tämä neuvottelu on vielä paljon vaikeampi. EU:n yhtenäisyys on tässä koetuksella enemmän kuin eroneuvotteluissa.”, totesi EK:n johtava asiantuntija Janica Ylikarjula.

Nyt on kasassa vasta yksi alustava sopimus. Voi olla, että kaikki nollataan 11.12.2018 ja lähdetään uuteen ralliin. EU:lle ja Suomelle erosta voi olla myös hyötyä – Iso-Britannia on ollut isoin kanto kaskessa mm. kemikaalilainsäädännön kehittämisessä ja eron myötä tätä työtä voidaan jatkaa. Myös EU:n työelämän kehittämisessä Iso-Britannia on ollut jarrumies ja työtä voidaan jatkaa eron jälkeen. Pitkällä aikavälillä tämä tuo plussaa, jos maa on oikeasti lähdössä,” kommentoi AKAVAn kv-päällikkö Markus Penttinen.

Keskustelu pohjoismaissa on ollut pitkälti samaa kun Suomessa. Pohjoismaat ovat pieniä avoimia talouksia ja täysin riippuvaisia vapaakaupasta. Pienet maat menettävät erossa, kun Saksan ja Ranskan suhteellinen valta kasvaa. Pohjoismaisessa ammattiliikkeessä ollaan huolissaan tilanteesta, jossa Iso-Britannia katoaa liittolaisena vapaan kauppapolitiikan puolestapuhujana. Ruotsi menettää myös tärkeän euroalueen ulkopuolella pysyneen liittolaisen”,  analysoi STTK:n kv-päällikkö Maria Häggman.

Iso-Britanniassa, kuten muissakin jäsenmaissa, EU-direktiivit säätelevät työelämää ja työntekijöiden asemaa. Yhteinen lainsäädäntö on edistänyt työntekijöiden asemaa. Ennen ja jälkeen kansanäänestyksen briteissä on puhuttu paljon siitä, että EU-työelämälainsäädännöstä halutaan eroon. Se on todellinen uhkakuva ja siksi on tärkeää, että sopimuksessa uudesta suhteesta tähän on kunnolla reagoitu. Nyt hyväksytty sopimus sisältää kirjauksen siitä, että työelämän standardeja ei heikennetä eron yhteydessä – mutta siitä puuttuu sitoutuminen EU:n kehittyvään työelämäsääntelyyn myös jatkossa. Toinen puuttuva on sanktiot eli mitä jos Iso-Britannia ei kunnioita sopimusta?, kysyi SAK:n kv-päällikkö Pekka Ristelä.

Mitä opimme Brexit-neuvotteluista?

Seminaarin viimeisen osan alusti YLEn EU-kirjeenvaihtaja, ulkomaantoimittaja Petri Raivio. Alustuksessaan Raivio käsitteli sitä, minkälaista uutisointi Brexitistä on ollut kuluneen kahden vuoden aikana ja miten suvantovaiheissa prosessin eteneminen ja yleisön mielenkiinnon pitäminen yllä on ollut haastavaa. Kommentoimassa alustusta ja keskustelemassa olivat YK-Liiton puheenjohtaja, kansanedustaja Tytti Tuppurainen ja Hopiasepät Oy:n toimitusjohtaja Jussi Seppälä.

Brexit on toimittajan näkökulmasta hankala aihe, koska neuvottelut kestävät pitkään, ovat hyvin teknisiä ja koskettavat osin hyvin pientä osaa väestöstä. Iso kuva on erityisesti kansalaisten oikeuksissa, mutta välillä neuvottelut ovat junnanneet, tyssänneet kokonaan ja mielenkiintoa on ollut haastavaa pitää yllä. Välillä on kuitenkin riittänyt draamaa, erityisesti Lontoon päässä. Koko hommaa voi luonnehtia sanomalla, että tässä tehdään jotain mitä ei olla koskaan tehty eikä kukaan tiedä miten prosessi etenee,” toteaa YLEn EU-kirjeenvaihtaja Petri Raivio.

”Poliitikkojen pitää varoa mitä sanoo ja median pitää varoa mistä kirjoittavat. Se propaganda, jota Iso-Britanniassa nähtiin vuosia ja vuosikymmeniä meni lävitse. Lopulta oltiin siinä pisteessä, että faktat, mitkä ihmeen faktat. Vaihtoehtoiset faktat korvasivat totuuden.

Aina pitäisi pyrkiä perustamaan puheet ja kirjoitukset faktoille.

Pääministeri Theresa Mayllä on neljä valttikorttia: elinkeinoelämä tukee sopimusta, konservatiivilehdistö on kerännyt itsensä ja tukenut aika varauksettomasti sopimustulosta, mahdollisuus sekasortoon voisi johtaa uuteen äänestykseen ja sitä ei haluta, EU on tehnyt selväksi ettei parempaa sopimusta tule. Jos valtit riittävät, niin sopimus läpäisee äänestyksen – vaikka tätä pidetään epätodennäköisenä,” kommentoi YK-Liiton puheenjohtaja, kansanedustaja Tytti Tuppurainen.

”Jos 11.12.2018 äänestetään EI sopimukselle, mikä on ylivoimaisesti todennäköisempää kuin KYLLÄ, niin siinä tapauksessa pääministeri May voi tuoda uuden esityksen. Mutta parempaa ei ole, joten ehdotusta ei tule. Tällöin vaihtoehtona on uusi kansanäänestys ja mahdollisesti jopa Brexitin peruuntuminen. Brexitin peruuntumisen todennäköisyyden voi jopa arvioida viimeaikoina lisääntyneen,” ennustaa Hopiasepät Oy:n toimitusjohtaja Jussi Seppälä.

Lisätietoja

Aku Aarva, toiminnanjohtaja | +358 41 432 6510 | aku.aarva@eurooppalainensuomi.fi

Kaikki seminaarin alustajat ja lisätietoja seminaarista järjestön verkkosivuilta.