Turun Eurooppa-foorumi järjestettiin viime viikon lopulla. Asialistalla oli innostunutta keskustelua Euroopan tulevaisuudesta sekä Suomen roolista Unionissa. Eurooppa-foorumi toimii myös loistavana alustana eurooppalaisen kansalaiskeskustelun herättelyyn.
Eurooppa odottaa uudistuksia – mihin Suomi on valmis? -paneelikeskustelussa perjantaina aiheena oli muun muassa Euroopan Unionin Talouspoliittinen ohjausjakso. Sen aikana jäsenmaat mukauttavat budjetti- ja talouspolitiikkansa EU:n tasolla sovittuihin tavoitteisiin ja sääntöihin. Käytännössä tavoitteena on yhtenäistää ja vakauttaa Unionin yhteistä taloutta, jotta kriiseiltä vältyttäisiin. Jäsenmaat saavat komissiolta suosituksia, joita voivat hyödyntää talouspolitiikkansa suunnittelussa. Jäsenmaissa on hurjia keskinäisiä eroja, mitä tulee esimerkiksi koulutukseen tai terveydenhuoltoon. Yhtenäistäminen voisi hyödyttää kaikkia, vaikka keskustelussa tuli esille myös haasteita: Miten varmistetaan suositusten noudattaminen? Miten yhtenäistäminen rahoitetaan? Rokottavatko uudistukset Suomen budjettia? Yhteinen talouspolitiikka vaatisi jäsenmaita katsomaan omaa napaa pidemmälle.
Valitettavasti matkaa maaliin on vielä jäljellä. Tästä kertoo se, että viime viikolla menestyksekkäästä Eurooppa-foorumista huolimatta kansalaisten huulilla oli EU:n yhteisen talouspolitiikan sijaan Suomen kansallinen talouspolitiikka, kun pääministeri Juha Sipilä esitteli hallituksen viimeisen budjetin tiistaina 28.8. Talouspolitiikka on Unionin sisälläkin kansallisessa päätäntävallassa, ja siitä syystä se nähdään kansallisena huolena. Suomen budjetissa puhuttivat erityisesti panostukset työllisyyteen ja koulutukseen. Myös Euroopan tasolla ihmisiä kiinnostaa velkakurin ja viitekorkojen sijaan asiat, jotka konkreettisesti vaikuttavat heidän elämäänsä – Millaiset työllisyysmahdollisuudet minulla on, jos muutan toiseen jäsenmaahan? Saanko lapseni samantasoiseen päivähoitoon tai kouluun, kuin Suomessa? Joudunko ottamaan vakuutuksen kattaakseni mahdolliset lääkärikulut?
Tästä syystä on hienoa, että Eurooppa-foorumissa keskityttiin talouspolitiikan lisäksi myös keskustelemaan Euroopan sosiaalisesta ulottuvuudesta. Euroopan komission sosiaaliseen pilariin kirjatut periaatteet ja oikeudet käsittävät kolme osa-aluetta: Euroopan kansalaisten yhtäläiset mahdollisuudet päästä eurooppalaisille työmarkkinoille, oikeudenmukaiset työolot koko Unionissa sekä sosiaalinen suojelu ja osallisuus.
Jotta talouspoliittista keskustelua dominoiva huoli Suomen nettomaksajan roolista Unionissa korvataan riemulla yhteisen talouspolitiikan hyödyistä, on ensisijaisesti korostettava Unionin sosiaalisen pilarin mahdollisuuksia. Vahvaa yhtenäistä talouspolitiikka ei tehdä ilman vahvaa sosiaalista ulottuvuutta ja kansalaisten tukea uudistuksille.
– Jenni Kuisma
Kirjoittaja opiskelee politiikkaa Skotlannissa Aberdeenin yliopistossa ja bloggaa Euroopan politiikasta ja ilmiöistä
