Select Page

Hallituksen EU-selonteon keskiössä vakaampi EU

by | Jan 29, 2021 | Ajankohtaista, Julkaisut

Euroopan unionin yhteistyön on, koko historiansa ajan, kehittynyt harppauksin erilaisten kriisien kautta. Viime aikoina EU:ta ovat ravisuttaneet muun muassa eurokriisi, Britannian EU-ero, pakolaiskriisi ja viimeisimpänä COVID-19:n aiheuttama terveydellinen ja taloudellinen kriisi. EU:n yhtenäisyyttä koetellaan jatkuvasti, mutta kyse ei ole vain ulkoisista vaikutuksista ja sattumasta. EU:n on kyettävä vahvistamaan omia sisäisiä pelisääntöjään ja mekanismeja, joilla kriisejä ennakoidaan ja niihin vastataan. Suomen hallitus pyrkii uudessa EU-selonteossa vastaamaan tähän haasteeseen esittämällä näkemyksen siitä, miten unionin kriisinkestävyyttä eli resilienssiä lujitetaan kaikessa EU:n toiminnassa. 

EU-selonteko osuu mielenkiintoiseen ja tärkeään ajankohtaan, sillä viime vuoden lopulla hyväksyttiin EU:n pitkän aikavälin budjetti vuosille 2021–2027 sekä laaja elvytyskokonaisuus. EU aloittaa budjettikautensa tilanteessa, jossa sen on samanaikaisesti kyettävä ratkaisemaan koronakriisi ja ennaltaehkäisemään tulevia kriisejä. Ensimmäistä kertaa mukana on myös Suomen EU-puheenjohtajuuskaudellakin edistetty oikeusvaltioperiaate, jonka myötä EU-varoja ei voitaisi enää myöntää oikeusvaltioperiaatetta rikkovalle jäsenmaalle.

Selonteko noudattelee pitkälti hallitusohjelman linjauksia, joten se ei tarjoa suuria yllätyksiä. Lähitulevaisuuden merkittävät haasteet ovat ilmastonmuutoksen torjumisessa ja taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävän unionin rakentamisessa. Suomen linjana on vauhdittaa unionia näiden kehitysten eteenpäin viemisessä. Hallitus haluaa unionilta vahvoja kauppasuhteita ja kansainvälistä kilpailukykyä sekä myönteistä kauppasuhdetta Yhdysvaltoihin.

Koronapandemian aiheuttama terveydellinen ja taloudellinen kriisi kuitenkin muodostaa lähivuosien ensimmäisen koetinkiven EU:n kriisinkestävyydelle. Se on lisännyt eriarvoisuutta maailmanlaajuisesti ja EU-maiden välillä. Ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin myös absoluuttisessa köyhyydessä elävien määrä kasvaa. Eriarvoisuus ja köyhyys puolestaan ruokkivat vastakkainasettelua ja toimivat polttoaineena populistisille liikkeille. Onkin selvää, että koronapandemia on ratkaistava nopeasti, jotta sen pitkäaikaisilta vaikutuksilta vältytään.

Selonteossa korostetaan, että EU:n on säilytettävä globaali johtajuus kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman ja Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanossa. Pariisin ilmastosopimus tähtää siihen, että maailman keskilämpötilan nousu saataisiin rajoitettua alle 1,5 asteeseen. Esimerkiksi Suomen ilmastopaneelin ja riippumattoman Climate Action Trackerin arvioiden valossa nykyiset tavoitteet eivät riitä 1,5 asteen lämpenemisrajan saavuttamiseen. EU:n on siis tehtävä vieläkin kunnianhimoisempia päätöksiä hiilineutraalin tulevaisuuden saavuttamiseksi ja Suomen on toimittava tämän kehityksen kirittäjänä. Tämä puolestaan takaisi sen, että ilmastokriisin pahimmilta seurauksilta vältytään.

Selonteossa vähemmän tilaa ja konkretiaa saivat kansalaisten osallistaminen yhteiskunnalliseen keskusteluun ja kytkeminen EU-päätöksentekoon. Tulevaisuuskonferenssissa jäsenmaiden hallitukset, parlamentit ja toimielinten edustajat tekevät linjauksia unionin tulevasta suunnasta. Parlamentin päätöslauselmassa korostetaan, että kaikista taustoista tulevien kansalaisten, kansalaisyhteiskunnan edustajien sekä sidosryhmien tulisi olla mukana EU:n painopisteiden määrittämisessä, jotta painopisteet vastaavat kansalaisten todellisia huolenaiheita. Konferenssi on EU:lle merkittävä näytön paikka, sillä unioni kärsii vähälle huomiolle jääneestä ja pitkäaikaisesta kriisistä, nimittäin matalasta äänestysaktiivisuudesta. Monelle EU näyttäytyy edelleen etäisenä toimijana ja pidemmän päälle ilmiö nakertaa syvältä EU:n legitimiteettiä ja demokratiaa.

Lopuksi, EU-selonteossa unionin kriisinkestävyyden vahvistamista ja unionin kehittämistä tarkastellaan erityisesti 2020-luvun alkupuolella. Tämä herättää kysymyksen siitä, pitäisikö Suomen tulevaisuuskonferenssin yhteydessä tuottaa myös pidemmän aikavälin EU-selonteko, jossa EU-politiikan tavoitteita tarkastellaan yli hallituskausien. Edellisestä EU-selonteosta ehti nimittäin kulua melkein vuosikymmen.

Jesse Jääskeläinen
asiantuntija, EU-asiat ja kansalaisviestintä
Eurooppalainen Suomi ry

EU:n viikko 47/2026: Turvallisuus | Digitaalisuus | Sosiaalipolitiikka

by | Nov 16, 2026 | Ajankohtaista, EU:n viikko | 0 Comments

Europpan parlamentin valiokunnissa käsitellään tällä viikolla muun muassa asumisen kohtuuhintaisuutta, demokratian kriisinkestävyyttä, muuttoliikettä,...

Essee: Mikä oli se raja, johon illiberaalin populismin nousu tänä vuonna törmäsi?

by | Nov 13, 2026 | Ajankohtaista, Blogit | 0 Comments

Orbán menetti vallan Unkarissa, Serbian opiskelijat voittivat ja demokraatit ottivat vallan Yhdysvaltojen kongressissa – ja demokratian luisu pysähtyi näissä maissa...

EU:n viikko 46/2026: Digitaalisuus | Turvallisuus | Ulkosuhteet

by | Nov 9, 2026 | Ajankohtaista, EU:n viikko | 0 Comments

Tällä viikolla Euroopan parlamentin valiokunnat kokoontuvat Brysselissä, minkä jälkeen parlamentti pitää kaksipäiväisen täysistunnon keskiviikkona ja torstaina....

Blogi: Puhtaat vedet ja ainutlaatuinen luontomme, erittäin tärkeä yhteinen etumme puolustettavana

by | Nov 2, 2026 | Ajankohtaista, Blogit | 0 Comments

Yleisesti tarvitsemme vahvaa Euroopan unionia kumppaniksemme, yhdessä meillä on enemmän voimaa puolustaa yhteiskuntaamme, arvojamme, kulttuuria, ilmastoa ja luontoamme....

EU:n viikko 45/ 2026: Turvallisuus | Laajentuminen |  Kilpailukyky

by | Nov 2, 2026 | Ajankohtaista, EU:n viikko | 0 Comments

Tällä viikolla Euroopan parlamentin valiokunnissa käsitellään muun muassa puolustusta ja sotilaallista liikkuvuutta, muuttoliikettä ja rajaturvallisuutta, EU:n...

Vahva Eurooppa, vaikuttava Suomi: Eurooppalaisen Suomen eduskuntavaali- ja hallitusohjelmatavoitteet 2027–2031

by | Oct 27, 2026 | Ajankohtaista, Julkaisut, Uutiset | 0 Comments

Suomi on vahvasti osa Euroopan unionia ja sen jäsenenä vahvempi kuin yksin. Eurooppalainen elämäntapamme perustuu EU:n arvoihin – demokratiaan, oikeusvaltioon,...

EU:n viikko 44/2026: Maatalous | Energia | Resilienssi

by | Oct 26, 2026 | Ajankohtaista, EU:n viikko | 0 Comments

Euroopan parlamentissa ei järjestetä tällä viikolla kokouksia Brysselissä, sillä viikko on varattu parlamentin ulkoiselle toiminnalle, kuten valiokuntien vierailuille....

Blogi: Nyt viimeistään punnitaan, onko EU tosissaan ilmastopolitiikkansa kanssa

by | Oct 21, 2026 | Ajankohtaista, Blogit | 0 Comments

EU:ssa on von der Leyenin toisen kauden aikana heikennetty ilmastosääntelyn kunnianhimoisuutta, mutta päästökauppajärjestelmän heikentäminen olisi aivan eri mittaluokan...

EU:n viikko 43/ 2026: Sosiaalipolitiikka | Budjetti | Kauppa

by | Oct 19, 2026 | Ajankohtaista, EU:n viikko | 0 Comments

Tällä viikolla Euroopan parlamentin jäsenet kokoontuvat Strasbourgiin täysistuntoon keskustelemaan ja äänestämään useista aiheista, kuten EU:n vuoden 2027...