Eurooppalaisen Suomen tilaama ja Meltwaterin toteuttama media-analyysi Euroopan unionin näkyvyydestä suomalaisessa digitaalisessa uutismediassa ja suomenkielisessä sosiaalisessa mediassa julkaistiin 9.12.2020. Analyysin tarkoituksena oli selvittää paitsi EU- ja Eurooppa-aiheiden näkyvyyttä myös sitä, miten uutismedia ja suomalaiset sosiaalisen median aktiiviset käyttäjät käsittelevät aiheita.
Laajaan aineistoon pohjautuvan ja puolen vuoden tarkastelujakson käsittävän analyysin perusteella voidaan todeta, että digitaaliseen uutismediaan voi luottaa. 90 prosenttia teema-analyysiin nostetuista 3 375 julkaisusta oli luonteeltaan neutraaleja kun taas selvästi kielteisiä tai selvästi myönteisiä uutisia oli molempia viisi prosenttia aineistosta. Uutismedian keskeisiä aiheita olivat elpymisrahasto, Valko-Venäjän tilanne, koronavirus ja Brexit-prosessi.
Eniten Euroopan unioniin myönteisesti suhtautuvia artikkeleita julkaistiin ilmastonmuutoksen vastaisista toimista. Kriittiset artikkelit keskittyvät EU:n epäonnistuneisiin tai vaillinaisiksi jääneisiin päätöksiin vaikeissa kysymyksissä.
”Media-analyysin perusteella on kiistatonta, että suomalaisen digitaalisen median tuottama uutisointi EU- ja Eurooppa-aiheista on sisällöltään pääosin neutraalia. Erilaisten populistien esittämät toistuvat väitteet niin kutsutun valtamedian puolueellisuudesta voidaan siis jättää omaan vähäiseen arvoonsa”, toteaa Eurooppalaisen Suomen toiminnanjohtaja Aku Aarva.
Myös elpymisrahastoa koskeva uutisointi noudattelee yleistä neutraalia linjaa. Mielenkiintoista on kuitenkin se, että aiheesta on uutisoitu Suomessa merkittävästi enemmän kuin esimerkiksi naapurimaa ja vertailukohde Ruotsissa.
Elpymisrahastoon liittyvässä myönteisessä uutisoinnissa korostuivat sen vaikutukset Euroopan yhtenäisyydelle sekä sen hyödyt Suomen taloudelle ja teollisuudelle. Kriittisissä maininnoissa korostettiin elpymisrahaston yhteisvastuita ja EU:n liittovaltiokehitystä. Myös lopullinen neuvottelutulos kerää kritiikkiä medialta.
”Elpymisrahastoa koskevasta media- ja some-analyysistä nähdään, että rahastoa julkisuudessa puolustivat erityisesti pääministeri Sanna Marin, eurooppaministeri Tytti Tuppurainen ja komissaari Jutta Urpilainen. Samaan aikaan sosiaalisen median puolella ilmatilaa hallitsivat erityisesti perussuomalaisten kriittiset äänenpainot. Erityisen mielenkiintoista on muiden hallituspuolueiden kansanedustajien ja ministerien hiljaisuus aiheen ympärillä, erityisesti somessa. Poikkeuksen tekee tosin aktiivisesti aiheesta Twitterissä keskustellut ja vihreitä siten tilastollisesti kantanut europarlamentaarikko Ville Niinistö”, toteaa Eurooppalaisen Suomen toiminnanjohtaja Aku Aarva.
EU-KESKUSTELU SOSIAALISESSA MEDIASSA
Euroopan unioni mainittiin tarkastelujakson aikana yhteensä 172 210 kertaa sosiaalisessa mediassa. Sosiaalisen median keskusteluissa ja erityisesti Twitterissä suomalaisten keskustelu EU- ja Eurooppa-politiikasta on ainakin osittain polarisoitunutta. Polarisaatio näkyy erityisesti elpymisrahastoa koskevassa keskustelussa, joka on kerännyt poikkeuksellisen voimakasta kritiikkiä rajatulla Twitter-aineistolla toteutetussa analyysissä.
Tarkastelujakson ylivoimaisesti suurin keskustelunaihe sosiaalisessa mediassa oli koronaviruksen myötä syntynyt elpymisrahasto, sen neuvotteluprosessi sekä ratkaisusta syntynyt jälkipyykki. Keskustelun keskeisin henkilö oli pääministeri Sanna Marin, joka oli näkyvästi esillä neuvotteluprosessin kriittisimmillä hetkillä.
Toinen runsaasti mainintoja ja näkyvyyttä kerännyt aihe oli europarlamentin äänestyksessä ollut maatalousuudistus, CAP.Kritiikki liittyy erityisesti CAP-uudistuksen ja ilmastonmuutoksen torjuntaan. Samassa yhteydessä muun muassa opetusministeri Li Andersson moittii keskustelua kasvisnakeista ja toteaa niistä käytävän keskustelun vastaavan hyvin vanhoja stereotypioita EU-parlamentin työstä.
Poliittisten toimijoiden vertailussa erityisesti vihreät, perussuomalaiset, SDP ja kokoomus julkaisevat aktiivisesti EU:hun liittyviä päivityksiä Twitterissä. Elpymisrahastoa koskevissa keskusteluissa aktiivisuudellaan korostuvat erityisesti oppositiopuolueet kokoomus ja perussuomalaiset.
Myönteisesti elpymisrahastoon suhtautuvissa julkaisuissa korostetaan elpymisrahaston merkitystä EU:n yhtenäisyydelle ja tulevaisuudelle sekä roolia koronaviruksen aiheuttaman talouskriisin ratkaisussa. Pakettiin osallistuminen nähdään Suomen ankkuroitumisena vahvemmin länteen ja Euroopan unioniin.
Kriittisesti elpymisrahastoon suhtautuvissa julkaisuissa korostetaan ennen kaikkea Suomen roolia paketin nettomaksajana. Lisäksi pohditaan paketin lainmukaisuutta, EU:n liittovaltiokehitystä sekä nostetaan esiin jäsenmaiden väliset erot muun muassa verotuksessa.
”Sosiaalisessa mediassa polarisaatio ei tule yllätyksenä. EU-kriittiset keskustelijat näyttäytyvät määrällisesti tarkasteltuna olevan äänekkäin joukko somessa. Perussuomalaisten sosiaalisen median viestinnän vaikuttavuutta arvioidessa on kuitenkin syytä pohtia, millaisilta käyttäjätileiltä reaktiot ovat peräisin ja kuinka laaja joukko todellisuudessa näkee esimerkiksi uudelleentwiittaukset ja tykkäykset. Tämän pallon heitän mielelläni vaikkapa tutkiville journalisteille”, ehdottaa Eurooppalaisen Suomen toiminnanjohtaja Aku Aarva.
Huom! Erityisesti Twitter-aineistoon pohjautuvassa teema-analyysissä on syytä huomioida se, ettei siitä voida vetää johtopäätöksiä kansalaisten laajemmasta mielipiteestä. Twitter mahdollistaa kuitenkin perinteisen politiikan ulkopuolelta tulevien mielipiteiden esiinnousun ja alustaa käytetäänkin aktiivisesti esimerkiksi ajankohtaisohjelmien kommentointipalstana. Toimittajien sekä poliittisten toimijoiden vahva läsnäolo kasvattaa myös alustan merkitystä uutislähteenä.
AKTIIVISIMMAT EU- JA EUROOPPA-AIHEISTA TWIITTAAJAT
Osana tutkimusta selvitettiin myös, ketkä ovat Suomen ahkerimmat EU- ja Eurooppa-aiheista twiittaavat poliitikot. Tarkastelujaksolla kansanedustajista eniten EU- ja Eurooppa-asioista twiittasi eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (SDP) ja europarlamentaarikoiden keskuudesta kärkeen nousi MEP Ville Niinistö (Vihreät).
Medioista eniten EU- ja Eurooppa-aiheista uutisoivat järjestyksessä Yle, Helsingin Sanomat, Kauppalehti, Ilta-Sanomat, Savon Sanomat, Verkkouutiset ja Keskisuomalainen. Täysi listaus löytyy media-analyysin raportista.
Mitä analysoitiin?
Eurooppalainen Suomi tilasi Meltwaterilta media-analyysin, jonka tarkoituksena oli selvittää, miten Euroopan unioni näkyy suomalaisessa digitaalisessa uutismediassa ja suomenkielisessä sosiaalisessa mediassa. Tarkastelu pohjautuu aineistoon, jossa digitaalisen ja sosiaalisen median artikkeleita ja julkaisuja on suodatettu painottaen aiheeseen liittyviä hakusanoja. Analyysin toteuttamisessa on hyödynnetty Meltwaterin lähdekantaa, joka kattaa yli 230 000 globaalia toimituksellista lähdettä, joista yli 3 600 on kotimaisia. Sosiaalisen median tarkastelussa aineisto kattaa yli 320 miljonaa globaalia sosiaalisen median lähdettä.
Lisätietoja
Aku Aarva
toiminnanjohtaja
Eurooppalainen Suomi ry
+358 41 432 6510
aku.aarva[a]eurooppalainensuomi.fi
Markus Selin
Media-analyytikko
Meltwater
markus.selin[a]meltwater.com