Sosiaalisen eheän Euroopan on oltava myös ekologisesti kestävä, oikeudenmukaisella tavalla hiilineutraaliksi pyrkivä Eurooppa. Palkansaajaliike on keskeinen toimija, kun tähän haasteeseen etsitään ratkaisuja.
Suomen painotukset oikeusvaltioperiaatteen vahvistamiseen, kilpailukykyisen ja sosiaalisesti eheän EU:n rakentamiseen, Euroopan roolin vahvistamiseen globaalina ilmastojohtajana ja kansalaisten kokonaisturvallisuuden takaaminen ovat kaikki näkyneet eurooppalaisessa keskustelussa ja monet painopisteistä löytyvät myös tulevan komission johtajan Ursula von der Leyenin poliittisesta ohjelmasta.
Oikeudenmukainen siirtymä takaa yhteiskuntarauhan
Suomen EU-puheenjohtajuus pohjautuu kokonaisvaltaisesti kestävän kehityksen ja hyvinvointitalouden ajattelulle ja tarttuu kunnianhimoisesti ilmaston muutoksen tuomaan haasteeseen. Ursula von der Leyenin poliittinen ohjelma on näiden tavoitteiden osalta linjassa Suomen tavoitteiden kanssa. Oikeudenmukainen ”Green new deal” -ilmastopolitiikka, oikeudenmukainen siirtymä ja siihen vaadittavat konkreettiset toimenpiteet ja investoinnit ovat nousseet EU:n poliittisten painopisteiden kärkeen. Palkansaajajärjestöissä olemme jo kauan keskustelleet ilmastonmuutoksen vaikutuksista ympäristöön ja ihmisiin ja korostaneet oikeudenmukaisen siirtymän merkitystä.
Sosiaalisesti eheä yhteiskunta on vahva ja turvallinen yhteiskunta ja se pärjää muutoksessa, on se sitten ilmastonmuutoksesta johtuva tai vaikka teknologian kehitykseen liittyvä muutos. Oikeudenmukainen siirtymä edellyttää panostuksia ennakointiin ja muutosturvaan tilanteissa, joissa työtehtävät muuttavat muotoaan, vanhoja työpaikkoja häviää ja uusia syntyy.
On ehdottoman tärkeää, että torjumme ilmastonmuutosta tavoilla, jotka eivät lisää taloudellista eriarvoisuutta ja epävarmuutta. Jos kansalaiset ja palkansaajat kokevat ilmastotoimet epäoikeudenmukaisiksi he eivät sitoudu niihin. Tämä voi vuorostaan haastaa yhteiskuntasopimustamme ja EU:n eheyttä ja yhtenäisyyttä entisestään. Asia on äärimmäisen tärkeä ja herkkä nykytilanteessa, jossa on jo nähtävissä eriarvoistumisen ja ääriliikkeiden kasvua sekä levottomuutta eri puolilla unionia.
Palkansaajaliikkeellä, työmarkkinoiden vuoropuhelulla ja neuvotteluihin perustuvalla työelämän kehittämisellä on korvaamattoman tärkeä rooli yhteiskuntaeheyden vahvistamisessa. Siksi aloittavan komission on, Suomen hallituksen tavoin, käytännössä tartuttava haasteisiin ja kehitettävä unionin sosiaalista ulottuvuutta yhteistyössä jäsenmaiden kanssa. Tässä työssä työmarkkinaosapuolilla on luonteva rooli sosiaalisen vuoropuhelun kautta. Myös aloittavan komission demokratiaa vahvistavat aloitteet ovat tältä osin tervetullutta luettavaa poliittisessa ohjelmassa.
Sosiaalisesti eheämpi Eurooppa
Sisämarkkinoiden kehittäminen ja vapaakaupan edistäminen ovat Suomen talouden kulmakiviä ja tärkeitä koko Euroopan hyvinvoinnin varmistamiseksi. Tällä hetkellä aloittavalla komissiolla näyttäisi löytyvän entistä enemmän poliittista tahtoa kehittää niiden rinnalle kattavampi ja laadukkaampi sääntely, joka turvaa ihmisten hyvinvoinnin erilaisissa elämäntilanteissa ja ehkäisee eriarvoistumista. Tavoite on kauan ollut palkansaajajärjestöjen agendalla ja myös Suomi on pitänyt asioita esillä puheenjohtajuuskauden aikana.
Aloittavan komission agenda on sosiaalisten asioiden osalta kunnianhimoinen. ”Talous, joka toimii ihmisten hyväksi” -otsikon alta löytyy suuri määrä aloitteita, joilla halutaan vahvistaa työelämää ja kehittää sosiaaliturvaa Euroopassa. Von der Leyenin talouspolittinen lähtökohta on tuoda sosiaalinen näkökulma markkinanäkökulman rinnalle. Toimenpiteisiin kuuluu keskeisesti sosiaalisen pilarin täysivaltainen täytäntöönpano.
Palkansaajien näkökulmasta katsottuna, aloittavan komission aloitteista eniten keskustelua herättävät tulevan komissionjohtajan lupaus ehdottaa ensimmäisen 100 päivän kuluessa oikeudellista välinettä, jolla varmistetaan kohtuullinen vähimmäispalkka jokaiselle unionin työntekijälle. Sen lisäksi keskustelua käydään varmasti myös esitetystä eurooppalaisesta työttömyysvakuutusjärjestelmästä, joka on ajankohdaltaan vielä auki. Molemmat aloitteet ovat Eurooppa-tasolla tärkeitä ja kannatettavia tavoitteita, mutta monimutkaisia kansalliselta toteutukseltaan.
STTK:lle on tärkeää säilyttää kansallinen päätösvalta siitä, miten vähimmäispalkat taataan Suomessa sekä Suomen työ- ja virkaehtosopimusjärjestelmän ja sen yleissitovuuden turvaaminen.
EU:n kehityksen kannalta on kuitenkin tärkeää tukea palkkakehitystä Euroopassa ja minimipalkkojen nostamista niissä maissa, joissa niitä on. Haluamme, että komission vähimmäispalkka-aloite vahvistaa edellytyksiä neuvotteluille ja työehtosopimiselle laajemmin EU:ssa. Myös tulevan komission aloitteet palkka-avoimuuden vahvistamiseksi ja alustatalouden työntekijöiden aseman parantamiseksi ovat meille tärkeitä työelämän kehittämiseksi ja eriarvoistumisen ehkäisemiseksi.
Suomen kolmas puheenjohtajuuskausi on antanut pienelle maalle vaikuttamismahdollisuuden unionin kehityksen kannalta ratkaisevassa taitekohdassa. Sosiaalisen agendan osalta jää kunnianhimoinen tehtävä löytää toimivia ratkaisuja, joissa eri maiden järjestelmiä kunnioitetaan samalla, kun turvataan säällinen työ ja turva kaikille eurooppalaisille. Intensiivisen puolivuotiskauden jälkeen on jatkettava vaikuttamista aloittavan komission aloitteisiin. Meidän on varmistettava, että Eurooppa jatkaa työtä kansalaisten elämän parantamiseksi yhtenäisenä ja entistä vahvempana.
– Maria Häggman
Kirjoittaja on STTK:n kansainvälisten asioiden päällikkö. Hän vastaa työssään kansainvälisestä yhteistyöstä ja toimii STTK:n edustajana useissa yhteistyöjärjestöissä.
Kirjoitus julkaistaan osana Eurooppalaisen Suomen hanketta, joka käsittelee Suomen EU-puheenjohtajakauden painopisteitä ja teemoja.
