Ensi vuonna tulee kuluneeksi 30 vuotta siitä, kun Suomessa äänestettiin Euroopan unioniin liittymisestä. Eurooppalainen Suomi on tämän johdosta toteuttanut vuonna 2023 “Suomen tie Eurooppaan” -hankkeen, jossa on digitalisoitu kansanäänestyksessä vaikuttaneiden kansalaisjärjestöjen arkistoja ja toteutettu tähän pohjaten dokumentti sekä kirjajulkaisu. Dokumentissa esiintyneiden Matti Viialaisen, Timo Kauniston, Miapetra Kumpula-Natrin ja Henrikki Halmeen haastatteluja on hyödynnetty myös kirjajulkaisussa.
Suomen tie Eurooppaan -hankkeessa toteutettu dokumentti ja kirjajulkaisu keskittyvät nimensä mukaisesti kertaamaan vuonna 1994 tapahtuneeseen kansanäänestykseen vaikuttaneiden kansalaisjärjestöjen historiaa etenkin 90-luvun puolivälissä. Menneisyyden tarkasteleminen digitoitujen arkistojen avulla tuo uuden, tärkeän näkökulman yhteen itsenäisen Suomen historian tärkeimmistä päätöksistä.
Arkistot sisälsivät yhdistysten toiminnasta jääviä jälkiä paperin muodossa: kirjeenvaihtoa, toimintasuunnitelmia, pöytäkirjoja, raportteja, laskuja, kuitteja, jäsenluetteloita, budjetteja ja niin edelleen. Kaikkein hedelmällisimmiksi hankkeen kannalta osoittautuivat vuoden 1994 kansanäänestyksen suunnitteluun ja toteuttamiseen liittyneet dokumentit, kuten kirjeenvaihto ja suunnittelumateriaali. Vuosikymmenten vaihtuessa järjestöjen toiminta ja toiminnan dokumentointi muuttuvat. Vuoden 1994 EU-kansanäänestys luo selkeän poikkeaman järjestöjen historiaan. Etenkin kansanäänestystä varten perustetuille kansalaisjärjestöillä vuosi 1994 oli selkeästi historiansa näkyvin ja aktiivisin, hyvistä syistä tietysti. Suomen neuvoa-antavaa kansanäänestystä Euroopan unioniin liittymisestä voidaan pitää itsenäisen Suomen yhtenä merkittävimmistä, ellei kenties merkittävimpänä päätöksenä.
Katso video ohesta.
Suomen tie Eurooppaan -hanke on toteutettu ulkoministeriön Eurooppatiedotuksen hanketuella. Dokumentissa ja kirjajulkaisussa esitetyt mielipiteet eivät välttämättä edusta ulkoministeriön näkemyksiä.
