Select Page

Komission työohjelma 2027: “Euroopan unioni – yhdessä toistemme tukena”

by | Nov 17, 2026 | Ajankohtaista, Julkaisut

Euroopan komissio on jälleen linjannut tulevan vuoden poliittiset tavoitteensa ja keskeiset aloitteensa tuoreessa työohjelmassaan, jonka otsikko kuuluu: Euroopan unioni – yhdessä toistemme tukena. Vuoden 2027 työohjelmassa korostuvat erityisesti Euroopan kilpailukyvyn ja strategisen itsenäisyyden vahvistaminen sekä sääntelyn yksinkertaistaminen, jonka edistymistä arvioidaan myös työohjelman yhteydessä julkaistussa vuoden 2026 yksinkertaistamisraportissa. Uusien lainsäädäntöaloitteiden määrän vähentyessä komissio suuntaa huomionsa entistä vahvemmin aiemmin esitettyjen aloitteiden edistämiseen ja toimeenpanoon.

Komission 4.11. julkaisema työohjelma jatkaa johdonmukaisesti von der Leyenin toimikauden alussa asetettujen prioriteettien edistämistä. Työohjelmassa korostuvat Euroopan kilpailukyvyn, taloudellisen turvallisuuden ja strategisen riippumattomuuden vahvistaminen etenkin sääntelyn yksinkertaistamisen ja toimeenpanemisen, teollisuuden kilpailukyvyn parantamisen ja sisämarkkinoiden syventämisen kautta. Turvallisuus ja puolustus säilyvät keskeisinä painopisteinä, vaikka niihin liittyviä uusia aloitteita on vähän.  

Yksinkertaistamisen suhteen työohjelma ei edusta merkittävää irtiottoa aiemmasta linjasta. Painopisteen siirtyminen uusien säädösehdotusten valmistelusta olemassa olevien aloitteiden edistämiseen ja toimeenpanoon heijastelee kuitenkin komission käsitystä kiristyneen geopoliittisen ja taloudellisen tilanteen painavuudesta ja toimien kiireellisyydestä. 

Akuuttien haasteiden valossa nahkaansa uudelleen luovan Euroopan tulee komission mukaan keskittyä politiikkatoimien eteenpäin ja päätökseen viemiseen sekä huolehtia niiden täytäntöönpanosta ja noudattamisen valvonnasta. Komission työohjelmaa voikin lukea ennen kaikkea pyrkimyksenä vahvistaa Euroopan toimintakykyä kilpailukyvyn, sääntelyn sujuvoittamisen sekä jo käynnissä olevien, merkittävien aloitteiden toimeenpanemisen kautta. 

Kilpailukyky ja sääntelyn yksinkertaistaminen pitävät pintansa työohjelman läpileikkaavina painopisteinä

Kilpailukyvyn vahvistaminen ja sääntelyn yksinkertaistaminen näyttäytyvät työohjelman läpileikkaavina painopisteinä, jälkimmäisen kohdalla jopa siihen pisteeseen asti, että sääntelyn yksinkertaistamisesta vaikuttaa tulleen entistä itseistarkoituksellisempi politiikkalinja. Toisaalta yksinkertaistamispainotus osaltaan heijastelee sitä, miten Euroopan kilpailukykyongelmien rakenteellinen luonne on vihdoin tunnistettu myös konkreettisten politiikkatoimien tasolla. 

Komission kilpailukykyagenda näyttäytyykin kaksijakoiselta. Yhtäältä se pyrkii vähentämään sääntelystä aiheutuvia kustannuksia ja hallinnollisia esteitä, ja toisaalta tavoitteena on Euroopan taloudellisen yhdentymisen, teollisen kapasiteetin ja yhteisten markkinarakenteiden vahvistaminen. Kilpailukyvyn vahvistaminen ei siis tarkoita ainoastaan sääntelyn vähentämistä, vaan myös sisämarkkinoiden syventämistä ja strategisen kapasiteetin vahvistamista. Erityisesti kriittisten raaka-aineiden saatavuuden turvaamiseen, energiakustannusten hillitsemiseen ja teollisuuden toimintaedellytysten parantamiseen tähtäävät aloitteet kytkevät kilpailukyvyn yhä tiiviimmin taloudelliseen turvallisuuteen. Taustalla toki vaikuttaa myös kallistuneet energian hinnat, jotka on työohjelmassa nostettu keskeiseksi teollisuuden kilpailukykyongelmaksi.

Työohjelman ensimmäisessä, kestävään vaurauteen ja kilpailukykyyn keskittyvässä pilarissa komissio esittää yhteensä yhdeksän uutta aloitetta, joihin lukeutuvat muun muassa: 

  • Sisämarkkinoiden esteiden ehkäisemistä koskeva aloite (Single Market Barriers Prevention)
  • Alueellisten toimitusrajoitusten ehkäisemistä koskeva aloite (Preventing Market Segmentation by Suppliers), joka pyrkii poistamaan tavarantoimittajien sisämarkkinaesteitä. 
  • Lupamenettelyjen nopeuttamista koskeva ehdotus (Proposal on Permitting Acceleration), jolla pyritään sujuvoittamaan investointihankkeiden lupaprosesseja.
  • Pankkien kilpailukykyä ja sääntelyn yksinkertaistamista koskeva paketti (Bank Competitiveness and Simplification Package), jolla pyritään vahvistamaan pankkisektorin kilpailukykyä ja edistämään pankkiunionin loppuunsaattamista.
  • Eurooppalaista kriittisten raaka-aineiden yhtiötä koskeva aloite (European Corporation on Critical Raw Materials) kriittisten raaka-aineiden toimitusketjujen monipuolistamiseksi ja strategisten riippuvuuksien vähentämiseksi.
  • Vuoden 2030 jälkeistä energiakehystä ja sääntelyn yksinkertaistamista koskeva paketti (Post-2030 Framework and Simplification Package)

Myös digitaali- ja teknologiapolitiikassa korostuu kilpailukyvyn vahvistaminen. Uusina aloitteina komissio suunnittelee toimia tekoälyn käyttöönoton vauhdittamiseksi muun muassa teollisuudessa, terveydenhuollossa ja puolustussektorilla sekä digitaalisen sääntelyn yksinkertaistamista ja tekijänoikeuskysymyksiä koskevaa aloitekokonaisuutta (Digital Transformation Package).

Sääntelyn yksinkertaistamisen keskeistä asemaa komission vuoden 2027 työohjelmassa kuvastaa se, että 23 uudesta aloitteesta kymmenen tähtää sääntelyn yksinkertaistamiseen tai sisältää merkittäviä yksinkertaistamistoimia. Lisäksi komissio priorisoi useiden jo käsittelyssä olevien omnibus-pakettien edistämistä. Komission mukaan sen tähän mennessä esittämät 12 omnibus-pakettia ja muut yksinkertaistamistoimet voisivat täysimääräisesti toteutuessaan vähentää yritysten ja muiden toimijoiden hallinnollisia kustannuksia 22,3 miljardilla eurolla vuodessa.

Seuraavalle vuodelle yksinkertaistamispaketteja kaavaillaan muun muassa energia-, liikenne-, asunto- ja digitaalipolitiikan aloille, minkä lisäksi komissio esittää toimia investointihankkeiden lupamenettelyjen nopeuttamiseksi. Uutena avauksena komissio esittää myös kansalliseen lisäsääntelyyn puuttuvaa Pact against gold-plating -aloitetta, jolla pyrittäisiin lisäämään EU-lainsäädännön kansallisen täytäntöönpanon läpinäkyvyyttä ja vähentämään tarpeettomiksi katsottuja lisävelvoitteita. Lisäksi komissio aikoo peruuttaa pitkään vireillä olleita lakiehdotuksia, jotka eivät ole saaneet riittävää poliittista tukea.

Vuoden 2027 työohjelmassa uutta ei siis niinkään ole yksinkertaistamistoimien ulottaminen hallinnollisia velvoitteita laajemmalle tai yhä useampaan poliittisesti merkittävään sääntelykokonaisuuteen. Huomionarvoista kuitenkin on yksinkertaistamisen vakiintuminen komission kilpailukykyagendan keskeiseksi välineeksi sekä pyrkimys vaikuttaa entistä vahvemmin myös EU-sääntelyn kansalliseen täytäntöönpanoon. Näistä erityisesti jälkimmäinen herättää kysymyksen siitä, missä määrin hallinnollisen taakan vähentäminen merkitsisi myös jäsenvaltioiden sääntelyliikkumavaran kaventumista. Yksinkertaistamistoimien laajuus korostaakin tarvetta arvioida kustannussäästöjen ohella niiden vaikutuksia sääntelyn alkuperäisten tavoitteiden toteutumiseen.

Yksinkertaistamista vai sääntelyn purkamista? 

Komission työohjelma jatkaa komission viime keväänä esittelemän uudistetun paremman sääntelyn agendan linjaa, jonka keskeisiä tavoitteita ovat sääntelyn yksinkertaistaminen jo valmisteluvaiheessa, päällekkäisen ja tarpeettoman sääntelyn purkaminen, jäsenvaltioiden kansallisen lisäsääntelyn hillitseminen sekä EU-lainsäädännön tehokkaampi toimeenpano ja valvonta. 

Junckerin komission aikana uudistettu, sääntelyn laatuun, vaikuttavuuteen ja tarkoituksenmukaisuuteen keskittynyt paremman sääntelyn agenda on von der Leyenin toisella toimikaudella saanut entistä vahvemman kilpailukykypoliittisen painotuksen, jossa korostuvat erityisesti yritysten hallinnollisten kustannusten vähentäminen sekä eurooppalaisten yritysten ja teollisuuden toimintaedellytysten parantaminen. Vuoden 2027 työohjelmaa voidaankin lukea komission aiemman uudistuksen käytännön toteuttamiseen pyrkivänä kokonaisuutena. 

Sääntelyn onnistuneisuuden arvioiminen riippuu kuitenkin huolellisista vaikutustenarvioinneista ja ehdotusten käytännön täytäntöönpanon edellytyksistä. Sääntelyn purkamiseen kriittisemmin suhtautuvat tahot ovat korostaneet, että sääntelyn yksinkertaistaminen ei itsessään takaa sen laadun tai vaikuttavuuden paranemista, varsinkaan jos muutokset ulottuvat hallinnollisten menettelyjen sijaan lainsäädännön aineellisiin velvoitteisiin. Komission uudistettua paremman sääntelyn kehystä onkin arvosteltu esimerkiksi Euroopan talous- ja sosiaalikomitean (ETSK) toimesta lainsäädännön kokonaisvaikutusten puutteellisesta arvioinnista, julkisten kuulemisten lyhentämisestä ja vaikutustenarvioinnin ja riippumattoman valvonnan heikentämisestä.

Ympäristösääntelyn purkaminen on herättänyt huolta 

Yksinkertaistaminen ulottuu myös alueille, joilla on keskeinen rooli EU:n ilmasto- ja ympäristötavoitteiden toteuttamisessa, kuten lupamenettelyihin, luonnonsuojeluun, energiapolitiikkaan ja liikenteen päästöjen sääntelyyn. Ilmastotavoitteet säilyvät komission työohjelmassa keskeisenä painopisteenä, mutta näitä suhteutetaan läpileikkaavan kilpailukyky- ja yksinkertaistamispainotuksen ohella yhä vahvemmin teollisuuden edellytyksiin, energiakustannuksiin, ruokaturvaan ja yhteiskuntien kriisinkestävyyteen. 

”Elämänlaatumme turvaaminen: ruokaturva, vesi ja luonto” -nimisen pilarin alla komissio ehdottaa vuodelle 2027 seuraavia uusia aloitteita: 

  • Raskaan liikenteen hiilidioksidipäästöstandardien tarkastelu
  • Eurooppalainen vesialoite (European Water Initiative), jolla pyritään vahvistamaan vesiresilienssiä ja vesivarojen kestävää hallintaa
  • Helleaaltoihin varautumista koskeva suunnitelma
  • Lintu- ja luontodirektiivien sekä Natura 2000 -sääntelyn tarkastelu

Ilmasto- ja ympäristötavoitteiden kannalta olennaisia ovat myös vuoden 2030 jälkeisen energiasääntelykehyksen ja raskaan liikenteen CO₂-päästöstandardien uudelleentarkastelut. Energiapolitiikassa komissio pyrkii ennen kaikkea sovittamaan yhteen vuoden 2040 päästövähennystavoitteet, sääntelyn yksinkertaistamisen sekä energiakustannusten hillitsemisen ja teollisuuden kilpailukyvyn turvaamisen. Työohjelmassa esitetään myös tiettyjen metaaniasetuksen velvoitteiden lykkäämistä, energiaintensiivisen teollisuuden tilapäisen valtiontukikehyksen tarkastelua sekä öljynjalostamoita koskevia lyhyen aikavälin toimia. Komissio asettaa myös jo aiemmin esitetyn päästökauppajärjestelmän (ETS) uudistusta koskevan lainsäädäntöehdotuksen etenemisen prioriteettilistansa kärkeen. 

Työohjelman uudet aloitteet sekä keskeneräisten lainsäädäntöhankkeiden priorisointijärjestys heijastelevat komission uutta ilmastopoliittista linjaa, jossa ilmastotavoitteita pyritään yhä tiukemmin yhteensovittamaan kilpailukyvyn, energiajärjestelmän kehittämisen ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen kanssa. Komission viimeaikaista ilmasto- ja ympäristöpoliittista tavoitteenasettelua ja käsitteellistä kehystystä heijastellen etenkin ilmastoresilienssi korostuu työohjelmassa ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja varautumisen sekä ilmastoriskien hallinnan painottamisena. Toisaalta resilienssi käsitetään komission toimesta myös kilpailukykykysymyksenä sekä taloudellisen turvallisuuden ja yhteiskuntien kriisinkestävyyden keskeisenä tekijänä.

Luonnon ja ekosysteemien rooli ilmastokestävyyden ja -resilienssin olennaisina osa-alueina tuntuu kuitenkin jäävän ohjelmassa vähemmälle huomiolle. Teknologisten ratkaisujen, infrastruktuurin kehittämisen ja yhteiskunnallisen varautumisen rinnalla luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja ekosysteemien toimintakyvyn palauttaminen ovat kuitenkin erittäin olennaisia ilmastonmuutokseen sopeutumisen edellytyksiä.

Työohjelmassa ympäristösääntelyn keventäminen näyttäytyy siis keskeisenä poliittisena tavoitteena, kun taas luonnonsuojelun vahvistamiselle ei osoiteta vastaavaa kunnianhimoa tai uusia lainsäädäntöaloitteita. Huomiota on herättänyt etenkin luonnonsuojeludirektiivien tarkastelu, joiden suhteen komissio aikoo tarkastella EU:n lintu- ja luontodirektiivejä sekä Natura 2000 -suojelualueverkostoa vuoden 2027 kolmannella neljänneksellä. Tarkastelun tarkoituksena on arvioida, tarvitaanko lainsäädäntökehykseen muutoksia, jotta luonnonsuojelun tavoitteet voitaisiin saavuttaa nykyistä yksinkertaisemmin. Vaikka työohjelma ei vielä sisällä konkreettisia muutosehdotuksia, direktiivien uudistamisen mahdollisuus jää auki. 

Luonnonsuojeludirektiivien avaaminen tarkastelulle synnyttää riskin siitä, että sääntelyn yksinkertaistamisen nimissä heikennetään EU:n luonnonsuojelun keskeisiä oikeudellisia velvoitteita. Ympäristöjärjestöt ovatkin varoittaneet, että direktiivien uudelleentarkastelu voi johtaa luonnonsuojelun tason heikentymiseen ja lisätä oikeudellista epävarmuutta tilanteessa, jossa luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen estäminen edellyttäisi pikemminkin nykyisen lainsäädännön tehokkaampaa toimeenpanoa. Järjestöt ovat jo pitkään korostaneet, ettei EU:n luonnonsuojelulainsäädännön keskeinen ongelma ole direktiivien sisältö vaan niiden puutteellinen toimeenpano. Erityisesti työohjelmaan sisältyvän vesiresilienssialoitteen kohdalla ympäristöjärjestöt ovat korostaneet nykyisen vesilainsäädännön tehokkaan toimeenpanon sekä ekosysteemien suojelun ja ennallistamisen merkitystä.

Huomionarvoista työohjelmassa ovat myös komission takaisin vetämät lainsäädäntöehdotukset, joista keskeisimpiin kuuluvat energiaverodirektiivin uudistus ja viherpesun torjumista koskeva Green Claims -direktiiviehdotus. Molempien peruuttaminen herättää kysymyksiä komission ilmasto- ja ympäristöpoliittisten tavoitteiden johdonmukaisuudesta, johon toki osaltaan vaikuttaa myös unionin poliittisen painopisteen siirtyminen näille tavoitteille epäsuotuisampaan suuntaan. 

Yksinkertaistamalla kohtuuhintaisempaa asumista?  

Komission kilpailukykyä ja sääntelyn yksinkertaistamista korostava linja ulottuu myös sosiaali- ja asumispolitiikkaan. Vuoden 2027 työohjelmassa komissio jatkaa joulukuussa 2025 esittelemänsä Euroopan kohtuuhintaisen asumisen suunnitelman toteuttamista tavoitteenaan vastata asumisen kallistumiseen ja kohtuuhintaisten asuntojen saatavuusongelmiin. Konkreettisena toimena vuodelle 2027 esitetään asumisen sääntelyn yksinkertaistamispakettia (Housing Simplification Package), joka tähtää lupamenettelyiden nopeuttamiseen, tarpeettomien hallinnollisten kustannuksien vähentämiseen sekä kohtuuhintaisen asuntotuotannon lisäämiseen. 

Asumisen yksinkertaistamispaketissa kiinnostavaa on se, miten se osaltaan ilmentää sääntelyn yksinkertaistamisen ulottumista yritysten hallinnollisen taakan vähentämisestä myös asumisen kaltaisten yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemisen välineeksi. Kriitikoiden mukaan komission vastaus elinkustannuskriisiin ja kohtuuhintaisen asumisen ongelmiin jää vaatimattomaksi, eikä asuntotuotannon hallinnollisten esteiden vähentäminen ja luvituksen nopeuttaminen välttämättä lisää nimenomaan kohtuuhintaista asuntotarjontaa ja asumisen saatavuutta. 

Demokratiaa ja perusoikeuksia koskevat uudet aloitteet liittyvät erityisesti poliittiseen osallistumiseen ja sen turvallisuuteen: vuodelle 2027 komissio suunnittelee esimerkiksi poliittisen toiminnan turvallisuutta koskevaa suositusta, poliittisen mainonnan sääntelyn tarkastelua sekä eheytyshoitojen kieltämistä koskevaa suositusta.

Euroopan kilpailukykyongelmat edellyttävät toimeenpanoa ja toimintakykyä, eivät vain uusia strategioita

Johdonmukaisen yksinkertaistamisagendan ja kilpailukykypainotuksen ohella ja näitä heijastellen toinen työohjelman keskeinen “uutuus” on uusien lainsäädäntöaloitteiden tavallista vähäisempi määrä sekä resurssien suuntaaminen jo käynnistettyjen hankkeiden ja voimassa olevan sääntelyn toimeenpanoon. Paremman sääntelyn agendan hengessä työohjelma sisältää vain 23 uutta aloitetta verrattuna edellisvuoden 47 aloitteeseen, jolloin komission poliittisia tavoitteita tulee enenevissä määrin arvioida myös sen kautta, mitä käynnissä olevia aloitteita se priorisoi ja millaisin painotuksin niiden toteuttamista edistetään.

Komissio ansaitsee tunnustusta siitä, että se kokeilee erilaista lähestymistapaa ja tunnustaa ainakin epäsuorasti, ettei sääntelyn lisääminen automaattisesti tarkoita parempaa hallintoa. Painopisteen muutos on tervetullut: Euroopan poliittisten tavoitteiden ja taloudellisen todellisuuden välinen kasvava kuilu osoittaa, ettei vanha toimintatapa toimi. Vähemmän aloitteita ei kuitenkaan merkitse parempaa toimeenpanoa tai onnistunutta sääntelyä, vaan uudistusten vaikuttavuus riippuu niiden todellisista vaikutuksista, huolellisista vaikutustenarvioinneista sekä EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden tosiasiallisista edellytyksistä panna yhteiset päätökset täytäntöön.

Kriitikot ovat olleet huolissaan siitä, riittävätkö EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden institutionaaliset valmiudet, osaaminen ja hallinnolliset resurssit komission kunnianhimoisten tavoitteiden toteuttamiseen. Esimerkiksi European Policy Centren (EPC) mukaan painopisteen siirtäminen uusista aloitteista olemassa olevan lainsäädännön toimeenpanoon ei itsessään ratkaise toimeenpanon ongelmia, ellei samalla vahvisteta sen edellyttämää hallinnollista kapasiteettia ja toimielinten välistä yhteistyötä. Haaste koskee myös komissiota itseään, jonka nykyiset institutionaaliset rakenteet eivät EPC:n arvion mukaan vielä kaikilta osin vastaa toimeenpanon koordinoinnin ja valvonnan kasvavia vaatimuksia.

Poliittisten tavoitteiden ja käytännön toteutuksen välinen kuilu ei kuitenkaan ratkea pelkällä tehostetulla toimeenpanolla. EU:n keskeisten poliittisten tavoitteiden välillä on myös jännitteitä, joita hallinnollinen tehostaminen ei yksin ratkaise: energian hinnan alentaminen voi olla ristiriidassa päästövähennystavoitteiden kanssa, teollisen tuotannon kasvattaminen luonnon monimuotoisuuden suojelun kanssa ja digitaalisen suvereniteetin vahvistaminen avoimien markkinoiden periaatteiden kanssa. 

Vaikka tavoitteiden ja prioriteettien väliset ristiriidat ja kompromissit jäävät usein vähemmälle huomiolle, priorisointeja kuitenkin tehdään esimerkiksi komission pääosastojen välisissä neuvotteluissa, budjettipäätöksissä, lainsäädännön poikkeuksissa ja toimeenpanon aikatauluissa. Sääntelyn yksinkertaistaminenkaan ei ole vain tekninen uudistus, vaan siihen sisältyy poliittisia valintoja siitä, mitä kustannuksia ja hyötyjä pidetään merkityksellisinä ja kenen näkemykset päätöksenteossa huomioidaan.

Vastuu unionin toimintakyvystä ei ole yksin komissiolla 

Komission vuoden 2027 työohjelmassa painopiste siirtyy siis uusien lainsäädäntöaloitteiden valmistelusta jo vireillä olevien hankkeiden edistämiseen. Työohjelmassa esitettyjen lainsäädäntöehdotusten peruuttamisperusteet muistuttavat kuitenkin siitä, ettei EU:n toimintakyky ole vain toimeenpanokysymys. Yhteisten tavoitteiden saavuttamista hidastavat myös unionin päätöksenteon rakenteelliset esteet, kuten yksimielisyysvaatimukset, jotka voivat estää jo pitkään valmisteltujen uudistusten etenemisen.

Komissio perustelee useiden ehdotusten peruuttamista sillä, etteivät jäsenvaltiot ole päässeet yhteisymmärrykseen eikä neuvottelujen etenemistä pidetä realistisena. Esimerkiksi digitaalista yritysverotusta ja BEFIT -verokehystä koskevien ehdotusten kohdalla komissio viittaa nimenomaisesti verotuksen yksimielisyysvaatimukseen. Vaikka yksimielisyysvaatimus ei koske kaikkea EU-lainsäädäntöä, takaisin vedetyt ehdotukset perusteluineen ilmentävät sitä, ettei vastuu toimintakyvystä ole yksin komissiolla ja että sääntelyn yksinkertaistaminen tai toimeenpanon tehostaminen eivät yksin ratkaise päätöksenteon rakenteellisia umpikujia. 

Komission pyrkimys Euroopan strategisen toimintakyvyn ja itsenäisyyden vahvistamiseen edellyttääkin päätöksenteon uudistamisen tarkastelua sekä demokraattisen valvonnan ja riittävien resurssien varmistamista. Viime kädessä kyse onkin poliittisista valinnoista: sääntelyn sujuvoittaminen ei korvaa avointa keskustelua siitä, miten esimerkiksi kilpailukyvyn, turvallisuuden ja kestävän kehityksen tavoitteita sovitetaan yhteen tai miten niiden edellyttämät investoinnit turvataan. 

Jäsenvaltioiden osalta unionilta tunnutaan vaativan yhä enemmän vähemmillä panostuksilla yhteisiin välineisiin ja resursseihin. Tulevaa monivuotista rahoituskehystä koskevat neuvottelut ovatkin keskeinen testi sille, löytyykö unionin kasvavien tavoitteiden toteuttamiseen ja yhteensovittamiseen vastaavaa kunnianhimoa myös yhteisen rahoituksen ja investointien osalta.

Noora Lehtikuusi

Korkeakouluharjoittelija, Eurooppalainen Suomi

Komission työohjelma 2027: “Euroopan unioni – yhdessä toistemme tukena”

by | Nov 17, 2026 | Ajankohtaista, Julkaisut | 0 Comments

Euroopan komissio on jälleen linjannut tulevan vuoden poliittiset tavoitteensa ja keskeiset aloitteensa tuoreessa työohjelmassaan, jonka otsikko kuuluu: Euroopan unioni...

EU:n viikko 47/2026: Turvallisuus | Digitaalisuus | Sosiaalipolitiikka

by | Nov 16, 2026 | Ajankohtaista, EU:n viikko | 0 Comments

Europpan parlamentin valiokunnissa käsitellään tällä viikolla muun muassa asumisen kohtuuhintaisuutta, demokratian kriisinkestävyyttä, muuttoliikettä,...

Essee: Mikä oli se raja, johon illiberaalin populismin nousu tänä vuonna törmäsi?

by | Nov 13, 2026 | Ajankohtaista, Blogit | 0 Comments

Orbán menetti vallan Unkarissa, Serbian opiskelijat voittivat ja demokraatit ottivat vallan Yhdysvaltojen kongressissa – ja demokratian luisu pysähtyi näissä maissa...

EU:n viikko 46/2026: Digitaalisuus | Turvallisuus | Ulkosuhteet

by | Nov 9, 2026 | Ajankohtaista, EU:n viikko | 0 Comments

Tällä viikolla Euroopan parlamentin valiokunnat kokoontuvat Brysselissä, minkä jälkeen parlamentti pitää kaksipäiväisen täysistunnon keskiviikkona ja torstaina....

Blogi: Puhtaat vedet ja ainutlaatuinen luontomme, erittäin tärkeä yhteinen etumme puolustettavana

by | Nov 2, 2026 | Ajankohtaista, Blogit | 0 Comments

Yleisesti tarvitsemme vahvaa Euroopan unionia kumppaniksemme, yhdessä meillä on enemmän voimaa puolustaa yhteiskuntaamme, arvojamme, kulttuuria, ilmastoa ja luontoamme....

EU:n viikko 45/ 2026: Turvallisuus | Laajentuminen |  Kilpailukyky

by | Nov 2, 2026 | Ajankohtaista, EU:n viikko | 0 Comments

Tällä viikolla Euroopan parlamentin valiokunnissa käsitellään muun muassa puolustusta ja sotilaallista liikkuvuutta, muuttoliikettä ja rajaturvallisuutta, EU:n...

Vahva Eurooppa, vaikuttava Suomi: Eurooppalaisen Suomen eduskuntavaali- ja hallitusohjelmatavoitteet 2027–2031

by | Oct 27, 2026 | Ajankohtaista, Julkaisut, Uutiset | 0 Comments

Suomi on vahvasti osa Euroopan unionia ja sen jäsenenä vahvempi kuin yksin. Eurooppalainen elämäntapamme perustuu EU:n arvoihin – demokratiaan, oikeusvaltioon,...

EU:n viikko 44/2026: Maatalous | Energia | Resilienssi

by | Oct 26, 2026 | Ajankohtaista, EU:n viikko | 0 Comments

Euroopan parlamentissa ei järjestetä tällä viikolla kokouksia Brysselissä, sillä viikko on varattu parlamentin ulkoiselle toiminnalle, kuten valiokuntien vierailuille....

Blogi: Nyt viimeistään punnitaan, onko EU tosissaan ilmastopolitiikkansa kanssa

by | Oct 21, 2026 | Ajankohtaista, Blogit | 0 Comments

EU:ssa on von der Leyenin toisen kauden aikana heikennetty ilmastosääntelyn kunnianhimoisuutta, mutta päästökauppajärjestelmän heikentäminen olisi aivan eri mittaluokan...