Yhdysvalloilla ja Ukrainalla on erilaisia näkemyksiä tiestä tulitaukoon ja rauhaan. Tie oikeudenmukaiseen rauhaan on pitkä ja Euroopan tuen Ukrainalle tulee jatkua vahvempana läpi sodan ja mahdollisten rauhanneuvottelujen, Eurooppalaisen Suomen puheenjohtaja Jani Kokko toteaa.
Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2014, kun länteen ja Eurooppaan tähyävät ukrainalaiset täyttivät Maidanin aukion. Yli vuosikymmenen ukrainalaiset ovat taistelleet tulevaisuutensa ja koko Euroopan vapauden puolesta Venäjää vastaan. Läntinen yhteisö on tukenut Ukrainaa juuri siinä määrin, ettei Ukraina häviä sotaa.
Donald Trumpin paluu Yhdysvaltain presidentiksi on tuonut uutta vauhtia puheisiin sodan loppumisesta. Vaikka Trumpin puheet sodan lopettamisesta päivässä eivät pitäneetkään, on ilmassa ollut toivoa sodan loppumisesta – tai vähintään tulitauosta – jopa tämän vuoden aikana.
Sodan loppuminen ei ole kuitenkaan yksinkertaista ja Yhdysvalloilla ja Ukrainalla on erilaisia näkemyksiä tiestä tulitaukoon ja rauhaan. Yhdysvalloissa tavoitellaan nyt nopeaa rauhaa, ja mikäli tässä ei onnistuta, on Trumpin hallinto väläytellyt lisäpakotteita ja -sanktioita, joilla Putin voitaisiin pakottaa neuvottelupöydän ääreen. Ukrainassa puolestaan pelätään epäedullisista rauhanehdoista sopimista sen yli.
Tavoite nopeasta rauhasta ei välttämättä onnistu. Putin on sodan varjossa muuttanut Venäjän yhteiskuntaa, taloutta ja ulkopolitiikkaa sotaa tukevaksi. Putinilla ei ole kannustimia lopettaa sotaa, sillä hän on saavuttanut jo kauan aikaa sitten pisteen, josta ei ole enää paluuta. Lisäksi Venäjällä ei taloudellisista ongelmistansa huolimatta ole varsinaista painetta sodan lopettamiseksi, sillä sodasta hyötyvät etenkin taloudellinen ja poliittinen eliitti, minkä lisäksi sodan varjolla kanavoidaan rahaa Venäjän köyhille alueille. Sodasta on tullut tärkeä osa Venäjän yhteiskuntaa, eikä Putin välttämättä ole valmis luopumaan siitä.
Tulitaukoa ja rauhaa ollaan puuhattu lähinnä Yhdysvaltojen, Venäjän ja Ukrainan välillä – EU on rauhanpuheissa loistanut poissaolollaan, mikä on valitettavaa, sillä unionissa on aito halu ottaa lisää vastuuta omista puolustusasioistaan ja naapurustostaan. Tähän Euroopalla on myös kykyä, sillä unionin jäsenmaiden puolustusbudjetit ylittävät reilusti yli 300 miljardia euroa. Euroopan puolustusta vahvistaa vielä unionin ulkopuolella oleva Britannia.
Euroopassa on kykyä ottaa lisää vastuusta omasta puolustuksestaan. Nyt tähän tarvitaan myös yhtenäistä tahtoa. Ensimmäinen askel on puolustusteollisuuden investointien nopea lisääminen. Samalla EU:n maiden on oltava valmiit vastaamaan Euroopan puolustuksesta. Pahimmassa tapauksessa Venäjä ja Yhdysvallat sopivat rauhasta keskenään ilman Eurooppaa. Mikäli Ukraina ei hyväksyisi rauhanehtoja ja päättäisi jatkaa taisteluaan, on Euroopan tehtävä ja velvollisuus paikata Yhdysvaltain jättämä aukko. Ukrainan tulevaisuus on EU:ssa ja Euroopassa tulee tehdä kaikki tarvittava tämän tulevaisuuden varmistamiseksi – sekä sodassa että rauhassa.
Jani Kokko
puheenjohtaja
Totti Sivonen
toiminnanjohtaja
Lisätiedot
Jani Kokko
kansanedustaja, Eurooppalaisen Suomen puheenjohtaja
jani.kokko@eduskunta.fi
+358 50 341 2860
