Valtakunnallinen Euroopan Suunta -kampanja jatkuu terveysunionia käsittelevällä jaksolla. Keskustelutilaisuuden ensiesitys jaetaan Uuden Suomen uutisalustalla tämän viikon torstaina 2.12 klo 15:00. Eurooppalainen Suomi ja Suomen sosiaali ja terveys SOSTE ry toivottavat sinut lämpimästi tervetulleeksi seuraamaan Euroopan terveysunionia käsittelevää tapahtumaa!

Ilmoittaudu tapahtumaan täältä: https://bit.ly/32BHYOt

Terveydenhoito on toimiala, joka on perinteisesti kuulunut jäsenmaiden omaan toimivaltaan. Koronapandemia aiheutti kuitenkin äkillisen kriisin, jossa yksittäiset jäsenvaltiot tai EU eivät kyenneet toimimaan riittävän tehokkaasti kansanterveyden ollessa uhattuna. Reaktiona tähän Euroopan komissio käynnisti viime marraskuussa terveysunionin perustamisen, jotta EU kykenisi reagoimaan terveysuhkiin vastaisuudessa.

Yhteistyötä kehitetään nyt muun muassa pandemioiden ennaltaehkäisemisessä, syövän torjunnassa sekä lääkkeiden ja rokotteiden saatavuudessa.

Koronaviruksen aiheuttama kriisi toi korostetusti esiin kasvavan ongelman: lääkkeistä ja lääkinnällisistä laitteista on pulaa, minkä vuoksi potilaat ovat vaarassa ja jäsenvaltioiden terveydenhuoltojärjestelmät paineen alla. Lääkepula kasvoi EU:ssa 20-kertaiseksi vuosina 2000–2018, ja komission tiedonannon mukaan pula laajasti käytetyistä olennaisista valmisteista kasvaa edelleen. Yli puolet lääkepulasta koskee syöpälääkkeitä, infektiolääkkeitä ja hermostosairauksiin (epilepsia, Parkinsonin tauti) käytettäviä lääkkeitä.

Syyt ovat monitahoisia ja vaihtelevat valmistusongelmista, teollisuuden kiintiöistä, laillisesta rinnakkaiskaupasta ja epidemioista tai luonnonkatastrofeista aiheutuvista kysyntähuipuista hinnoitteluun, josta päätetään jäsenvaltioissa. EU on yhä riippuvaisempi kolmansista maista – pääasiassa Intiasta ja Kiinasta – vaikuttavien farmaseuttisten aineiden, kemiallisten raaka-aineiden ja lääkkeiden tuotannossa.

Lääkepulan geopoliittinen ulottuvuus:
– Intiasta ja Kiinasta hankitaan 80 prosenttia vaikuttavista farmaseuttisista aineista.
– Euroopassa myytävistä valmiista lääkkeistä 40 prosenttia on peräisin Kiinasta ja Intiasta.
– Kiina ja Intia tuottavat 60 prosenttia maailman parasetamolista, 90 prosenttia penisilliinistä ja 50 prosenttia ibuprofeenista.

Mepit vaativat, että EU:n tulee olla omavaraisempi terveydenhuollon alalla. Maaliskuussa hyväksytyn EU:n terveysalan toimintaohjelman EU4Healthin tavoitteena on lisätä lääkkeiden ja lääkinnällisten laitteiden saatavuutta. Mepit myös kehottavat lisäämään lääketuotantoa Euroopassa ja asettamaan vähimmäisvaatimuksia terveydenhuollon laadulle.

Perinteinen käsitys jäsenmaiden hallinnoimasta terveyden alasta on murroksessa. Terveusunioni on kuitenkin ollut varsin vähäisen julkisen keskustelun kohteena. Mistä kaikesta terveysunionissa on kyse ja tarvitaanko pandemioiden torjunnan lisäksi laajempaa EU-tason yhteistyötä terveydenhuollossa? Miten läheisyysperiaate toteutuu, jos terveysunionin kautta edistetään integraatiota? Aiheesta keskustelemassa ja kansalaisten kysymyksiin vastaamassa ovat europarlamentaarikot Miapetra Kumpula-Natri ja Ville Niinistö sekä pääsihteeri Sakari Karjalainen Suomen Syöpäyhdistyksestä.

Euroopan Suunta -kampanja
Keskustelu on osa Euroopan tulevaisuuskonferenssia käsittelevää valtakunnallista Euroopan Suunta -kampanjaa. Eurooppalainen Suomi kutsuu sinut pyöreän pöydän ääreen keskustelemaan Euroopan tulevaisuudesta. Käsittelemme vuoden aikana EU:n ulkopolitiikkaa, ympäristöä, arvoja, integraatiota, laajentumista, puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaa, sosiaalista ulottuvuutta ja kaikkia niitä aiheita, jotka koskettavat EU-kansalaisia. Aiheita, joista sinulla ei ole varaa pysytellä hiljaa, koska agitaattorit, provokaattorit, autoritääriset johtajat, populistit, trollit ja demagogit ovat jo saaneet suunvuoronsa. Nyt on sinun vuorosi. On aika ottaa vastuu Euroopan tulevaisuudesta. Kerro meille, miten rakennat parempaa Eurooppaa?

Lisätietoa kampanjasta:www.euroopansuunta.fi

Tuotannosta vastaa Krash Oy