Suomi on vahvasti osa Euroopan unionia ja sen jäsenenä vahvempi kuin yksin. Eurooppalainen elämäntapamme perustuu EU:n arvoihin – demokratiaan, oikeusvaltioon, vapauteen ja ihmisoikeuksiin. Suomi hyötyy jäsenyydestä taloudellisesti, poliittisesti ja turvallisuuden näkökulmasta.
EU-politiikka on erottamaton osa kansallista politiikkaamme. Euroopan turvallisuusympäristö, globaali valtakamppailu ja unionin tuleva laajentuminen edellyttävät Suomelta aiempaa pitkäjänteisempää, tiiviimpää ja aloitteellisempaa EU-politiikkaa. Suomen etu on toimintakykyinen, demokraattinen ja strategisesti vahva Euroopan unioni, joka kykenee tekemään päätöksiä, puolustamaan itseään ja kansalaisiaan sekä turvaamaan eurooppalaisen talouden ja yhteiskuntien menestyksen muuttuvassa maailmassa. Vain yhtenäinen ja toimintakykyinen Eurooppa pystyy toimimaan maailmassa kestävän tulevaisuuden – esimerkiksi ilmastonmuutoksen ja luontokadon pysäyttämisen – ja sääntöperusteisen yhteistyön puolesta. Suomen painoarvo geopolitiikan suurpelureiden rinnalla vahvistuu Euroopan unionin jäsenenä.
Suomen tulee olla unionin kehittämisessä aloitteellinen eikä ainoastaan reagoida muiden tekemiin esityksiin. Tämä edellyttää valmiutta uudistaa EU-päätöksentekoa, vahvistaa Euroopan omaa toimintakykyä ja demokraattista legitimiteettiä sekä keskittää yhteisiä voimavaroja tehtäviin, joissa eurooppalainen yhteistyö tuottaa suurimman lisäarvon. Samalla Suomen omaa EU-vaikuttamista on vahvistettava ennakoivaksi, strategiseksi ja tietoon perustuvaksi.
Tavoitteena on Suomi, joka edistää ennakoivasti ja pitkäjänteisesti Euroopan unionin institutionaalisen toimintakyvyn, demokraattisuuden ja strategisen itsenäisyyden vahvistamista.
Lue tavoitteet kokonaisuudessaan täältä:
Varmistetaan unionin toimintakyky
EU:n on kyettävä toimimaan tehokkaasti muuttuvassa turvallisuusympäristössä. Kasvavat yhteiset haasteet edellyttävät unionilta vahvaa päätöksentekokykyä sekä riittäviä resursseja ja kykyä toimia yhtenäisesti niin Euroopassa kuin globaalisti. Suomen tulee olla valmis edistämään uudistuksia, jotka vahvistavat EU:n päätöksentekokykyä, demokraattista legitimiteettiä ja kriisinkestävyyttä.
- Suomi on valmis EU:n perussopimusten uudistamiseen, mikäli se on tarpeen laajentuneen unionin toimintakyvyn, turvallisuuden ja demokraattisen legitimiteetin vahvistamiseksi.
- Suomi edistää määräenemmistöpäätöksenteon laajentamista erityisesti EU:n yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa sekä oikeusvaltiokysymyksissä.
- Suomi kannattaa nykyisten perussopimusten mahdollistamien joustolausekkeiden käyttöä ja rakentavaa pidättäytymistä tilanteissa, joissa yksittäinen jäsenmaa muutoin estäisi unionin toimintakyvyn.
- Suomi kannattaa perussopimusten mukaisen ja kaikille jäsenmaille avoimen eriytyvän integraation käyttöä, mikäli tärkeissä tavoitteissa ei päästä muutoin etenemään.
- Suomi edistää EU:n vahvaa ja yhtenäistä globaalia toimijuutta. Unionin tulee kyetä puolustamaan etujaan ja arvojaan, rakentamaan tasavertaisia ja pitkäjänteisiä kumppanuuksia sekä vaikuttamaan aktiivisesti kansainvälisen järjestyksen ja monenkeskisten instituutioiden kehitykseen.
- Suomi edistää EU:n tavoitteisiin ja tehtäviin nähden riittävää EU-budjettia. EU:ssa tunnistetaan yhteisesti sovittujen tavoitteiden edellyttämät rahoitustarpeet ja niiden toteuttamiseen turvataan riittävät resurssit. Suomi on valmis edistämään erityisesti EU:n omien varojen kehittämistä.
- Poikkeustilanteissa Suomi on valmis edistämään EU:n yhteisvelkaa, jos sillä rahoitetaan tarkasti rajattuja asioita, joista on hyötyä koko Euroopalle.
- Suomi edistää EU:n kokonaisvaltaista kriisinkestävyyttä, jossa ilmastonmuutoksen ja luontokadon voimistuvat vaikutukset tunnistetaan keskeisiksi epävakaustekijöiksi ja niiden hillintä, niihin sopeutuminen ja varautuminen ovat kiinteä osa unionin turvallisuus- ja varautumispolitiikkaa.
Edistetään Euroopan strategista itsenäisyyttä
Euroopan on vahvistettava kykyään huolehtia turvallisuudestaan, taloudestaan ja yhteiskuntiensa toimintakyvystä muuttuvassa maailmassa. Strateginen itsenäisyys edellyttää Euroopan omien voimavarojen ja kyvykkyyksien vahvistamista, keskinäisriippuvuuksien hallintaa, kokonaisturvallisuuden edistämistä ja tiiviitä kumppanuuksia.
- Suomi edistää vahvan eurooppalaisen puolustuspilarin rakentamista osana Natoa, jotta Eurooppa kykenee nykyistä itsenäisemmin vastaamaan oman alueensa puolustuksesta myös tilanteessa, jossa Yhdysvaltojen panos olennaisesti vähenee.
- EU:ssa vahvistetaan yhteistä puolustussuunnittelua, puolustusteollisia yhteishankintoja, sotilaallista liikkuvuutta, ilmapuolustusta, pitkän kantaman suorituskykyjä, avaruus- ja tiedustelukykyjä, kyberturvallisuutta sekä strategista logistiikkaa.
- Suomi kannattaa toimia, joilla tuetaan ruoantuotannon uudistumista, kestävyyttä ja kannattavuutta ilmastohaasteiden ja sään ääri-ilmiöiden voimistuessa.
- Suomi edistää EU:n ehdokasmaiden EU-jäsenyyttä jäsenyyskriteerien täyttämiseen perustuen ja rinnakkain unionin institutionaalisen uudistamisen kanssa. Suomi tukee tarvittaessa ehdokasmaiden asteittaista integraatiota, joka tarjoaa ehdokasmaille konkreettisia hyötyjä ja kannustimia jo jäsenyysprosessin aikana, esimerkiksi vaiheittaisella pääsyllä EU:n sisämarkkinoille.
- Laajentumisprosessin välivaiheiden päätöksenteossa (kuten neuvottelulukujen sulkemisessa) vähennetään yksimielisyyden käyttöä. Lopullinen jäseneksi hyväksyminen säilytetään yksimielisenä.
- Suomi edistää EU:n kumppanuusmallien uudistamista siten, että unioni voi rakentaa nykyistä tiiviimpiä, pitkäjänteisempiä ja molempia osapuolia hyödyttäviä suhteita kolmansien maiden kanssa esimerkiksi kaupan, turvallisuuden, energian, tutkimuksen ja teknologian aloilla.
- Suomi edistää EU:n rahoituksen kohdentamista nykyistä vahvemmin aidosti eurooppalaisen lisähyödyn hankkeisiin, kuten turvallisuuteen ja puolustukseen, tutkimukseen ja strategiseen teknologiaan, digitalisaatioon ja tekoälyyn, puhtaaseen siirtymään, rajat ylittävään energia- ja liikenneinfrastruktuuriin, kriittisiin raaka-aineisiin sekä unionin ulkorajojen turvallisuuteen.
Sisämarkkinat Euroopan kasvun moottorina, tavoitteena parempi sääntely
Euroopan kasvu ja kilpailukyky rakentuvat toimiville sisämarkkinoille, innovaatioille ja investoinneille. Sisämarkkinoita syventämällä, pääomien liikkuvuutta vahvistamalla ja puhdasta siirtymää vauhdittamalla Eurooppa voi luoda uutta kasvua ja vahvistaa asemaansa globaalissa kilpailussa.
- Toimivat sisämarkkinat ovat Euroopan tärkein kilpailukykyhanke. Niiden syventäminen ja sisämarkkinaesteiden purkaminen on nostettava EU:n tulevien vuosien keskeiseksi painopisteeksi.
- Pääomamarkkinaunionia ja pankkiunionia on edistettävä, jotta vahvistetaan pääomien liikkuvuutta ja investointeja Euroopassa.
- Puhtaasta energiasta, kiertotaloudesta ja vähähiilisestä teollisuudesta on rakennettava Euroopan kilpailukykyä, omavaraisuutta ja kokonaisturvallisuutta vahvistava kokonaisuus. Euroopan on vähennettävä päästöjä kustannustehokkaasti ja teknologianeutraalisti markkinoiden avulla, julkisen ohjauksen ja investointien varmistaessa ilmastotavoitteiden saavuttamisen vuosiin 2035 ja 2050 mennessä. Samalla EU:n on pysäytettävä luontokato ja turvattava luonnon monimuotoisuus.
- Suomi edistää eurooppalaista innovaatioyhteistyötä kestävän teknologian kehittämiseksi. Näin vastataan kestävän kehityksen tarpeisiin (esimerkiksi ilmasto- ja biodiversiteettiaiheissa) ja samalla vahvistetaan eurooppalaisia työ- ja elinkeinomahdollisuuksia sekä maanosamme asemaa tulevaisuuden teknologioihin perustuvassa geopoliittisessa kilpailussa.
Vahvistetaan eurooppalaista demokratiaa
Toimintakykyinen EU tarvitsee vahvan demokraattisen perustan ja kansalaisten luottamuksen. Unionin vastuun kasvaessa on vahvistettava demokraattista valvontaa, oikeusvaltioperiaatetta ja päätöksenteon legitimiteettiä sekä huolehdittava siitä, että päätökset tehdään tarkoituksenmukaisella tasolla.
- Kun unionille annetaan uusia tehtäviä ja rahoitusvastuita, vahvistetaan vastaavasti Euroopan parlamentin demokraattista valvontaa.
- EU:n tulee olla vahva asioissa, joissa yhteinen eurooppalainen toiminta tuottaa selvää lisäarvoa, ja pidättyväinen asioissa, jotka voidaan ratkaista paremmin kansallisella, alueellisella tai paikallisella tasolla. Suomi edistää subsidiariteetin nykyistä johdonmukaisempaa arviointia EU-lainsäädännössä.
- Suomi edistää EU-sääntelyn yksinkertaistamista, ennakoitavuutta ja oikeasuhtaisuutta. Hallinnollista taakkaa vähennetään ja sääntelyn toimeenpanoa sujuvoitetaan säilyttäen samalla kunnianhimon taso unionin yhteisissä turvallisuus-, ympäristö-, kuluttaja-, työelämä- ja oikeusvaltiotavoitteissa.
- Suomi edistää EU:n oikeusvaltiomekanismien vahvistamista, oikeusvaltiopäätösten irrottamista yksittäisten jäsenmaiden veto-oikeudesta sekä EU-rahoituksen tehokkaampaa ja ennakoitavampaa ehdollistamista oikeusvaltioperiaatteiden toteutumiselle
Suomi aktiivisena ja ennakoivana EU-vaikuttajana
Suomen vaikutusvalta EU:ssa rakentuu aktiivisuudesta, ennakoinnista ja vahvasta EU-osaamisesta. Vaikuttaminen edellyttää selkeitä pitkän aikavälin tavoitteita, tiiviitä kumppanuuksia sekä avointa ja tietoon perustuvaa keskustelua EU-politiikasta.
- Suomen EU-vaikuttamisessa vahvistetaan ennakkovaikuttamista ja pitkän aikavälin strategista valmistelua. Suomen on määriteltävä ajoissa, mitä se tavoittelee EU:n kehittämisessä ja rakennettava vaikuttamista ennakoivasti yhdessä kumppaneiden kanssa.
- Suomessa vahvistetaan valtioneuvoston pitkäjänteistä EU-ennakointia sekä tutkimuksen, päätöksenteon ja kansalaisyhteiskunnan vuoropuhelua.
- Suomi jatkaa suomalaisten EU-urien määrätietoista edistämistä ja asettaa Ruotsin tapaan valtiorahoitteiset stipendit College of Europen Bruggen-kampukselle opiskelemaan hyväksytyille suomalaisille opiskelijoille.
- Suomessa vahvistetaan yliopistojen EU-opetusta ja -tutkimusta sekä edistetään suomalaisten opiskelijoiden osallistumista Erasmus+-vaihtoihin.
- Politiikan avoimuus on demokratia- ja vaikuttavuuskysymys. Seuraavan hallituksen on vahvistettava kotimaista EU-tiedontuotantoa, EU-kasvatusta peruskoulussa ja toisella asteella sekä edistettävä avointa kansalaiskeskustelua EU-asioista.
Lisätietoja:
Samuel Tammekann
erityisasiantuntija, viestintä
+358 44 550 6816
samuel.tammekann(at)eurooppalainensuomi.fi
