Ursula von der Leyenin johtaman EU-komission kärkitavoitteiden joukossa on Euroopan vihreän kehityksen investointiohjelma, jolla pyritään hiilineutraaliin talouteen. Ohjelma, joka kulkee nimellä Green Deal, ulottuu lähes kaikille elämän alueille. Sillä on suora vaikutus myös suomalaisiin palkansaajiin ja elinkeinoelämään. Ohjelman tavoitteena on varmistaa, ettei kasvihuonekaasujen nettopäästöjä enää synny vuoden 2050 jälkeen, talouskasvu erotetaan resurssien käytöstä, eikä kukaan ihminen, tai mikään alue, jää jälkeen tässä kehityksessä.
Vihreän kehityksen ohjelman pääelementtejä ovat kestävien investointien ohjelma, ilmastolaki sekä oikeuden mukaisen siirtymän rahasto. Siirtymä hiilineutraalin talouteen halutaan tehdä sekä taloudellisesti että sosiaalisesti kestävällä tavalla. Palkansaajilla ja elinkeinoelämällä on keskeinen rooli ohjelman tavoitteiden saavuttamisessa.
Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto tukemaan työelämän muutosta
Eurooppalainen palkansaajaliike on kannattanut lämpimästi komission kunnianhimoista tavoitetta kytkeä EU:n taloudellinen kehitys sosiaaliseen ja kestävään kehitykseen. Siirtymän hiilineutraaliin talouteen pitää tapahtua oikeudenmukaisesti ja työllisyydestä on pidettävä huolta. Väistämättömän rakennemuutoksen edessä olevien alojen työntekijöitä pitää tukea. Käytännössä se edellyttää parempia jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia työelämässä sekä riittävää sosiaaliturvaa. Osaamisen kehittämistä pitää tukea esimerkiksi luomalla mahdollisuuksia kouluttautua uudelleen ja panostamalla työntekijöiden digitaitoihin.
Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta tullaan tukemaan myös yrityksiä esimerkiksi uuden vähähiilisen toiminnan mahdollistavan teknologian kehittämisessä ja käyttöönotossa. Siten luodaan edellytyksiä työpaikkojen syntymiseen uusille toimialoille sekä niiden säilymistä rakennemuutoksen keskellä olevilla toimialoilla. Työntekijöiden koulutus ilmastokysymyksissä sekä uuden teknologian käyttöönotossa vahvistaa tietotaitoa ja mahdollisuuksia hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamiseen toimialasta riippumatta. Myös investointiympäristöllä, lainansaannilla, taloudellisella tuella sekä tutkimus- ja innovaatiotuilla voidaan tukea hallittua siirtymää hiilineutraaliin talouteen.
Toimiva rahasto edellyttää riittäviä resursseja
Nykymuodossaan rahastosta tuettaisiin lähinnä hiili-intensiivisten alueiden työllisyyttä ja suurten teollisuuslaitosten hiilikuorman pienentämistä. Siirtymätarpeet muilla aloilla ja alueilla tulisivat todennäköisesti jäämään rahaston tuen ulkopuolelle. Suomen osalta näyttää siltä, että turvealan muutos on ainoa, joka saisi nykyehdoin rahastosta tukea. Palkansaajat ovatkin vaatineet, että osaamiseen ja tutkimukseen pitäisi panostaa kaikilla aloilla, joita siirtymä koskettaa.
Eurooppalainen palkansaajaliike on myös voimakkaasti kritisoinut sitä, että osana syksyllä tehtyä EU:n budjetti- ja elpymispakettisopua päädyttiin leikkaamaan oikeudenmukaisen siirtymän rahaston osuutta. Mekanismi pieneni neuvotteluvaiheessa suunnitellusta 40 miljardista 17,5 miljardiin. Jos Green Deal -ohjelman tavoitteet halutaan tosiasiallisesti saavuttaa, tulisi rahaston kokoa pikemminkin kasvattaa, jotta tuki kanavoituisi riittävän laajasti muutoksessa oleville sektoreille ja alueille.
Ohjelman tavoitteita tulisi aktiivisesti edistää Eurooppa-tason työmarkkinavuoropuhelun eli sosiaalidialogin kautta. Työelämän osapuolten osallistuminen, aktiivinen vuoropuhelu ja sopimiseen perustuva työelämän kehittäminen antavat hyvin konkreettisia välineitä ja sitouttavat laajasti ilmastotavoitteiden saavuttamiseen työelämässä ja toimialoilla. Jos kansalaiset ja palkansaajat eivät koe siirtymää hiilineutraaliin talouteen oikeudenmukaisiksi, he eivät tule siihen sitoutumaan. Konkretisoituakseen ilmastotoimet taas tarvitsevat niihin sitoutuneita tekijöitä kaikkialla EU:ssa.
Monivuotinen rahoituskehys ja elvytyspaketti tukemaan vihreän kasvun ohjelmaa
Tämän vuoden viimeisessä Eurooppa-neuvoston kokouksessa EU-maiden valtionpäämiehet sopivat kahdesta taloutta ja vihreää kehitystä edistävästä merkittävästä asiasta. Sopu syntyi EU:n ilmastotavoitteiden kiristämisestä ja tulevasta seitsemän vuoden budjetista. Budjettisopuun kytkeytyi myös päätös Next Generation EU- elvytysrahastosta, jolla pyritään vauhdittamaan EU:n elpymistä koronakriisistä.
EU sitoutui neuvoston uudella päätöksellä leikkaamaan ilmastopäästöjä 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Aiempi tavoite oli 40 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Kaikki EU-maat ovat myös sitoutuneet Pariisin ilmastosopimukseen ja nyt tehdyillä päätöksillä varmistettiin budjetin ja elvytysrahaston käytön kytkeminen Pariisin sopimuksen tavoitteisiin. Tavoitteet astuivat siis valtavan harppauksen lähemmäs konkretiaa.
Kunnianhimoinen päästöjenvähennystavoite tulee vaikuttamaan kaikkien jäsenmaiden talouksiin, eikä yhteisymmärryksen saavuttaminen ollut helppoa. Puolan kaltaisille, vahvasti kivihiilestä riippuvaisille maille, tullaan tarjoamaan lisätukea. Aivan uusi elementti sopimuksessa on päästöjen määrittämisen kytkeminen kansallisiin hiilinieluihin.
Suomen työmarkkinajärjestöiltä vahva tuki EU:n elvytyspaketille
EU:n monivuotinen rahoituskehitys on investointibudjetti, jonka tarkoituksena on luoda talousalueelle kasvua ja parantaa jäsenmaiden kilpailukykyä. Budjetin avulla myös tasoitetaan EU:n sisäistä kilpailua tukemalla heikommassa taloudellisessa tilanteessa olevia jäsenmaita. Next Generation EU-rahasto on kooltaan 750 miljardia euroa ja sillä pyritään vastaamaan vallitsevan Covid-19 kriisin aiheuttamaan taloustaantumaan.
Monivuotisen budjetin ja elvytysrahaston rahoitus tukevat vihreän kasvun ohjelmaa. Jäsenmaat sitoutuivat myös käyttämään 30 prosenttia rahoituksesta ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Suomessa tämä tarkoittaa merkittävää lisärahoitusta hallitusohjelman kunnianhimoiselle ilmastotavoitteelle. Maakohtaisten ohjelmien kautta jaettavasta elvytyksestä tullaan Suomessa kanavoimaan lähes kolmasosa ilmastotoimiin. Rahassa se tarkoittaa noin miljardin euron lisäpanostusta ilmastoinvestointeihin tulevien seitsemän vuoden aikana. Rahoitus tulee kansallisen budjettikehyksen ulkopuolelta.
Suomalaiset palkansaajat ja elinkeinoelämä ovat pitäneet tärkeänä, että elvytys ohjataan taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävän yhteiskunnan rakentamiseen ja niillä vahvistetaan palkansaajien muutosturvaa ja osaamista. Näin luodaan talouteen vakautta ja ennustettavuutta. Samalla vahvistetaan kansalaisten tulevaisuudenuskoa, joka on välttämätön, jotta Eurooppa pääsee siirtymään pysyvästi kestävämmän kasvun tielle.
Maria Häggman
kansainvälisten asioiden päällikkö
STTK
