Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi kirjoittaa siitä, miksi suomalaisia virkamiehiä arvostetaan EU:ssa ja miksi heitä tarvitaan lisää EU:n instituutioihin.
”Suomi on yksi Euroopan unionin 27 jäsenmaasta. Suomella on 14 edustajaa Euroopan parlamentissa.
Suomen hallituksen ministerit ovat osa Euroopan unionin neuvostoa. Suomella on jäsen Euroopan
komissiossa.” Näin todetaan Valtioneuvoston kanslian Suomi Euroopan unionissa -sivuilla. Tämä onkin se
julkikuva, joka pääosin näkyy mm. tiedotusvälineissä. Lisäksi EU:n virkakoneiston erilaisissa tehtävissä
työskentelee suomalaisia virkamiehiä.
Suomalaisia on EU:ssa korkeissakin tehtävissä; tällä hetkellä suomalaiset EU-virkamiehet ovat
pääjohtajatason ja yksikönpäällikkötason paikoilla kokoonsa suhteutettuna hyvin edustettuina. Sen sijaan
yleisellä tasolla suomalaisten määrä on viime vuosina ollut laskussa. Monet heistä, jotka lähtivät EU-uralle
heti Suomen liityttyä unionin jäseneksi, ovat jääneet tai jäämässä piakkoin eläkkeelle. Mm. Komissiossa
suomalaiset EU-virkamiehet, erityisesti suomalaiset nuoret ovat jo aliedustettuina. Espanjalaisten,
italialaisten ja itäeurooppalaisten osuus sen sijaan kasvaa vuosi vuodelta.
Erilaiset näkökulmat rikkautta
Onko sillä merkitystä, onko EU:ssa suomalaisia virkamiehiä vai ei? Eiväthän virkamiehet kuitenkaan edusta
toimielimissä omia maitaan. Se on tietenkin totta, mutta kunkin maan virkamies tuo EU-politiikkaan
mukanaan kotimaansa yhteiskunnan ja talouden tuntemuksen ja ymmärryksen sekä kulttuurisen taustansa.
Portugalilaisen virkamiehen on vaikea ymmärtää harvaan asutun ja ilmastoltaan hyvin erilaisen Suomen
todellisuutta. Suomen kannalta on tärkeää, että EU:n hallinnossa on ihmisiä, joille ei tarvitse rautalangasta
vääntää metsäpolitiikan tärkeyttä tai liikennepolitiikan erityispiirteitä.
Moniin suomalaiseen yhteiskuntaan vaikuttaviin tulevaisuuden haasteisiin ja mahdollisuuksiin löydetään
usein parhaita ratkaisuja kansainvälisessä yhteistyössä, kuten EU:ssa. Suomalaisella osaamisella olisi paljon
annettavaa vaikkapa kiertotalouden kehittämisessä, datataloudessa ja kyberturvallisuudessa myös EU-
tasolla. Oma-aloitteisuutta ja uusia ideoita arvostetaan.
Tasapuolinen virkamiesedustus kaikista jäsenmaista on olennaista myös kunkin instituution legitimiteetin ja
uskottavuuden kannalta. On tärkeää, että ihmisiä tulee eri puolilta Eurooppaa, jotta erilaiset näkökulmat
tulevat esille.
Suomalaiset virkamiehet tuovat mukanaan suomalaista toimintatapaa ja pystyvät välittämään
verkostojensa kautta tietoa myös kotimaahan. Perinteisen diplomatian keinot eivät muuttuvassa
maailmassa enää riitä oman maan asioiden edistämiseen, vaan tarvitaan myös kulisseissa tapahtuvaa
vaikuttamista esimerkiksi juuri EU-virkojen kautta.
Suomalaista osaamista ja ahkeruutta arvostetaan
Suomalaisia on korkeissa EU-viroissa siksi, että suomalaista osaamista arvostetaan, samoin kuin monia
suomalaisia piirteitä. Pikainen kyselykierros Brysselin suomalaisten keskuudessa toi esille, että
suomalaisissa virkamiehissä arvostetaan luotettavuutta, huolellisuutta, hyvää työmoraalia, ahkeruutta ja
täsmällisyyttä. Suomalainen paneutuu asioihin, on osaava ja asiantunteva sekä rauhallinen ja analyyttinen.
Suomalaiset ovat ratkaisukeskeisiä ja meillä on taito kompromisseihin.
Lisäksi suomalaisten vahvuuksina pidetään hyvää organisointikykyä ja can do-asennetta. Hierarkia ei ole
suomalaisille kovin tärkeää ja se tekee yhteistyöstä mutkatonta ja suoraviivaista. Suomalaiset eivät harrasta
korruptiota eikä nepotismia, mutta toisaalta ovat ehkä jopa liiankin tunnollisia ja tekevät kaiken ”by the book”. Esim. eteläeurooppalaiset eivät arkaile vetää kotiinpäin ja lobbaavat tehtäviin jopa keskinkertaista
porukkaa.
Jos eläkkeelle jäävien suomalaisten tilalle ei saada uusia virkamiehiä, virat täytetään joka tapauksessa ja paikat menevät todennäköisesti etelä- ja itäeurooppalaisille hakijoille. Se vaikuttaa luonnollisesti
instituutioiden työ- ja hallintokulttuuriin. Pois lähtevien ihmisten mukana hallinnosta katoavat suomalaiset
elementit.
Olen itse työskennellyt kahdessa komissiossa, kahden suomalaisen komission varapuheenjohtajan
kabinetissa, viimeksi Jyrki Kataisen kabinettipäällikkönä vuosina 2014-2018. Komission työssä motivoi
erityisesti se, että voi vaikuttaa aidosti globaaleihin kysymyksiin. Kun EU jotakin päättää, niin se monesti
muokkaa koko maailmaa. Esimerkkejä tästä ovat vaikkapa ilmastopolitiikka tai tietosuojalainsäädäntö: EU:n
edelläkävijyys ja lainsäädäntö ovat vaikuttaneet koko maailman kehitykseen näissä.
Lisää suomalaisia
Myös Valtioneuvoston EU-selonteossa on kirjattu huoli suomalaisten EU-virkamiesten vähenemisestä.
Selonteossa on linjattu, että ”EU-uravaihtoehtojen tunnetuiksi tekemistä ja edistämistä Suomessa on
kehitettävä ja siksi yhteistyötä sekä valtioneuvoston sisällä että ulkopuolisten tahojen kanssa on lisättävä ja
valtioneuvoston resursseja vahvistettava.” Valtioneuvoston kansliassa onkin aloittanut EU-
erityisasiantuntija vastuullaan EU-rekrytointien edistäminen. Eurooppalaisella Suomella on myös tärkeä
rooli EU-urien markkinoinnissa esim. yliopistoissa ja korkeakouluissa. Nyt tarvitaan pikaisia toimenpiteitä,
jotta Suomi ja suomalaisuus näkyvät ja kuuluvat EU:n virkakoneistossa myös tulevaisuudessa. Se on
kansallinen etumme.
Olen itse aikanaan osallistunut urani alussa EU:n virkamieskilpailuun ja se oli mielenkiintoinen ja
opettavainen kokemus. Jos yhtään monipuolinen, kansainvälinen virkamiesura kiinnostaa, niin kannattaa
sinunkin yrittää. Voi olla, että siitä tulee elämääsi muuttava kokemus.
Juho Romakkaniemi
Toimitusjohtaja
Keskuskauppakamari