Matkalla kohti taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävämpää Eurooppaa

Published by admin on

Terhi Raikas

Brexitin ja EU-vastaisen oikeistopopulismin aikakaudella on tarpeellista pitää huolta Euroopan eheydestä. Jotta unioni säilyttäisi maailmanpoliittisen asemansa, on välttämätöntä lisätä sekä EU:n sisäistä kanssakäymistä että kanssakäymistä EU:n ulkopuolelle yhtenäisenä, kilpailukykyisenä ja sosiaalisesti kestävänä unionina. EU:n sisämarkkinat lukeutuvat maailman suurimpiin 15 000 miljardin euron bruttokansantuotteella. Euroopan talous kasvaa edelleen, mutta kasvu on viime aikoina hidastunut entiseen verrattuna. Haasteita on lukuisia eritoten työmarkkinoiden mukautumisessa teknologiseen kehitykseen ja globaaliin työn uudelleenjakoon nähden. Ongelmia tuottaa edelleen myös kansalaisten taloudellisten mahdollisuuksien parantaminen, vaikka julkiset taloudet ovat vahvistuneet ja lähentyneet toisiaan ja osaltaan edesauttaneet parantamaan kansalaisten taloudellista tilannetta.[1]

Siksi olemmekin vasta matkalla kohti ihannetta, jossa Euroopan unionin jäsenvaltiot muodostavat yhden ja yhtenäisen rintaman, jossa jäsenvaltiot toimivat Kolmen muskettisoturin periaatteen mukaisesti kaikki yhden ja yksi kaikkien puolesta. Suomi ottaa puheenjohtajuuskaudellaan tärkeitä askeleita tällä matkalla ja on asettanut kaudelleen neljä tärkeää prioriteettia, jotka ovat yhteisten arvojen ja oikeusvaltioperiaatteen vahvistaminen, kilpailukykyisempi ja sosiaalisesti kestävämpi unioni, EU:n aseman vahvistaminen globaalina ilmastojohtajana sekä kansalaisten kokonaisturvallisuuden takaaminen. Tässä artikkelissa käsitellään sitä, kuinka EU:sta voidaan tulevaisuudessa tehdä entistä kilpailukykyisempi ja sosiaalisesti kestävämpi.

Koulutus on kaiken ydin

Eurooppalainen hyvinvointimalli perustuu talouskasvuun. Pk-yrityksiä unionin alueella on peräti 21 miljoonaa. Jotta talous voisi kasvaa edelleen, tulee unionin 500 miljoonan kuluttajan ulottuviin tulevaisuudessa uusia palveluja ja innovaatioita.[2] Jotta tämä tavoite voidaan tulevaisuudessa saavuttaa, tarvitaan uusia ideoita ja osaamista.

Avainsana näiden tavoitteiden saavuttamiseen on koulutus. Vaikka koulutus on tärkeä osa myös muita tässä artikkelissa käsiteltäviä aiheita, kirjoitan koulutuksesta ensimmäisenä vielä erikseen sen ensiarvoisen tärkeän aseman vuoksi. Suomi on asettanut EU-puheenjohtajuuskautensa ohjelmassa tavoitteeksi, että eurooppalainen koulutus ja tutkimus nostetaan maailman parhaaksi. EU:lla tulee olla tulevaisuusorientoitunut ja kattava jatkuvan oppimisen strategia, jossa huomioidaan työelämän muutokset ja digitalisaatio. Olennaista on myös vahvistaa Erasmus-ohjelmaa, lisätä koulutusinvestointeja, parantaa kielten opiskelua ja varhaiskasvatuksen laatua sekä edistää elinikäistä oppimista ja luoda eurooppalaisille oma korkeakouluverkosto.[3] Unionissa pidemmän tähtäimen tavoitteena tulee olla eurooppalainen verkostomainen ”superyliopistomalli”, joka pohjautuu osaamiseen ja vapaaseen liikkuvuuteen. Huomioitavia ovat myös työn uudet muodot sekä se, tuleeko työelämälainsäädäntöämme tai sosiaalisen suojelun järjestelmäämme päivittää vastaamaan nykyelämän realiteetteja.[4]¨

Koulutus on askel myös tiellä kohti niin sanottua sosiaalista unionia. Suomi on EU-puheenjohtajuuskaudellaan kiinnostunut tasoittamaan tietä kohti eri EU-maiden ihmisten tasavertaisia mahdollisuuksia. Oleellista tämän tavoitteen saavuttamiseksi on työmarkkinoiden tasavertaisuuden sekä sukupuolten tasa-arvon ohella koulutuksen parantaminen. Kuten YLE kirjoitti ennen Suomen puheenjohtajuuskauden alkua, tällaisten asioiden edistäminen ei kuitenkaan kuulu unionin ydintehtäviin.[5] Koska koulutuksen merkitys on olennainen EU:n perustavoitteen, talouskasvun mahdollistamisen, toteuttamiseksi, voidaan kuitenkin pohtia, olisiko sittenkin tärkeää panostaa EU-kansalaisten yhtäläisten koulutusmahdollisuuksien mahdollistamiseen myös unionin tasolla. Taloudellisista realiteeteista keskustellessa sekä muutoin Euroopan unionin tärkeimmistä tehtävistä puhuttaessa on nimittäin muistettava, että edistämällä osaamista ja koulutusta, alueellista ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta sekä sukupuolten tasa-arvoa Euroopan unioni luo kestävää kasvua ja hyvinvointia kansalaisilleen.[6]

EU:n kilpailukykyä on parannettava yhdessä

Suomen EU-puheenjohtajuuskauden tärkeimpiä seikkoja EU:n kilpailukyvyn takaamiseksi ovat sisämarkkinat, sääntöpohjainen vapaakauppa sekä laadukas ja ajantasainen sääntely. Edellä kuvattu koulutus on myös tämän tavoitteen saavuttamiseksi teemana olennainen, sillä tutkimuksen, kehityksen ja innovaatioiden sekä digitalisaation kokonaisvaltainen hyödyntäminen ovat kilpailukyvyn parantamistavoitteiden keskiössä. EU luo kansalaisilleen kestävää kasvua edistämällä osaamista ja koulutusta, alueellista ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta sekä sukupuolten tasa-arvoa.[7]

Suomi katsoo EU:n puheenjohtajamaana, että EU:n kestävän kasvun ja kilpailukyvyn kannalta on merkityksellistä edistää sisämarkkinoiden toimintaa ja siirtymistä ilmastoneutraaliin talouteen. Kestävä kasvu edellyttää myös panostuksia digitaalisiin ratkaisuihin sekä tutkimukseen ja innovaatioihin perustuvaa modernia teollisuuspolitiikkaa. Unionin on pyrittävä nousemaan globaaliksi johtajaksi digitaalisessa taloudessa sekä harjoitettava aktiivista kauppapolitiikkaa, jonka pohjana on avoimuus sekä sääntöpohjaisen monenkeskisen kauppajärjestelmän ja vapaakaupan edistäminen. Näiden tavoitteiden ohella tarvitaan joustavampia ja työelämälähtöisempiä ratkaisuja eurooppalaisen työvoiman osaamisen uudistamiseksi ja kehittämiseksi, sillä täten on mahdollista vastata digiajan tarpeeseen koko Euroopan laajuisesti.[8]

Suomen puheenjohtajuuskaudelleen asettama tavoite vahvistaa Euroopan kilpailukykyä näkyy myös kansallisen hallinnon tasolla. Valtiovarainministeriön tavoitteena on puheenjohtajuuskaudella vahvistaa digitalisaatiota julkisessa hallinnossa Euroopan kilpailukyvyn ja kestävän kasvun tukemiseksi. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi kolme keskeistä painopistettä ovat avoimen datan ja sen yhteentoimivuuden edistäminen, tekoälyn ja muun teknologian hyödyntäminen sekä yhteisten digitaalisten palvelujen edistäminen. Näiden painopisteiden ohella valtiovarainministeriö pyrkii nostamaan keskusteluun, mitä tietopolitiikka voisi olla ja miten sitä voisi edistää eurooppalaisella tasolla.[9]

Kohti sosiaalisesti kestävämpää unionia

Kilpailukyvyn parantamisen ohella Suomi tähtää puheenjohtajuuskaudellaan parantamaan unionin sosiaalista kestävyyttä ja eheyttä. EU:n rooli työllisyys- ja sosiaalipolitiikassa on rajattu, joten tehtävä ei luonnollisestikaan ole yksinkertainen. Sosiaalisen kestävyyden ja eheyden parantaminen on osa hyvinvointipolitiikkaa, josta Suomi on asettanut puheenjohtajuuskaudelleen lukuisia eri tavoitteita. Suomen puheenjohtajuuskaudella on nimittäin tärkeää edistää osaavan työvoiman saatavuutta ja työntekijöiden liikkuvuutta, edistää jatkuvaa oppimista luomalla sille strategia unionissa, viedä eteenpäin Erasmus-ohjelmaa koulutuksen, osaamisen ja liikkuvuuden edistämiseksi, keskustella eurooppalaisesta, verkostomaisesta superyliopistomallista, viedä eteenpäin hyvinvointitaloutta eli uutta lähestymistapaa siitä, millä tavoin hyvinvointi lisää tuottavuutta ja talouskasvua, vahvistaa sukupuolten tasa-arvoa työelämässä sekä tukea nuorten sosiaalista osallisuutta.[10] Nämä tavoitteet heijastelevat hyvin modernin eurooppalaisen moniosaajan ideaalia: tulevaisuuden eurooppalaiset ovat korkeasti koulutettuja, osaavia ja hyvinvoivia unionin kansalaisia, joille unioni tarjoaa mahdollisuuden siirtyä vapaasti työn perässä maasta toiseen ja rakentaa elämänsä sinne, missä sen parhaimmaksi katsoo. Tämä mahdollistaa samalla myös kansallisten työmarkkinoiden kehittymisen eurooppalaisten moniosaajien siirtyessä työskentelemään sinne, missä osaamista tarvitaan ja sitä voidaan parhaiten käyttää hyödyksi.

Päämäärät talouskasvun ja sosiaalisen kestävyyden ja eheyden parantamiseksi kulkevat käsikkäin, sillä ihmisten hyvinvointi edistää sekä talouskasvua että yhteiskunnan ja talouden vakautta. Samalla talouskasvun avulla saadaan mahdollisuuksia kohentaa kaikkien ihmisten hyvinvointia. EU:n väestön ikääntyessä ja työikäisen väestön vähetessä on entistä tärkeämpää pitää huolta unionin väestön hyvinvoinnista. Hyvinvointitalouteen kuuluu merkittävänä osana lisäksi naisten alhaisemman työllisyysasteen parantaminen, sillä tavoitteena on pitää kaikki ihmiset osallisena yhteiskunnassa.[11] Tutkimukset ovat osoittaneet, että sukupuolten tasa-arvo ja naisten työllisyys edistävät oikeudenmukaista taloudellista kasvua.[12] Voidaankin katsoa, että sukupuolten tasa-arvon parantamisesta, feminismistä ja oikeudenmukaisesta ja osallistavasta talouspolitiikasta on vuosien saatossa muotoutunut eräänlainen ikiliikkuja – mitä enemmän sukupuolten tasa-arvoa parannetaan, sitä paremmat mahdollisuudet naisilla on osallistua työelämään ja yhteiskunnan toimintaan. Naisten työllisyys puolestaan parantaa talouskasvua, joka osaltaan parantaa molempien sukupuolten taloudellista asemaa. Koska vierivä kivi ei sammaloidu, ei unionissa kuitenkaan voida luottaa siihen, että sukupuolet olisivat keskenään vielä tasa-arvoisia. Tasa-arvopolitiikka on myös nykyisinkin tärkeä osa kestävämpää talous- ja sosiaalipolitiikkaa.

Estämällä yhteiskunnasta irtaantumista vähennetään syrjäytymistä, huono-osaisuutta ja näistä johtuvia ongelmia ja parannetaan eurooppalaisten yhteiskuntien sosiaalista eheyttä, kun yhteiskunnat takaavat kaikille jäsenilleen mahdollisimman tasa-arvoiset mahdollisuudet elämässä selviytymiseen. Kun jokaiselle yhteiskunnan jäsenelle taataan mahdollisimman tasavertaiset mahdollisuudet, edistetään samalla myös talouden kasvumahdollisuuksia ja investointeja.

Suomi pyrkii EU-puheenjohtajuuskaudellaan edistämään myös keskustelua EU:n tulevaisuuden tasa-arvopolitiikasta sekä vahvistamaan talouspolitiikan ja tasa-arvopolitiikan välistä yhteyttä. Suomen tavoitteena on keskustelunavauksillaan saada sukupuolten tasa-arvo vahvemmin osaksi unionin päätöksentekoa ja keskeisiä tulevaisuusprosesseja, joihin lukeutuu mm. Eurooppa 2020 -strategian jälkeisen ajan valmistelu.[13]

Miltä EU:n tulevaisuus näyttää Suomen puheenjohtajuuskauden jälkeen?

Kuten muillakin mailla, myös Suomella on kunnia toimia EU:n puheenjohtajamaana vain puolen vuoden ajan. Suomen seuraajamaa tässä tehtävässä tulee olemaan Kroatia. Kun Kroatian puheenjohtajuuskausi käynnistyy vuoden 2020 alussa, herää kysymys, minkälaisen perinnön Suomi on jättänyt Euroopan unionille kolmannen puheenjohtajuuskautensa seurauksena. On selvää, että Suomi tai mikään muukaan unionin jäsenvaltio ei puheenjohtajuuskaudellaan voi saada aikaan pysyvää muutosta unionin politiikassa.

On kuitenkin muistettava, että puheenjohtajamaalla on mahdollisuus saada aikaan muutos unionin poliittisessa keskustelussa, ja tämä on merkittävä ensiaskel matkalla kohti taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävämpää Eurooppaa. Nostamalla merkittäväksi kokemiaan teemoja unioninlaajuiseen poliittiseen keskusteluun Suomella on mahdollisuus saada unionin jäsenmaat kiinnittämään huomiota yksittäisiin poliittisiin kysymyksiin, joiden avulla voidaan parantaa eurooppalaista taloutta, koulutusta ja investointeja. Tulevaisuudessa meille tarjoutuukin tilaisuus nähdä, millaisia askeleita unioni saa mahdollisuuden ottaa, ja millaisen vaikutuksen Suomen puheenjohtajuuskauden tarjoamat ensiaskeleet lopulta unionille toivat.

– Terhi Raikas

Kirjoittaja on Helsingistä valmistunut oikeustieteen maisteri ja Venäjän kääntäjä, jonka lempiaiheet liittyvät ympäristöön ja Venäjä-suhteisiin.

Kirjoitus julkaistaan osana Eurooppalaisen Suomen hanketta, joka käsittelee Suomen EU-puheenjohtajakauden painopisteitä ja teemoja.

Lähteet:
https://eu2019.fi/documents/11707387/14346258/EU2019FI-EU-puheenjohtajakauden-ohjelma.pdf/53e093b3-24b9-562f-375a-39cd1cbe3d31/EU2019FI-EU-puheenjohtajakauden-ohjelma.pdf, Nähty 20.10.2019.
https://eu2019.fi/taustoitukset/eurooppalainen-koulutusalue-ja-korkeakouluverkostot, Nähty 19.10.2019.
https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/suomen-eu-puheenjohtajakauden-ohjelma-julkistettu-kestava-eurooppa-kestava-tulevaisuus, Nähty 21.10.2019.
https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/1410877/kilpailukyvyn-ja-kasvun-korkean-tason-tyoryhma-keskustelee-helsingissa-kestavasta-kasvusta. Nähty 22.10.2019.
https://vm.fi/suomen-eu-puheenjohtajuus-2019-julkict, Nähty 21.10.2019.
https://eu2019.fi/prioriteetit/kilpailukyky-ja-sosiaalinen-eheys/hyvinvointi-ja-osaaminen, Nähty 23.10.2019.
https://eu2019.fi/taustoitukset/hyvinvointitalous-eu-ssa-ihmisten-hyvinvointi-edistaa-talouskasvua, Nähty 23.10.2019.
https://yle.fi/uutiset/3-10849982, Nähty 21.10.2019.
https://eu2019.fi/taustoitukset/tasa-arvopolitiikka, Nähty 23.10.2019.

[1] https://eu2019.fi/documents/11707387/14346258/EU2019FI-EU-puheenjohtajakauden-ohjelma.pdf/53e093b3-24b9-562f-375a-39cd1cbe3d31/EU2019FI-EU-puheenjohtajakauden-ohjelma.pdf.pdf, s. 6.
[2] Ibid.
[3] https://eu2019.fi/taustoitukset/eurooppalainen-koulutusalue-ja-korkeakouluverkostot.
[4] https://eu2019.fi/documents/11707387/14346258/EU2019FI-EU-puheenjohtajakauden-ohjelma.pdf/53e093b3-24b9-562f-375a-39cd1cbe3d31/EU2019FI-EU-puheenjohtajakauden-ohjelma.pdf.pdf, s. 8.
[5] https://yle.fi/uutiset/3-10849982.
[6] https://eu2019.fi/documents/11707387/14346258/EU2019FI-EU-puheenjohtajakauden-ohjelma.pdf/53e093b3-24b9-562f-375a-39cd1cbe3d31/EU2019FI-EU-puheenjohtajakauden-ohjelma.pdf.pdf, s. 3.
[7] https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/suomen-eu-puheenjohtajakauden-ohjelma-julkistettu-kestava-eurooppa-kestava-tulevaisuus.
[8] https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/1410877/kilpailukyvyn-ja-kasvun-korkean-tason-tyoryhma-keskustelee-helsingissa-kestavasta-kasvusta.
[9] https://vm.fi/suomen-eu-puheenjohtajuus-2019-julkict.
[10] https://eu2019.fi/prioriteetit/kilpailukyky-ja-sosiaalinen-eheys/hyvinvointi-ja-osaaminen.
[11] https://eu2019.fi/taustoitukset/hyvinvointitalous-eu-ssa-ihmisten-hyvinvointi-edistaa-talouskasvua.
[12] https://eu2019.fi/taustoitukset/tasa-arvopolitiikka.
[13] https://eu2019.fi/taustoitukset/tasa-arvopolitiikka.


0 Comments

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.