{"id":7941,"date":"2026-04-16T13:37:33","date_gmt":"2026-04-16T11:37:33","guid":{"rendered":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/?p=7941"},"modified":"2026-04-16T13:37:34","modified_gmt":"2026-04-16T11:37:34","slug":"eurooppalaiset-vaalit-mita-kansalliset-vaalit-kertovat-euroopan-suunnasta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/eurooppalaiset-vaalit-mita-kansalliset-vaalit-kertovat-euroopan-suunnasta","title":{"rendered":"EUrooppalaiset vaalit – Mit\u00e4 kansalliset vaalit kertovat Euroopan suunnasta?<\/strong>"},"content":{"rendered":"\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Mit\u00e4 t\u00e4n\u00e4 kev\u00e4\u00e4n\u00e4 k\u00e4ydyt kansalliset vaalit kertovat Euroopan suunnasta ?<\/em><\/p>\n\n\n\n

Euroopassa on viime aikoina ollut useita poliittisesti t\u00e4rkeit\u00e4 vaaleja, jotka heijastavat laajempaa muutosta mantereen poliittisessa ilmapiiriss\u00e4. Kolmessa EU:n j\u00e4senmaista on hiljattain k\u00e4yty parlamenttivaalit: Sloveniassa\u00a0 22.3, Tanskassa\u00a0 24.3 ja viimeisen\u00e4 Unkarissa sunnuntaina 12.4. N\u00e4m\u00e4 vaalit tarjoavat n\u00e4k\u00f6kulman siihen, miten kansalliset poliittiset kehityskulut vaikuttavat EU:n tulevaisuuteen ja sen kykyyn puolustaa arvojaan.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n

K\u00e4\u00e4nn\u00f6s kohti Eurooppaan Unkarissa<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Unkarin vaalit saivat valtavasti kansainv\u00e4list\u00e4 kuin kansallista huomiota eik\u00e4 syytt\u00e4. Vaalit olivat valtion suunnan kannalta elint\u00e4rke\u00e4t. Yhdysvaltain presidentti Trump sek\u00e4 h\u00e4nen hallintonsa keskeiset toimijat, kuten ulkoministeri Rubio ja varapresidentti J.D. Vance, osoittivat avoimesti tukensa Fidesz-puolueelle ja p\u00e4\u00e4ministeri Orb\u00e1nille. Lis\u00e4ksi Ven\u00e4j\u00e4 on my\u00f6s tukenut Orbania. T\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan riitt\u00e4nyt, sill\u00e4 oppositiopuolue Tisza sai murskavoiton. Ensimm\u00e4isten tulosten perusteella Tisza olisi saamassa perustuslaillisen enemmist\u00f6n, voittamalla 138 paikkaa 199 paikkaisesta parlamentista. Fidesz apupuolueensa kanssa olivat saamassa vain 55 paikkaa. Unkarin parlamentiin on nousemassa nelj\u00e4 puoluetta, jotka kaikki ovat oikeistolaisia. <\/p>\n\n\n\n

Tiszan voitto on merkitt\u00e4v\u00e4, koska perustuslaillisella enemmist\u00f6ll\u00e4 puolue pystyy tekem\u00e4\u00e4n institutionaalisia ja perustuslaillisia muutoksia Unkarissa, ilman muiden puolueiden hyv\u00e4ksynt\u00e4\u00e4. Eli samaan tyyliin kuin Fidesz on Orbanin johdolla muokannut Unkarista mieleisekseen ja juurtanut valtansa unkarilaiseen yhteiskuntaan. T\u00e4h\u00e4n ongelmaan Tisza-puolueen johtaja P\u00e9ter Magyar on luvannut tarttua. Teht\u00e4v\u00e4 ei ole helppo, koska 16 vuotta on pitk\u00e4 aika ja Fidesz on onnistunut keskitt\u00e4m\u00e4\u00e4n valtaa keskeisiin instituutioihin, mediaan ja valtionhallinnon avainasemiin tavalla, joka on h\u00e4m\u00e4rt\u00e4nyt rajan valtion ja puolueen v\u00e4lill\u00e4. Keskeiseksi haasteeksi j\u00e4\u00e4, miten Tisza onnistuu purkamaan t\u00e4m\u00e4n j\u00e4rjestelm\u00e4n. <\/p>\n\n\n\n

Vaikka Tiszan parlamentaarinen asema on vahva, sen poliittinen perusta on samanaikaisesti hauras. Puolue toimii laajan ja ideologisesti hajanaisen opposition kokoavana voimana. T\u00e4m\u00e4 luo j\u00e4nnitteen hallituskaudelle: oppositiokoalition sis\u00e4iset ristiriidat voivat nousta keskeiseksi esteeksi tehokkaalle p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteolle. Erityisen haastavaksi tilanteen tekee se, ett\u00e4 oppositioon kuuluu toimijoita poliittisen kent\u00e4n eri laidoilta, vasemmistosta keskustaoikeistoon. N\u00e4iden ryhmien ideologioiden yhteensovittaminen edellytt\u00e4\u00e4 kompromisseja, jotka voivat heikent\u00e4\u00e4 hallituksen kyky\u00e4 toteuttaa johdonmukaista politiikkaa. Samalla kansalaisten odotukset nopeista ja konkreettisista muutoksista ovat korkeat, mik\u00e4 lis\u00e4\u00e4 poliittista painetta entisest\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Vaalitulos merkitsee osittaista helpotusta EU:lle, sill\u00e4 Fideszin johtama Unkari on ollut toistuvasti ristiriidassa EU:n oikeusvaltioperiaatteiden ja yhteisten linjausten kanssa. Kuitenkaan Tisza ei ole poliittisesti ole tekem\u00e4ss\u00e4 180 asteen k\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00e4 Fidesziin verrattuna. Puolue on ilmaissut halunsa parantaa suhteita EU:hun ja Natoon sek\u00e4 vahvistaa oikeusvaltiota, mutta sen poliittiset linjaukset sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t my\u00f6s jatkuvuutta Fideszin kaudelta. Tiszan varauksellinen suhtautuminen Ukrainan tukemiseen, kriittinen linja maahanmuuttopolitiikassa sek\u00e4 asteittainen ja aikataulullisesti EU:sta poikkeava l\u00e4hestymistapa Ven\u00e4j\u00e4-riippuvuuden v\u00e4hent\u00e4miseen viittaavat siihen, ett\u00e4 Unkarin ulkopoliittinen suunta ei muutu radikaalisti.\u00a0<\/p>\n\n\n\n

Yleisesti Tiszan voitto luo mahdollisuuden merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4n poliittiseen muutoksen Unkarissa, mutta muutoksen toteutuminen ei ole itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4\u00e4. Ratkaisevaa on, kykeneek\u00f6 puolue muuttumaan protestiliikkeest\u00e4 hallituskykyiseksi toimijaksi sek\u00e4 purkamaan Fideszin perinn\u00f6n ilman, ett\u00e4 se itse hajoaa sis\u00e4isiin ristiriitoihin.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n

Tanska – Yst\u00e4v\u00e4st\u00e4 uhkaksi<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Tanskassa k\u00e4ytiin ennenaikaiset vaalit 24.3, joita my\u00f6s Unkarin tavoin leimasi j\u00e4nnittyneisyys. P\u00e4\u00e4ministeri Mette Frederiksen m\u00e4\u00e4r\u00e4si aikaisti vaaleja kuukausilla. Taustalla vaikutti Donald Trumpin vaatimus Gr\u00f6nlantin hallinnan siirt\u00e4misest\u00e4 Yhdysvalloille.<\/p>\n\n\n\n

Vaalikeskustelu keskittyi kuitenkin p\u00e4\u00e4asiassa sis\u00e4poliittisiin kysymyksiin, sill\u00e4 Yhdysvaltojen ja Israelin Irania vastaan aloittama sota siirsi huomion pois Gr\u00f6nlannista. Sosiaalidemokraatit s\u00e4ilyttiv\u00e4t asemansa suurimpana puolueena, mutta saavuttivat heikoimman tuloksensa yli sataan vuoteen: puolue menetti 22 paikkaa. Hallitusneuvotteluista odotetaan vaikeita ja pitki\u00e4, koska mik\u00e4\u00e4n puolue ei saavuttanut enemmist\u00f6\u00e4. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n oikeisto- tai vasemmistoblokki ei saanut enemmist\u00f6\u00e4. Seuraavasta hallituksesta ennakoidaan<\/p>\n\n\n\n

vasemmistopainotteista niin sanottua punahallitusta, sill\u00e4 edellinen keskustalainen hallitus oli ep\u00e4suosittu. Toisaalta uusi keskustalainen hallitusmuoto on viel\u00e4 mahdollinen. <\/p>\n\n\n\n

Vaalit olivat merkitt\u00e4v\u00e4t my\u00f6s Euroopalle. Tanska on perinteisesti suhtautunut EU-yhteisty\u00f6h\u00f6n varauksellisesti ja painottanut kahdenv\u00e4lisi\u00e4 suhteita Yhdysvaltoihin. Gr\u00f6nlantiin liittyv\u00e4n kriisin my\u00f6t\u00e4 EU-yhteisty\u00f6t\u00e4 halutaan kuitenkin tiivist\u00e4\u00e4. Tanskalaisten suhtautuminen Yhdysvaltoihin on muuttunut aiempaa kielteisemm\u00e4ksi: maata ei en\u00e4\u00e4 n\u00e4hd\u00e4 ensisijaisesti kumppanina, vaan yh\u00e4 useammin vastustajana tai jopa uhkana. Tanskan sotilastiedustelu nimesi ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa Yhdysvallat turvallisuusuhaksi. Muutos ei kuitenkaan kohdistu v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 Yhdysvaltoihin kokonaisuutena, vaan pikemminkin Trumpin hallintoon. Selv\u00e4\u00e4 kuitenkin on, ett\u00e4 Tanskan luottamus Yhdysvaltoihin on heikentynyt merkitt\u00e4v\u00e4sti, vaikka maa on perinteisesti ollut yksi sen l\u00e4heisimmist\u00e4 liittolaisista.<\/p>\n\n\n\n

Tulevan hallituksen EU-politiikan suunta ei ole viel\u00e4 selv\u00e4, sill\u00e4 hallitusneuvottelut ovat kesken. Viitteit\u00e4 on kuitenkin siit\u00e4, ett\u00e4 Tanska pyrkii vahvistamaan eurooppalaista yhteisty\u00f6t\u00e4. Sosiaalidemokraatit korostavat EU:ta, joka takaa turvallisuuden, hyvinvoinnin ja vihre\u00e4n kasvun. N\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 Tanskan ulkopoliittinen painopiste on siirtym\u00e4ss\u00e4 transatlanttisesta yhteisty\u00f6st\u00e4 kohti tiiviimp\u00e4\u00e4 eurooppalaista integraatiota. J\u00e4\u00e4 n\u00e4ht\u00e4v\u00e4ksi, onko muutos pysyv\u00e4 vai palautuvatko suhteet Yhdysvaltoihin Trumpin kauden j\u00e4lkeen.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n

Jakaantunut Slovenia\u00a0<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Sloveniassa j\u00e4rjestettiin parlamentin alahuoneen vaalit 22.3. Vaalit eiv\u00e4t saaneet yht\u00e4 paljon huomiota kuin Unkarin ja Tanskan vaaleille, mutta niit\u00e4 ei kannata unohtaa. Vaalit voitti t\u00e4p\u00e4r\u00e4sti p\u00e4\u00e4ministeri Robert Golobin johtama keskusta-vasemmistolainen liike 28,66 prosentin kannatuksella (29 paikkaa). Puolueen linjaa kuvataan EU-my\u00f6nteiseksi, liberaaliksi<\/p>\n\n\n\n

ja teknokraattiseksi. Toiseksi sijoittui Janez Jan\u0161an johtama konservatiivinen SDS-puolue 27,88 prosentin kannatuksella (28 paikkaa). Loput \u00e4\u00e4net jakautuivat viidelle pienpuolueelle. <\/p>\n\n\n\n

Hallitusneuvotteluista odotetaan haastavia, sill\u00e4 Slovenian poliittinen kentt\u00e4 on aiempaa pirstaleisempi ja jakautuneempi liberaalien ja konservatiivien v\u00e4lill\u00e4. Koska mik\u00e4\u00e4n puolue ei p\u00e4\u00e4ssyt l\u00e4hellek\u00e4\u00e4n enemmist\u00f6\u00e4, neuvottelut voivat pitkitty\u00e4. Todenn\u00e4k\u00f6isimp\u00e4n\u00e4 vaihtoehtona pidet\u00e4\u00e4n monipuoluehallitusta, mik\u00e4 lis\u00e4\u00e4 hallinnon ep\u00e4vakauden riski\u00e4. Vaalit heijastavat laajempaa eurooppalaista kehityst\u00e4, jossa liberaalit ja konservatiiviset voimat ovat yh\u00e4 selvemmin vastakkain. Samankaltaista blokkiutumista on havaittavissa useissa j\u00e4senmaissa. <\/p>\n\n\n\n

Vaikka Slovenia on pieni, noin 2,1 miljoonan asukkaan valtio, ulkopuoliset toimijat ovat pyrkineet vaikuttamaan sen vaaleihin. Viranomaiset tutkivat israelilaista Black Cube -yhti\u00f6t\u00e4<\/p>\n\n\n\n

ep\u00e4illyst\u00e4 vaalivaikuttamisesta. Julkisuuteen vuotaneella videolla vihjattiin Golobin hallinnon syyllistyneen korruptioon, ja sen tarkoituksena oli mustamaalata hallitusta. Ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n ulkoinen vaalivaikuttaminen Euroopassa on lis\u00e4\u00e4ntynyt, erityisesti sosiaalisessa mediassa.<\/p>\n\n\n\n

EU:n n\u00e4k\u00f6kulmasta Slovenian tilanne on haastava. Vaikka EU-my\u00f6nteinen puolue voitti vaalit, sen sis\u00e4poliittinen liikkumatila on rajallinen. EU voi kuitenkin olla helpottunut siit\u00e4, ettei Slovenia liity Slovakian, T\u0161ekin ja Unkarin muodostamaan blokkiin, joka voisi est\u00e4\u00e4 yksimielisyytt\u00e4 vaativia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4. Samalla EU:n on tasapainoiltava sen kanssa, miten se tukee liberaalidemokraattisia arvoja ilman, ett\u00e4 se vahvistaa EU-vastaista oppositiota.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

EU:n tasapainoilu arvojensa kanssa\u00a0<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

EU:n on jatkossa entist\u00e4 vaikeampaa puolustaa liberaalidemokraattisia arvojaan, kun ne ovat yh\u00e4 useammin poliittisen kiistan kohteena, ja niit\u00e4 haastavat voimat vahvistuvat sek\u00e4 kansallisella ett\u00e4 EU-tasolla. Kehitys ei ole uusi, mutta EU:lta puuttuu edelleen selke\u00e4 strategia tilanteeseen. Her\u00e4\u00e4 kysymys: millainen on normatiivinen valta, joka ei kykene puolustamaan omia arvojaan? <\/p>\n\n\n\n

Slovenian ja Unkarin kaltaiset tapaukset osoittavat, ett\u00e4 EU-my\u00f6nteisten ja liberaalien puolueiden liikkumatila on usein kapea. T\u00e4m\u00e4n vuoksi niiden politiikka ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 eroa merkitt\u00e4v\u00e4sti opposition linjasta. Ne joutuvat tasapainoilemaan kansallisen politiikan paineiden ja unionin arvojen v\u00e4lill\u00e4, mik\u00e4 kaventaa niiden mahdollisuuksia tehd\u00e4 kunnianhimoista EU-politiikkaa. Ongelmalliseksi tilanteen tekee Eurooppa-neuvoston ja ministerineuvoston yksimielisyys p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa,  joka antaa yksitt\u00e4isille j\u00e4senmaille mahdollisuuden est\u00e4\u00e4 yhteisi\u00e4 linjauksia. T\u00e4m\u00e4 voi johtaa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon halvaantumiseen tilanteessa, jossa yhteisi\u00e4 ratkaisuja tarvittaisiin kipe\u00e4sti.<\/p>\n\n\n\n

Euroopassa on selv\u00e4sti menossa murrosvaihe. Kansalliset poliittiset kehityskulut, ulkopuolinen vaikuttaminen ja ideologinen vastakkainasettelu haastavat unionin yhten\u00e4isyytt\u00e4 ja sen kyky\u00e4 toimia. Kyse ei ole en\u00e4\u00e4 yksitt\u00e4isist\u00e4 vaaleista vaan laajemmasta suunnasta, johon Eurooppa on kulkemassa. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 EU:n haasteena on tasapainoilu arvojensa puolustamisen ja poliittisen realismin v\u00e4lill\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Katse tulevaisuuteen<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Ensi vuonna j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4t Ranskan presidentinvaalit muodostavat t\u00e4rke\u00e4n koetinkiven EU:lle. Ranska on yksi unionin keskeisist\u00e4 j\u00e4senmaista, jolla on merkitt\u00e4v\u00e4 vaikutusvalta. N\u00e4in ollen vaalien lopputulos koskettaa koko Eurooppaa. N\u00e4m\u00e4 vaalit tulevat osoittamaan, ett\u00e4 mihin suuntaan Eurooppa vied\u00e4\u00e4n. <\/p>\n\n\n\n

My\u00f6s Saksassa on havaittavissa muutosta, se on perinteisesti n\u00e4hty liberaalidemokraattisten arvojen vahvana puolustajana. Nykytilanne on kuitenkin muuttumassa: oikeistopopulistinen Alternative f\u00fcr Deutschland (AfD) on kasvattanut kannatustaan my\u00f6s L\u00e4nsi-Saksassa. AfD on onnistunut nostamaan kannatustaan l\u00e4ntisiss\u00e4 osavaltiossa. T\u00e4m\u00e4 viittaa siihen, ett\u00e4 Saksan politiikka voi tulevaisuudessa sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 aiempaa enemm\u00e4n illiberaaleja piirteit\u00e4, jotka heijastuvat my\u00f6s liittovaltion tasolle. N\u00e4ht\u00e4v\u00e4ksi j\u00e4\u00e4, miten muut puolueet suhtautuvat AfD:n kannatuksen kasvuun: tulevatko tekem\u00e4\u00e4n yhteisty\u00f6t\u00e4 vai jatkavatko puolueen erist\u00e4mist\u00e4. Kehitys kuitenkin vaikuttaa merkitt\u00e4v\u00e4sti Saksan ja samalla koko EU:n poliittiseen suuntaan. <\/p>\n\n\n\n

PS. Bulgariassa j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n 19.4 jo kahdeksannet parlamenttivaalit vuodesta 2020 l\u00e4htien.Bulgarian poliittinen tilanne on hyvin ep\u00e4vakaa ja vaaleissa on ollut paljon erilaista vaalivaikuttamista, kuten \u00e4\u00e4nten ostamista.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Mit\u00e4 t\u00e4n\u00e4 kev\u00e4\u00e4n\u00e4 k\u00e4ydyt kansalliset vaalit kertovat Euroopan suunnasta ? Euroopassa on viime aikoina ollut useita poliittisesti t\u00e4rkeit\u00e4 vaaleja, jotka heijastavat laajempaa muutosta mantereen poliittisessa ilmapiiriss\u00e4. Kolmessa EU:n j\u00e4senmaista on hiljattain k\u00e4yty parlamenttivaalit: Sloveniassa\u00a0 22.3, Tanskassa\u00a0 24.3 ja viimeisen\u00e4 Unkarissa sunnuntaina 12.4. N\u00e4m\u00e4 vaalit tarjoavat n\u00e4k\u00f6kulman siihen, miten kansalliset poliittiset kehityskulut vaikuttavat EU:n tulevaisuuteen ja […]<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":7942,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_et_pb_use_builder":"off","_et_pb_old_content":"","_et_gb_content_width":""},"categories":[8,124],"tags":[],"yoast_head":"\nEUrooppalaiset vaalit - Mit\u00e4 kansalliset vaalit kertovat Euroopan suunnasta? - Eurooppalainen Suomi<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/eurooppalaiset-vaalit-mita-kansalliset-vaalit-kertovat-euroopan-suunnasta\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"en_US\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"EUrooppalaiset vaalit - Mit\u00e4 kansalliset vaalit kertovat Euroopan suunnasta? - Eurooppalainen Suomi\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Mit\u00e4 t\u00e4n\u00e4 kev\u00e4\u00e4n\u00e4 k\u00e4ydyt kansalliset vaalit kertovat Euroopan suunnasta ? Euroopassa on viime aikoina ollut useita poliittisesti t\u00e4rkeit\u00e4 vaaleja, jotka heijastavat laajempaa muutosta mantereen poliittisessa ilmapiiriss\u00e4. Kolmessa EU:n j\u00e4senmaista on hiljattain k\u00e4yty parlamenttivaalit: Sloveniassa\u00a0 22.3, Tanskassa\u00a0 24.3 ja viimeisen\u00e4 Unkarissa sunnuntaina 12.4. N\u00e4m\u00e4 vaalit tarjoavat n\u00e4k\u00f6kulman siihen, miten kansalliset poliittiset kehityskulut vaikuttavat EU:n tulevaisuuteen ja […]\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/eurooppalaiset-vaalit-mita-kansalliset-vaalit-kertovat-euroopan-suunnasta\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Eurooppalainen Suomi\" \/>\n<meta property=\"article:publisher\" content=\"https:\/\/www.facebook.com\/eurooppalainensuomi\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2026-04-16T11:37:33+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2026-04-16T11:37:34+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/04\/EUrooppalaiset-vaalit.jpg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"1200\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"675\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Admin\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:creator\" content=\"@em_finland\" \/>\n<meta name=\"twitter:site\" content=\"@em_finland\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Written by\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Admin\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Est. reading time\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"6 minutes\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"Article\",\"@id\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/eurooppalaiset-vaalit-mita-kansalliset-vaalit-kertovat-euroopan-suunnasta#article\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/eurooppalaiset-vaalit-mita-kansalliset-vaalit-kertovat-euroopan-suunnasta\"},\"author\":{\"name\":\"Admin\",\"@id\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#\/schema\/person\/9635843384121bb89ed49f8d3129daee\"},\"headline\":\"EUrooppalaiset vaalit – Mit\u00e4 kansalliset vaalit kertovat Euroopan suunnasta?\",\"datePublished\":\"2026-04-16T11:37:33+00:00\",\"dateModified\":\"2026-04-16T11:37:34+00:00\",\"mainEntityOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/eurooppalaiset-vaalit-mita-kansalliset-vaalit-kertovat-euroopan-suunnasta\"},\"wordCount\":1406,\"publisher\":{\"@id\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#organization\"},\"articleSection\":[\"Ajankohtaista\",\"Blogit\"],\"inLanguage\":\"en\"},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/eurooppalaiset-vaalit-mita-kansalliset-vaalit-kertovat-euroopan-suunnasta\",\"url\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/eurooppalaiset-vaalit-mita-kansalliset-vaalit-kertovat-euroopan-suunnasta\",\"name\":\"EUrooppalaiset vaalit - Mit\u00e4 kansalliset vaalit kertovat Euroopan suunnasta? - Eurooppalainen Suomi\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#website\"},\"datePublished\":\"2026-04-16T11:37:33+00:00\",\"dateModified\":\"2026-04-16T11:37:34+00:00\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/eurooppalaiset-vaalit-mita-kansalliset-vaalit-kertovat-euroopan-suunnasta#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"en\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/eurooppalaiset-vaalit-mita-kansalliset-vaalit-kertovat-euroopan-suunnasta\"]}]},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/eurooppalaiset-vaalit-mita-kansalliset-vaalit-kertovat-euroopan-suunnasta#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Etusivu\",\"item\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"EUrooppalaiset vaalit – Mit\u00e4 kansalliset vaalit kertovat Euroopan suunnasta?\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#website\",\"url\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/\",\"name\":\"Eurooppalainen Suomi\",\"description\":\"Parempaa Eurooppaa rakentamassa\",\"publisher\":{\"@id\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#organization\"},\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":\"required name=search_term_string\"}],\"inLanguage\":\"en\"},{\"@type\":\"Organization\",\"@id\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#organization\",\"name\":\"Eurooppalainen Suomi ry\",\"url\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/\",\"logo\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"en\",\"@id\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#\/schema\/logo\/image\/\",\"url\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/PNG_large.png\",\"contentUrl\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/PNG_large.png\",\"width\":586,\"height\":220,\"caption\":\"Eurooppalainen Suomi ry\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#\/schema\/logo\/image\/\"},\"sameAs\":[\"https:\/\/instagram.com\/eurooppalainensuomi\",\"https:\/\/www.youtube.com\/channel\/UCBeqyrm1ze2RinjeAYS_-Jg\",\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Eurooppalainen_Suomi\",\"https:\/\/www.facebook.com\/eurooppalainensuomi\",\"https:\/\/twitter.com\/em_finland\"]},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#\/schema\/person\/9635843384121bb89ed49f8d3129daee\",\"name\":\"Admin\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"en\",\"@id\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#\/schema\/person\/image\/\",\"url\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/813eb247d5c8e5914db8a949c18b8e26?s=96&d=mm&r=g\",\"contentUrl\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/813eb247d5c8e5914db8a949c18b8e26?s=96&d=mm&r=g\",\"caption\":\"Admin\"}}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"EUrooppalaiset vaalit - Mit\u00e4 kansalliset vaalit kertovat Euroopan suunnasta? - Eurooppalainen Suomi","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/eurooppalaiset-vaalit-mita-kansalliset-vaalit-kertovat-euroopan-suunnasta","og_locale":"en_US","og_type":"article","og_title":"EUrooppalaiset vaalit - Mit\u00e4 kansalliset vaalit kertovat Euroopan suunnasta? - Eurooppalainen Suomi","og_description":"Mit\u00e4 t\u00e4n\u00e4 kev\u00e4\u00e4n\u00e4 k\u00e4ydyt kansalliset vaalit kertovat Euroopan suunnasta ? Euroopassa on viime aikoina ollut useita poliittisesti t\u00e4rkeit\u00e4 vaaleja, jotka heijastavat laajempaa muutosta mantereen poliittisessa ilmapiiriss\u00e4. Kolmessa EU:n j\u00e4senmaista on hiljattain k\u00e4yty parlamenttivaalit: Sloveniassa\u00a0 22.3, Tanskassa\u00a0 24.3 ja viimeisen\u00e4 Unkarissa sunnuntaina 12.4. N\u00e4m\u00e4 vaalit tarjoavat n\u00e4k\u00f6kulman siihen, miten kansalliset poliittiset kehityskulut vaikuttavat EU:n tulevaisuuteen ja […]","og_url":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/eurooppalaiset-vaalit-mita-kansalliset-vaalit-kertovat-euroopan-suunnasta","og_site_name":"Eurooppalainen Suomi","article_publisher":"https:\/\/www.facebook.com\/eurooppalainensuomi","article_published_time":"2026-04-16T11:37:33+00:00","article_modified_time":"2026-04-16T11:37:34+00:00","og_image":[{"width":1200,"height":675,"url":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/04\/EUrooppalaiset-vaalit.jpg","type":"image\/jpeg"}],"author":"Admin","twitter_card":"summary_large_image","twitter_creator":"@em_finland","twitter_site":"@em_finland","twitter_misc":{"Written by":"Admin","Est. reading time":"6 minutes"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"Article","@id":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/eurooppalaiset-vaalit-mita-kansalliset-vaalit-kertovat-euroopan-suunnasta#article","isPartOf":{"@id":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/eurooppalaiset-vaalit-mita-kansalliset-vaalit-kertovat-euroopan-suunnasta"},"author":{"name":"Admin","@id":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#\/schema\/person\/9635843384121bb89ed49f8d3129daee"},"headline":"EUrooppalaiset vaalit – Mit\u00e4 kansalliset vaalit kertovat Euroopan suunnasta?","datePublished":"2026-04-16T11:37:33+00:00","dateModified":"2026-04-16T11:37:34+00:00","mainEntityOfPage":{"@id":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/eurooppalaiset-vaalit-mita-kansalliset-vaalit-kertovat-euroopan-suunnasta"},"wordCount":1406,"publisher":{"@id":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#organization"},"articleSection":["Ajankohtaista","Blogit"],"inLanguage":"en"},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/eurooppalaiset-vaalit-mita-kansalliset-vaalit-kertovat-euroopan-suunnasta","url":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/eurooppalaiset-vaalit-mita-kansalliset-vaalit-kertovat-euroopan-suunnasta","name":"EUrooppalaiset vaalit - Mit\u00e4 kansalliset vaalit kertovat Euroopan suunnasta? - Eurooppalainen Suomi","isPartOf":{"@id":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#website"},"datePublished":"2026-04-16T11:37:33+00:00","dateModified":"2026-04-16T11:37:34+00:00","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/eurooppalaiset-vaalit-mita-kansalliset-vaalit-kertovat-euroopan-suunnasta#breadcrumb"},"inLanguage":"en","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/eurooppalaiset-vaalit-mita-kansalliset-vaalit-kertovat-euroopan-suunnasta"]}]},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/eurooppalaiset-vaalit-mita-kansalliset-vaalit-kertovat-euroopan-suunnasta#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Etusivu","item":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"EUrooppalaiset vaalit – Mit\u00e4 kansalliset vaalit kertovat Euroopan suunnasta?"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#website","url":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/","name":"Eurooppalainen Suomi","description":"Parempaa Eurooppaa rakentamassa","publisher":{"@id":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#organization"},"potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/?s={search_term_string}"},"query-input":"required name=search_term_string"}],"inLanguage":"en"},{"@type":"Organization","@id":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#organization","name":"Eurooppalainen Suomi ry","url":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/","logo":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"en","@id":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#\/schema\/logo\/image\/","url":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/PNG_large.png","contentUrl":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/PNG_large.png","width":586,"height":220,"caption":"Eurooppalainen Suomi ry"},"image":{"@id":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#\/schema\/logo\/image\/"},"sameAs":["https:\/\/instagram.com\/eurooppalainensuomi","https:\/\/www.youtube.com\/channel\/UCBeqyrm1ze2RinjeAYS_-Jg","https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Eurooppalainen_Suomi","https:\/\/www.facebook.com\/eurooppalainensuomi","https:\/\/twitter.com\/em_finland"]},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#\/schema\/person\/9635843384121bb89ed49f8d3129daee","name":"Admin","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"en","@id":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#\/schema\/person\/image\/","url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/813eb247d5c8e5914db8a949c18b8e26?s=96&d=mm&r=g","contentUrl":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/813eb247d5c8e5914db8a949c18b8e26?s=96&d=mm&r=g","caption":"Admin"}}]}},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/04\/EUrooppalaiset-vaalit.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/7941"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=7941"}],"version-history":[{"count":11,"href":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/7941\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":7960,"href":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/7941\/revisions\/7960"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/7942"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=7941"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=7941"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=7941"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}