{"id":7916,"date":"2026-03-19T21:35:56","date_gmt":"2026-03-19T19:35:56","guid":{"rendered":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/?p=7916"},"modified":"2026-03-19T21:35:58","modified_gmt":"2026-03-19T19:35:58","slug":"eurooppalaisen-suomen-lausunto-valtioneuvoston-utp-selonteon-paivitykseen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/eurooppalaisen-suomen-lausunto-valtioneuvoston-utp-selonteon-paivitykseen","title":{"rendered":"Eurooppalaisen Suomen lausunto valtioneuvoston UTP-selonteon p\u00e4ivitykseen"},"content":{"rendered":"\n

Keskeinen muutos on selv\u00e4: Yhdysvallat ei en\u00e4\u00e4 ole s\u00e4\u00e4nt\u00f6pohjaisen kansainv\u00e4lisen j\u00e4rjestyksen takaaja vaan yksi sen haastajista. T\u00e4m\u00e4 muuttaa Euroopan turvallisuustilanteen perustavanlaatuisesti. Euroopan \u2013 mukaan lukien Suomen \u2013 on luotava strateginen itsen\u00e4isyys, joka ei riipu mink\u00e4\u00e4n yksitt\u00e4isen kumppanin poliittisesta tahdosta.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Eurooppalainen Suomi ry kiitt\u00e4\u00e4 mahdollisuudesta antaa lausunto liittyen valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon p\u00e4ivitykseen.<\/p>\n\n\n\n

Euroopan unioni on rauhanprojekti, joka hakee vertaistaan maailman historiassa. EU:n menestys rauhanprojektina perustuu taloudelliselle yhdentymiselle, joka on vuosikymmenten aikana sitonut j\u00e4senmaat rakentavaan kanssak\u00e4ymiseen. S\u00e4\u00e4nt\u00f6pohjaisen kansainv\u00e4lisen j\u00e4rjestelm\u00e4n murtuessa pehme\u00e4 vallank\u00e4ytt\u00f6 ei kuitenkaan en\u00e4\u00e4 riit\u00e4 puolustamaan eurooppalaisia arvoja sis\u00e4isilt\u00e4 ja ulkoisilta, jopa eksistentiaalisilta uhilta. <\/p>\n\n\n\n

Pienelle maalle, kuten Suomelle, Euroopan unioni on t\u00e4rkein yhteis\u00f6. Se tarjoaa turvaa, vakautta ja vaikutusvaltaa maailmassa, jossa geopoliittiset j\u00e4nnitteet ja ennakoimattomat kriisit ovat arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Haluamme erityisesti kiinnitt\u00e4\u00e4 valtioneuvoston huomion kuuteen asiakohtaan, joita k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n seuraavissa luvuissa: transatlanttisten suhteiden kriisi ja globaalin j\u00e4rjestelm\u00e4n murros asettaa Euroopan poikkeukselliseen vaaraan; s\u00e4\u00e4nt\u00f6pohjaisen j\u00e4rjestelm\u00e4n tukeminen voimapolitiikan aikana vaatii periaatteellisuutta; kansainv\u00e4list\u00e4 vakautta ja vastuuta on edistett\u00e4v\u00e4 uusia liittolais- ja kauppasuhteita muodostamalla; EU:n ja demokratioiden ulkoiset hajottamispyrkimykset ovat uusi suora turvallisuusuhka; Euroopan puolustuksellinen integraatio; ja ett\u00e4 Euroopan itsen\u00e4isen toimintakyvyn vahvistaminen on juuri nyt ulko- ja turvallisuuspolitiikan t\u00e4rkein teht\u00e4v\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Eurooppalainen Suomi yhtyy selonteon (VNS 3\/2024 vp) peruslinjauksiin Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan arvopohjaisesta realismista, Nato-j\u00e4senyyden keskeisyydest\u00e4, EU:n merkityksest\u00e4 Suomen t\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4 arvo- ja turvallisuusyhteis\u00f6n\u00e4 sek\u00e4 Ukrainan tuen v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4. Voimassa olevan selonteon analyysi ja linjaukset ovat p\u00e4\u00e4osin kest\u00e4vi\u00e4 niilt\u00e4 osin kuin t\u00e4ss\u00e4 lausunnossa ei erikseen toisin esitet\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Lataa koko lausunto pdf:n\u00e4 t\u00e4st\u00e4<\/a><\/p>\n\n\n\n

1. Transatlanttisten suhteiden kriisi ja globaalin j\u00e4rjestelm\u00e4n murros asettaa Euroopan poikkeukselliseen vaaraan<\/h2>\n\n\n\n

Selonteon (VNS 3\/2024 vp) toimintaymp\u00e4rist\u00f6analyysi ennakoi transatlanttisen suhteen j\u00e4nnitteistymist\u00e4. Tapahtunut kehitys on ylitt\u00e4nyt tuolloin realistisina pidetyt skenaariot. Trumpin toinen kausi on luonut uuden tilanteen, jossa Yhdysvallat ei en\u00e4\u00e4 toimi s\u00e4\u00e4nt\u00f6pohjaisen j\u00e4rjestyksen johtavana puolustajana vaan toimii sit\u00e4 aktiivisesti murtaen.<\/p>\n\n\n\n

Konkreettisimmat merkit t\u00e4st\u00e4 murroksesta vuonna 2026 ovat olleet: Venezuelan presidentin sotilaallinen kaappaus tammikuussa 2026 ilman kongressin valtuutusta tai kumppanien konsultointia; toistuva uhkaus pakottaa Nato-j\u00e4sen Tanska luovuttamaan Gr\u00f6nlanti Yhdysvalloille; irtautuminen 66 kansainv\u00e4lisest\u00e4 j\u00e4rjest\u00f6st\u00e4, mukaan lukien IPCC; viimeisen strategisten aseiden rajoitussopimuksen (START) p\u00e4\u00e4ttyminen ilman neuvotteluja jatkosta; sek\u00e4 toistuvat lausunnot siit\u00e4, ett\u00e4 Yhdysvallat ei katso olevansa kansainv\u00e4lisen oikeuden sitoma.<\/p>\n\n\n\n

Helmikuussa 2026 alkanut Iranin sota on konkretisoitanut Euroopan strategiset haavoittuvuudet tavalla, joka ylitt\u00e4\u00e4 useimmat ennusteet. Yhdysvaltojen ja Israelin koordinoidut iskut Iraniin 28. helmikuuta 2026 k\u00e4ynnistiv\u00e4t kriisiketjun, jonka seurauksena Hormuzinsalmi on ollut k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 suljettuna: noin 20 prosenttia maailman \u00f6ljytarjonnasta ja merkitt\u00e4v\u00e4 osa maailman nesteytetyst\u00e4 maakaasusta on poistunut markkinoilta.<\/p>\n\n\n\n

EU ei kuulunut iskujen suunnittelijoihin eik\u00e4 siit\u00e4 edes konsultoitu. Neuvosto ja korkea edustaja ovat vaatineet aselepoa ja suojelleet merenkulun vapautta, mutta EU:n kyky vaikuttaa konfliktin kulkuun on ollut olematon. EU:n reaktio Maduron kaappaukseen, Gr\u00f6nlanti-uhkauksiin ja Iranin sotaan on ollut p\u00e4\u00e4osin my\u00f6t\u00e4ilev\u00e4. EU taipui ep\u00e4edulliseen tullisopimukseen v\u00e4ltt\u00e4\u00e4kseen turvallisuussuhteen vaarantamisen. <\/p>\n\n\n\n

Samanaikaisesti Yhdysvaltojen kansallinen turvallisuusstrategia, julkaistu joulukuussa 2025, edustaa historiallista murroskohtaa transatlanttisissa suhteissa. Strategia luonnehtii EU:ta \u201cylikansalliseksi elimeksi, joka heikent\u00e4\u00e4 poliittista vapautta\u201d, varoittaa Euroopan eurooppalaisen sivilisaation h\u00e4vi\u00e4misest\u00e4 siirtolaisuuden seurauksena ja ilmaisee \u201csuurta optimismia\u201d eurooppalaisten kansallismielisten puolueiden nousun suhteen. Strategia kehottaa Yhdysvaltoja \u201ckasvattamaan vastarintaa Euroopan nykyiselle kehityskululle Euroopan sis\u00e4ll\u00e4\u201d \u2013 suorasanaisesti siis sekaantumaan eurooppalaisten j\u00e4senmaiden sis\u00e4politiikkaan. Nato-laajentuminen halutaan pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ja Ven\u00e4j\u00e4-suhde \u201cvakauttaa strategisesti\u201d, mik\u00e4 vastaa Kremlin omia tavoitteita.<\/p>\n\n\n\n

Yhdysvaltain toimintalogiikka on siirtynyt globaalista johtajuudesta alueellisen hegemonian varmistamiseen. Niin sanottu \u201cDonroe-doktriini\u201d, Monroen opin uusi versio, merkitsee, ett\u00e4 L\u00e4nsi-Eurooppa ei en\u00e4\u00e4 ole Yhdysvaltain strateginen prioriteetti. Siksi Naton 5. artiklan uskottavuus on sidottu eurooppalaisten omaan suorituskykyyn.<\/p>\n\n\n\n

Eurooppalaisen Suomen kanta<\/em><\/p>\n\n\n\n

Eurooppalainen Suomi katsoo, ett\u00e4 tilanne on tunnustettava selv\u00e4sti: transatlanttinen kumppanuus, joka aiemmin perustui yhteisiin arvoihin ja molempia hy\u00f6dytt\u00e4viin yhteisiin intresseihin, on Trumpin ja Yhdysvaltojen republikaanisen puolueen nykylogiikassa muuttunut transaktionaaliseksi suhteeksi, jossa turvatakuut ovat neuvotteluvaltti ja Euroopan unionia pidet\u00e4\u00e4n aktiivisesti ongelmana eik\u00e4 liittolaisena.<\/p>\n\n\n\n

Yhdysvaltain uusi kansallinen turvallisuusstrategia ei edusta yhteisi\u00e4 arvoja eik\u00e4 puolusta vapaata ja avointa kansainv\u00e4list\u00e4 j\u00e4rjestyst\u00e4, vaan rakentaa suurvaltablokkien maailmaa, jossa Euroopalla ei ole itsen\u00e4ist\u00e4 roolia, ellei se itse ota sit\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Eurooppalainen Suomi korostaa, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 ei tarkoita antiamerikanismia tai atlanttisen yhteyden hylk\u00e4\u00e4mist\u00e4. Se tarkoittaa realistisen analyysin tekemist\u00e4 siit\u00e4, millainen kumppani Yhdysvallat t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 on, ja sen perusteella rakentamista, mit\u00e4 Eurooppa kykenee itse tekem\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

<\/em>Suositellut toimenpiteet<\/em><\/p>\n\n\n\n

Euroopan unionin energiaturvallisuuden vahvistaminen on teht\u00e4v\u00e4 akuutiksi politiikkaprioriteettiksi Iranin kriisin osoittaman haavoittuvuuden valossa: LNG-l\u00e4hteiden hajautus, kaasun varastoinnin EU-koordinaation yll\u00e4pito ja vihre\u00e4n siirtym\u00e4n kiihdytt\u00e4minen.<\/p>\n\n\n\n

Suomen on EU:ssa ajettava aktiivisesti Euroopan geopoliittisen toimijuuden vahvistamista: EU:n on voitava ottaa itsen\u00e4inen asema kriisien hallinnassa my\u00f6s silloin, kun Yhdysvallat ei konsultoi eurooppalaisia tai toimii ristiriidassa eurooppalaisten intressien kanssa.<\/p>\n\n\n\n

Suomen tulee kehitt\u00e4\u00e4 Nato-politiikkaa, joka tunnustaa eurooppalaisen pilarin v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden. Suomen tulee Nato-liittolaisena edist\u00e4\u00e4 eurooppalaista strategista autonomiaa liittokunnassa ja tiivist\u00e4\u00e4 suhteita EU:n ainoaan ydinasevaltioon Ranskaan. Samoin Suomen tulee syvent\u00e4\u00e4 pohjoista puolustusintegraatiota Pohjoismaiden, Baltian maiden, Puolan ja Saksan kanssa. N\u00e4m\u00e4 maat jakavat v\u00e4litt\u00f6m\u00e4n turvallisuusuhan Ven\u00e4j\u00e4n suunnalta ja kykenev\u00e4t muodostamaan uskottavan puolustusalueen.<\/p>\n\n\n\n

Suomen on selke\u00e4sti otettava huomioon Yhdysvaltain NSS 2025:n poikkeaminen yhteisist\u00e4 transatlanttisista arvoista ja k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 t\u00e4t\u00e4 argumenttina EU-tason autonomiainvestointien perustelemiseksi. Transatlanttinen yhteisty\u00f6 on nyt perustettava vastavuoroisuusperiaatteelle.<\/p>\n\n\n\n

P\u00e4ivitykset voimassa olevaan selontekoon<\/em><\/p>\n\n\n\n

Luku 2.2 (Yhdysvallat-analyysi) on perusteellisesti uudelleenkirjoitettava: Trumpin hallinnon strateginen linja on osoittautunut k\u00e4yv\u00e4n laajoilta osin johdonmukaisesti Euroopan ja Suomen intressej\u00e4 vastaan. P\u00e4ivitetyn analyysin tulee arvioida avoimesti Yhdysvaltain NSS 2025:n sis\u00e4lt\u00f6, sen jo k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 osoitetut seuraukset Euroopalle ja Suomen reaktio. Pelkk\u00e4 maininta \u201cpoliittisesta vastakkainasettelusta Yhdysvalloissa\u201d ei en\u00e4\u00e4 riit\u00e4. Luvun 3.1.1 Yhdysvaltoja koskeva osio on p\u00e4ivitett\u00e4v\u00e4 niin, ett\u00e4 tavoitteeksi kirjataan turvallisuusriippuvuuden rakenteellinen v\u00e4hent\u00e4minen, ei pelkk\u00e4 suhteen laaja-alainen kehitt\u00e4minen. Luvun 3.2.1 EU:n geopoliittinen toimijuus -jakso on p\u00e4ivitett\u00e4v\u00e4 kattamaan EU:n autonominen kriisikapasiteetti ilman USA:n osallistumista.<\/p>\n\n\n\n

Samalla Suomen tulee valmistautua tilanteeseen, jossa Yhdysvallat j\u00e4tt\u00e4ytyy k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 pois Natosta tai vaatii niin suuria my\u00f6nnytyksi\u00e4, ett\u00e4 eurooppalainen yhteisty\u00f6 ilman amerikkalaista osallistumista tulee v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi.<\/p>\n\n\n\n

2. S\u00e4\u00e4nt\u00f6pohjaisen j\u00e4rjestelm\u00e4n tukeminen voimapolitiikan aikana vaatii periaatteellisuutta<\/h2>\n\n\n\n

S\u00e4\u00e4nt\u00f6pohjainen kansainv\u00e4linen j\u00e4rjestelm\u00e4 on vakavammassa kriisitilassa kuin mihin voimassa olevan selonteon analyysi osasi varautua. Oli jo selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Putinin imperialistinen revansismi \u2013 jossa Ukraina, Valko-Ven\u00e4j\u00e4 ja It\u00e4-Eurooppa halutaan palauttaa Moskovan valtapiiriin \u2013 on suora hy\u00f6kk\u00e4ys vuoden 1945 j\u00e4lkeist\u00e4 ja vuoden 1975 ETY-konferenssissa vahvistettua periaatetta vastaan, jossa itsen\u00e4iset valtiot voivat tasavertaisesti p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 tulevaisuudestaan ja liittoutumisestaan. My\u00f6s Kiinan kovenevat otteet Taiwania vastaan ja Etel\u00e4-Kiinan meren militarisaatio viittaavat siihen, ett\u00e4 Kiina seuraa tarkkaan, onko my\u00f6s sen mahdollista laajentaa valtapiiri\u00e4\u00e4n sotilaallisin keinoin kansainv\u00e4list\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 vastaan. <\/p>\n\n\n\n

Vakavin kriisi ei johdu yksinomaan Ven\u00e4j\u00e4n tai Kiinan toiminnasta \u2013 vaan yhdest\u00e4 sen t\u00e4rkeimmist\u00e4 rakentajista, Yhdysvalloista, jonka johto on eksplisiittisesti julistautunut sen ulkopuolelle. Tanskan kohdalla havaittiin, ett\u00e4 jos yksi Nato-j\u00e4sen voi uhata sotilaallisesti toista j\u00e4senmaata ilman tehokkaita seurauksia, allianssin 5. artikla on poliittisesti heikentynyt kaikkien osalta. T\u00e4m\u00e4 on erityisen vakava signaali pienille maille kuten Suomelle.<\/p>\n\n\n\n

Gaza on edelleen s\u00e4\u00e4nt\u00f6pohjaisen j\u00e4rjestelm\u00e4n uskottavuuden koetinkivi. YK:n itsen\u00e4inen kansainv\u00e4linen tutkintakomissio on todennut, ett\u00e4 Israelin toimien siviilituhojen tarkoituksenmukaisuus t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kansanmurhan oikeudellisen kriteerin. Euroopan vastaus on ollut hajanainen ja riitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n. Globaali etel\u00e4 seuraa \u2013 ja sen johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset Euroopan johdonmukaisuudesta muovaavat sen suhdetta EU:hun ja Suomeen vuosikymmeniksi.<\/p>\n\n\n\n

Eurooppalaisen Suomen kanta<\/em><\/p>\n\n\n\n

Eurooppalainen Suomi katsoo, ett\u00e4 s\u00e4\u00e4nt\u00f6pohjaisen j\u00e4rjestelm\u00e4n puolustaminen on Suomen ja EU:n ydintavoite \u2013 ei siksi, ett\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4 olisi t\u00e4ydellinen, vaan siksi, ett\u00e4 se on pienille valtioille ainoa turva voimapolitiikan aikakaudella. Periaatteellisuus tarkoittaa, ett\u00e4 s\u00e4\u00e4nt\u00f6rikkomuksiin reagoidaan johdonmukaisesti riippumatta siit\u00e4, onko tekij\u00e4 liittolainen, kumppani vai vastustaja. Jos periaatteet joustavat poliittisen hy\u00f6dyn mukaan, niill\u00e4 ei ole en\u00e4\u00e4 painoarvoa globaalin etel\u00e4n silmiss\u00e4 eik\u00e4 pid\u00e4ttelev\u00e4\u00e4 vaikutusta autoritaarisiin hallituksiin.<\/p>\n\n\n\n

Kansainv\u00e4linen j\u00e4rjestelm\u00e4 on kuitenkin pohjimmiltaan anarkkinen. Arvopohjainen realismi tunnustaa, ett\u00e4 s\u00e4\u00e4nt\u00f6pohjaisen j\u00e4rjestelm\u00e4n tulevaisuus ei ratkea vetoomalla s\u00e4\u00e4nt\u00f6ihin vaan rakentamalla riitt\u00e4v\u00e4n vahva liittouma niit\u00e4 valtioita, jotka haluavat toimia s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen mukaisesti ja kykenev\u00e4t puolustamaan niit\u00e4. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa Euroopan unionin roolin vahvistamista kansainv\u00e4lisen oikeuden puolustajana.<\/p>\n\n\n\n

<\/em>Suositellut toimenpiteet<\/em><\/p>\n\n\n\n

Suomen on ajettava EU:ssa ICC:n ja ICJ:n rahoituksen sek\u00e4 poliittisen tuen vahvistamista. Vastuuvelvollisuuden kulttuuri on ainoa pitk\u00e4aikainen l\u00e4\u00e4ke rankaisemattomuuden yleistymiseen. <\/p>\n\n\n\n

Lis\u00e4ksi Suomen on YK:n turvallisuusneuvostokampanjassaan (2029\u201330) profiloiduttava selke\u00e4sti johdonmukaisen kansainv\u00e4lisen oikeuden puolustajana \u2013 ei vain kumppanien, vaan kaikkien osapuolten suhteen. Suomi tunnustaa, ett\u00e4 nykyinen YK:n turvallisuusneuvoston rakenne ei en\u00e4\u00e4 vastaa maailman voimasuhteita ja ett\u00e4 pysyvien j\u00e4senten veto-oikeus on tehnyt neuvostosta toimintakyvytt\u00f6m\u00e4n monissa keskeisimmiss\u00e4 turvallisuuskysymyksiss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Suomen on ajettava EU:hun autonomista diplomatista interventiovalmiutta \u2013 kyky\u00e4 toimia itsen\u00e4isesti rauhanv\u00e4lityksess\u00e4 my\u00f6s tilanteissa, joissa l\u00e4ntiset liittolaiset ovat osapuolina.<\/p>\n\n\n\n

Suomen ja l\u00e4hiliittolaisten tulee my\u00f6s rakentaa demokraattisten maiden koalitioita, jotka kykenev\u00e4t toimimaan yhten\u00e4isesti kansainv\u00e4lisen oikeuden puolustamiseksi my\u00f6s silloin, kun YK:n turvallisuusneuvosto on lamaantunut.<\/p>\n\n\n\n

P\u00e4ivitykset voimassa olevaan selontekoon<\/em><\/p>\n\n\n\n

Luvun 2.5 analyysia s\u00e4\u00e4nt\u00f6pohjaisen j\u00e4rjestelm\u00e4n tilasta on laajennettava kattamaan Yhdysvaltain poisvet\u00e4ytyminen kansainv\u00e4lisest\u00e4 oikeudellisesta viitekehyksest\u00e4 \u2013 60 kansainv\u00e4lisest\u00e4 j\u00e4rjest\u00f6st\u00e4 irtautuminen ja START-sopimuksen p\u00e4\u00e4ttyminen ovat t\u00e4st\u00e4 konkreettisia esimerkkej\u00e4. Luku 3.5 (kansainv\u00e4linen oikeus) on t\u00e4ydennett\u00e4v\u00e4 konkreettisella periaatteella: miten Suomi toimii tilanteissa, joissa l\u00e4ntiset liittolaiset rikkovat kansainv\u00e4list\u00e4 oikeutta. ICC:n ja ICJ:n tukeminen on kirjattava poliittiseksi prioriteetiksi.<\/p>\n\n\n\n

3. Vastuuta ja vakautta uusilla liittolaissuhteilla\u00a0<\/h2>\n\n\n\n

Voimassa oleva selonteko tunnistaa osuvasti tarpeen vahvistaa suhteita Kanadaan, Australiaan, Japaniin ja Etel\u00e4-Koreaan. Vuoden 2026 todellisuus on osoittanut, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 maat ovat v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 Euroopan tulevaisuuden kannalta. <\/p>\n\n\n\n

Tammikuussa Kanada liittyi Euroopan yhteisten puolustushankintojen SAFE-ohjelmaan. Helmikuussa EU ja CPTPP-maat avasivat neuvottelut yli 40 maan ja 1,5 miljardin ihmisen alkuper\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen yhteensovittamisesta (cumulation rules). N\u00e4m\u00e4 luovat Euroopalle vaihtoehtoja Yhdysvaltojen ja Kiinan v\u00e4lisess\u00e4 kilpailussa.<\/p>\n\n\n\n

Yhdysvallat on peruuttanut tai j\u00e4\u00e4dytt\u00e4nyt merkitt\u00e4v\u00e4n osan USAID:n kehitysyhteisty\u00f6rahoituksesta. Vaikutukset kohdistuvat suoraan yhteiskuntien haurauteen, ruokaturvaan ja terveyspalveluihin etenkin Saharan etel\u00e4puolisessa Afrikassa ja L\u00e4hi\u2013Id\u00e4ss\u00e4. Lapsikuolleisuus nousi ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa t\u00e4ll\u00e4 vuosisadalla. Syntynyt tyhji\u00f6 on laaja: koulutuksesta terveydenhuoltoon, demokratiakehityksest\u00e4 humanitaariseen apuun. Kiina kehyst\u00e4\u00e4 itsen\u00e4\u00e4n \u201canti-imperialistiseksi\u201d toimijaksi erityisesti afrikkalaisessa ja latinalaisamerikkalaisessa narratiivissa \u2013 ja USAID-romahdus on antanut t\u00e4lle narratiiville lis\u00e4\u00e4 resonanssia.<\/p>\n\n\n\n

Samanmielisten demokratioiden verkosto on muodostumassa uudelleen. Kanada on eurooppalaisen arvoj\u00e4rjestelm\u00e4n l\u00e4hin kumppani Yhdysvaltojen suunnanmuutoksen j\u00e4lkeen, ja Euroopan poliittiseen yhteis\u00f6\u00f6n (EPC) liittyminen olisi konkreettinen merkki t\u00e4st\u00e4. Japani, Australia, Etel\u00e4-Korea ja Uusi-Seelanti ovat edelleen sitoutuneet s\u00e4\u00e4nt\u00f6pohjaiseen j\u00e4rjestykseen ja jaettuihin teknologiastandardeihin.<\/p>\n\n\n\n

Eurooppalaisen Suomen kanta<\/em><\/p>\n\n\n\n

Eurooppalainen Suomi katsoo, ett\u00e4 Suomen tulee olla edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4 EU:n suhteiden rakentamisessa n\u00e4ihin demokraattisiin kumppanimaihin. T\u00e4m\u00e4 on my\u00f6s strategista: demokraattiset maat jakavat s\u00e4\u00e4nt\u00f6pohjaisen j\u00e4rjestelm\u00e4n intressin ja kykenev\u00e4t pitk\u00e4j\u00e4nteiseen yhteisty\u00f6h\u00f6n, kun autorit\u00e4\u00e4riset valtiot toimivat ennakoimattomasti.<\/p>\n\n\n\n

EU:n on otettava selke\u00e4 johtava rooli liberaalien demokratioiden liittoumassa, jonka ulkopolitiikkaa ohjaavat konfliktien torjunta, kansainv\u00e4linen rauha ja demokratia. Johdonmukaisen avoimuuden periaate tarkoittaa, ett\u00e4 EU yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 ja edist\u00e4\u00e4 demokraattisia arvoja jokaisessa tilanteessa, mutta etsii yhteisty\u00f6t\u00e4 jaettujen tavoitteiden eteen kaikkien kanssa, jotka niin haluavat.<\/p>\n\n\n\n

<\/em>Suositellut toimenpiteet<\/em><\/p>\n\n\n\n

Suomen tulee rakentaa konkreettista turvallisuusyhteisty\u00f6t\u00e4 Japanin, Etel\u00e4-Korean ja Australian kanssa. T\u00e4m\u00e4 voi tarkoittaa puolustusmateriaalihankintoja, tiedusteluvaihtoa ja yhteisi\u00e4 harjoituksia. Meid\u00e4n tulee my\u00f6s edist\u00e4\u00e4 Kanadan j\u00e4senyytt\u00e4 Euroopan poliittisessa yhteis\u00f6ss\u00e4 ja mahdollisesti tulevaisuudessa EU:ssa. Kanada jakaa eurooppalaiset arvot, on G7-j\u00e4sen ja etsii vaihtoehtoja amerikkalaiselle painostukselle.<\/p>\n\n\n\n

Suomen tulee priorisoida EU-Intia -suhteen syvent\u00e4mist\u00e4 tavalla, joka tunnustaa Intian strategisen merkityksen. Intia on maailman v\u00e4kirikkain demokratia ja nouseva suurvalta, ja sen valinta Kiinan ja l\u00e4nnen v\u00e4lill\u00e4 ratkaisee 2020-luvun voimatasapainon.<\/p>\n\n\n\n

EU:n on vahvistettava kehitysyhteisty\u00f6t\u00e4 unionin tasolla: USAID:n leikkausten synnytt\u00e4m\u00e4 tyhji\u00f6 edellytt\u00e4\u00e4 EU:n Global Gateway -hankkeen laajentamista Afrikassa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa. EU:n on my\u00f6s kehitett\u00e4v\u00e4 autonominen diplomaattinen kriisivalmius \u2013 kyky johtaa rauhanv\u00e4lityst\u00e4 ja konfliktien ennaltaehk\u00e4isy\u00e4 my\u00f6s alueilla, joilla USA ei halua tai kykene toimimaan. Samalla tulee tukea Afrikan kehittyvi\u00e4 demokratioita tavalla, joka ei ole paternalistista vaan tunnustaa niiden toimijuuden. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa investointeja, kauppasopimuksia ja teknologiansiirtoa, ei vain kehitysapua. Samalla ilmastonmuutoksen torjuntaa on edistett\u00e4v\u00e4 kumppaneiden takia, sill\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6kriisi on keskeisi\u00e4 politiikkaa ep\u00e4vakauttavia tekij\u00f6it\u00e4 erityisesti globaalissa etel\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

P\u00e4ivitykset voimassa olevaan selontekoon<\/em><\/p>\n\n\n\n

Luku 3.3 (uudet liittolaissuhteet) vaatii laajennusta ja tarvitsee strategisen viitekehyksen: Kanadan roolia on nostettava, USAID-tyhji\u00f6n vaikutus on analysoitava. Global Gateway on mainittava eksplisiittisesti geopoliittisena instrumenttina Kiinan vy\u00f6- ja tie -hankkeen vaihtoehtona. Euroopan poliittinen yhteis\u00f6 (EPC) on esimerkki rakenteesta, jonka kehitt\u00e4mist\u00e4 Suomi aktiivisesti edist\u00e4\u00e4. N\u00e4iden suhteiden tarkoitus on luoda Euroopalle strategista liikkumavaraa ja v\u00e4hent\u00e4\u00e4 riippuvuutta sek\u00e4 Yhdysvalloista ett\u00e4 Kiinasta.<\/p>\n\n\n\n

4. Ulkoiset EU:n ja demokratian hajottamispyrkimykset<\/h2>\n\n\n\n

Eurooppalaisiin demokratioihin kohdistuu nyt kolmisuuntainen ulkoinen paine. Ven\u00e4j\u00e4n ja Kiinan harjoittama hybridivaikuttaminen on dokumentoitu laajasti. Uusi elementti on Yhdysvaltojen harjoittama suora interventio eurooppalaiseen politiikkaan: NSS 2025 julistaa eksplisiittisesti pyrkimyksen\u00e4 “kasvattaa vastarintaa Euroopan nykykurssille eurooppalaisten maiden sis\u00e4ll\u00e4” ja nime\u00e4\u00e4 EU:ta ja demokratiaa rapauttavat puolueet todellisiksi liittolaisikseen.<\/p>\n\n\n\n

Konkreettinen toimeenpano on k\u00e4ynniss\u00e4. Yhdysvaltain ulkoministeri\u00f6n apulaisulkoministeri Sarah Rogers tapasi joulukuussa 2025 Nigel Faragen Reform UK:n edustajia, AfD:n kansanedustaja Markus Frohnmaierin \u2013 jolla on Der Spiegel -lehden mukaan dokumentoidut Kremlin kytkenn\u00e4t \u2013 sek\u00e4 Orb\u00e1nin hallinnon l\u00e4hell\u00e4 olevia tahoja. Ohjelman on raportoitu kanavoivan rahoitusta MAGA-suuntautuneille ajatushautomoille Lontoossa, Pariisissa, Berliiniss\u00e4 ja Brysseliss\u00e4. Heritage Foundation ja Alliance Defending Freedom ovat pit\u00e4neet konferenssin Euroopan parlamentissa vastustaen EU:n digitaalista s\u00e4\u00e4ntely\u00e4. Orb\u00e1nin Mathias Corvinus Collegium laajentaa toimintaansa ymp\u00e4ri Eurooppaa.<\/p>\n\n\n\n

Digitaaliset alustat ovat edelleen keskeinen v\u00e4line. Algoritmit vahvistavat poliittista polarisaatiota, teko\u00e4ly tuottaa deepfake-materiaalia vaalimanipulaatioon ja X-alusta toimii koordinoidun disinformaation levityskoneistona. DSA:n t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npano on kohdannut Yhdysvaltojen poliittisen vastustuksen: Trumpin hallinto on uhannut sanktioida DSA:ta toimeenpanevia EU-virkamiehi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Ven\u00e4l\u00e4isten ja yhdysvaltalaisten intressien konvergoituminen eurooppalaisen demokratian heikent\u00e4misess\u00e4 on uusi ilmi\u00f6, joka ei mahdu perinteiseen hybridivaikuttamisen viitekehykseen. Se edellytt\u00e4\u00e4 uudenlaista k\u00e4sitteellist\u00e4mist\u00e4 ja toimenpidevalikoimaa.<\/p>\n\n\n\n

Eurooppalaisen Suomen kanta<\/em><\/p>\n\n\n\n

Ulkoinen vaikuttaminen eurooppalaisiin demokratioihin on turvallisuusuhka, ei pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n diplomaattinen ongelma. EU:n on suojeltava vapaata lehdist\u00f6\u00e4, moniarvoista kansalaisyhteiskuntaa ja oikeusvaltioperiaatteen toteutumista my\u00f6s sellaiselta ulkoiselta paineelta, joka tulee liittolaismailta.  DSA:n t\u00e4ysim\u00e4\u00e4r\u00e4inen toimeenpano on EU:n itsen\u00e4isyyskysymys. Samalla Euroopan unionin maiden on my\u00f6s rahoituksellisin keinoin pidett\u00e4v\u00e4 vankasti huolta siit\u00e4, ett\u00e4 sen oma kansalaisyhteiskunta pysyy elinvoimaisena eik\u00e4 murru ulkoisen vaikuttamisen johdosta.<\/p>\n\n\n\n

Suositellut toimenpiteet<\/em><\/p>\n\n\n\n

EU:n on luotava ulkoisen rahoituksen l\u00e4pin\u00e4kyvyysrekisteri: poliittiset puolueet ja ajatushautomot, jotka saavat rahoitusta EU:n ulkopuolisilta valtioillisilta tai puolivaltiollisilta toimijoilta, on velvoitettava raportoimaan siit\u00e4 julkisesti. Vastapainoksi sen omasta rahoituksesta kansalaisyhteiskunnalle on pidett\u00e4v\u00e4 huolta. DSA:n t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npano on priorisoitava poliittisesti: se on kirjattava turvallisuuskysymykseksi.<\/p>\n\n\n\n

Suomen on laadittava arvio ulkoisesta poliittisesta vaikuttamisesta \u2013 my\u00f6s yhdysvaltalaisper\u00e4isest\u00e4 \u2013 ja jaettava se EU-kumppaneiden kanssa. NATO:n ja EU:n on tuotettava yhteinen tiedusteluarvio valtiollisesta poliittisesta interferenssist\u00e4, joka kattaa kaikki l\u00e4hteet.<\/p>\n\n\n\n

Mediakasvatukseen investoiminen on strateginen turvallisuuspanostus: medialukutaito, algoritmien kriittinen ymm\u00e4rt\u00e4minen ja disinformaation tunnistaminen on sis\u00e4llytett\u00e4v\u00e4 kansalliseen kriisinkest\u00e4vyysstrategiaan. EU:n median monimuotoisuuslakia (Media Freedom Act) on toimeenpantava t\u00e4ysim\u00e4\u00e4r\u00e4isesti ja sen rahoitusta vahvistettava.<\/p>\n\n\n\n

P\u00e4ivitykset voimassa olevaan selontekoon<\/em><\/p>\n\n\n\n

Luku 3.1.2 (hybridivaikuttaminen) on laajennettava: Ven\u00e4j\u00e4-keskeinen viitekehys on korvattava kolmisuuntaisella uhka-analyysill\u00e4 (Ven\u00e4j\u00e4, Kiina, yhdysvaltalaisl\u00e4ht\u00f6inen poliittinen interventio). Informaatioymp\u00e4rist\u00f6n suoja on nostettava omaksi alakohdakseen turvallisuuspolitiikassa.<\/p>\n\n\n\n

5. Puolustusteollisuus ja puolustuksen integraatio Euroopan suojana<\/h2>\n\n\n\n

Eurooppa on korottanut puolustusmenojaan merkitt\u00e4v\u00e4sti \u2013 EU- ja Nato-maat k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t nyt keskim\u00e4\u00e4rin 1,9 prosenttia BKT:staan puolustukseen \u2013 mutta lis\u00e4menojen tuotto eurooppalaiselle autonomialle on j\u00e4\u00e4nyt heikoksi. Ukrainan sodan ensimm\u00e4isten 15 kuukauden aikana 78 prosenttia EU-maiden sotatuoteostoista oli EU:n ulkopuolelta, p\u00e4\u00e4osin Yhdysvalloista. Menojen kasvu on siis hyodytt\u00e4nyt Yhdysvaltain teollisuutta eniten. <\/p>\n\n\n\n

Kun Yhdysvallat uhkaa tullien ja sotilaallisen painostuksen yhdistelm\u00e4ll\u00e4, eurooppalaisten maiden riippuvuus amerikkalaisista asej\u00e4rjestelmist\u00e4 antaa Washingtonille suoran vipuvarren eurooppalaiseen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon.<\/p>\n\n\n\n

Samaan aikaan eurooppalainen puolustusteollisuus on pirstoutunut 27 j\u00e4senvaltion v\u00e4lille, joista kukin suojelee omaa kansallista teollisuuttaan. Tuloksena on kalliita p\u00e4\u00e4llekk\u00e4isyyksi\u00e4, pieni\u00e4 sarjoja ja keskener\u00e4isi\u00e4 yhteishankkeita, jotka viiv\u00e4styv\u00e4t vuosikymmeni\u00e4. Ukrainan sota on paljastanut, ett\u00e4 Eurooppa ei kykene toimittamaan riitt\u00e4v\u00e4sti ammuksia edes yhdelle maalle pitkittyneess\u00e4 konfliktissa.<\/p>\n\n\n\n

Ukrainan sota on osoittanut tulevaisuuden sodank\u00e4ynnin vaatimukset: droonit, elektroninen sodank\u00e4ynti, t\u00e4sm\u00e4aseet, kyberpuolustus ja nopeat toimitusketjut. Perinteinen raskas kalusto ei yksist\u00e4\u00e4n riit\u00e4. EDIS ja EDIP ovat askel oikeaan suuntaan, mutta toimeenpano on ollut hidasta.<\/p>\n\n\n\n

Eurooppalaisen Suomen kanta<\/em><\/p>\n\n\n\n

Eurooppalainen Suomi katsoo, ett\u00e4 puolustusteollinen integraatio on yht\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 Euroopan turvallisuudelle kuin sotatoimet itsess\u00e4\u00e4n. Ilman eurooppalaista puolustusteollisuutta ei ole eurooppalaista strategista autonomiaa. Euroopan puolustusintegraation painopiste on siirrett\u00e4v\u00e4 projektikohtaisesta yhteisty\u00f6st\u00e4 pysyv\u00e4\u00e4n eurooppalaiseen tilauskirjaan. EDIP-v\u00e4line ja SAFE-rahoitus ovat l\u00e4ht\u00f6kohtia, joita on laajennettava.<\/p>\n\n\n\n

Euroopan on kyett\u00e4v\u00e4 uskottavasti tukemaan Ukrainaa ja ehk\u00e4isem\u00e4\u00e4n tai torjumaan tulevia hy\u00f6kk\u00e4yksi\u00e4 my\u00f6s ilman Yhdysvaltain apua. EU-maiden yhteenlaskettu puolustusbudjetti on maailman kolmanneksi suurin: sen k\u00e4ytt\u00e4miseen hajanaisesti ei ole en\u00e4\u00e4 varaa.<\/p>\n\n\n\n

Ydinasepelotteen osalta Eurooppalainen Suomi katsoo, ett\u00e4 Ranskan ydinpelotteen ulottaminen koskemaan koko EU:ta on pitk\u00e4ll\u00e4 t\u00e4ht\u00e4imell\u00e4 tavoittelemisen arvoista. Lyhyell\u00e4 t\u00e4ht\u00e4imell\u00e4 Euroopan uskottavuuden on kuitenkin perustuttava konventionaalisen sodank\u00e4ynnin voittamiseen ydinsateenvarjon alla. Suomen on osallistuttava aktiivisesti NATO:n eurooppalaisen ydinasepolitiikan muotoiluun.<\/p>\n\n\n\n

<\/em>Suositellut toimenpiteet<\/em><\/p>\n\n\n\n

Suomen tulee edist\u00e4\u00e4 eurooppalaisia yhteishankintoja systemaattisesti kansallisten hankintojen sijaan. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa luopumista ajatuksesta, ett\u00e4 Suomen on oltava mukana jokaisessa suorituskyvyss\u00e4, ja keskittymist\u00e4 aloihin, joissa Suomella on todellista osaamista<\/p>\n\n\n\n

Suomen tulee tukea eurooppalaisten puolustusteollisuuskonsernien fuusioita tavalla, joka luo riitt\u00e4v\u00e4n suuria toimijoita kilpailemaan globaalisti. T\u00e4m\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 EU:n kilpailupolitiikan uudelleenarviointia puolustusteollisuuden osalta.<\/p>\n\n\n\n

Suomen tulee sitoutua pitk\u00e4aikaisiin eurooppalaisiin tilauskirjoihin, jotka mahdollistavat teollisen mittakaavan. T\u00e4m\u00e4 voi tarkoittaa sitoutumista hankintoihin 5\u201310 vuoden aikav\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Suomen tulee kehitt\u00e4\u00e4 eurooppalaisia rahoitusmekanismeja, jotka kohtelevat puolustusteollisuutta kriittisen\u00e4 infrastruktuurina. EIP:n roolin laajentaminen puolustusteollisuuden rahoitukseen on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Suomen tulee erikoistua aloihin, joissa Suomella on todellista osaamista: kyberpuolustus, arktinen teknologia, elektroninen sodank\u00e4ynti, ammukset. Pyrkimys kattavaan kansalliseen puolustusteollisuuteen on mahdotonta pienelle maalle.<\/p>\n\n\n\n

P\u00e4ivitykset voimassa olevaan selontekoon<\/em><\/p>\n\n\n\n

Luku 3.2.1:een on lis\u00e4tt\u00e4v\u00e4 konkreettinen aikataulu EU:n puolustusautonomian v\u00e4lietapeille. NATO:n 5 prosentin tavoite ja EU:n yhteishankintakoordinaatio on k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4 yhdess\u00e4, ei erillisin\u00e4 kappaleinaan. EDIS\/EDIP on mainittava nimelt\u00e4 Suomen EU-puolustusyhteisty\u00f6tavoitteiden yhteydess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

6. Euroopan itsen\u00e4isen toimintakyvyn vahvistaminen on juuri nyt ulko- ja turvallisuuspolitiikan t\u00e4rkein teht\u00e4v\u00e4<\/h2>\n\n\n\n

Perustavanlaatuinen syy EU:n haasteisiin toimia ajoissa ulkopoliittisissa kysymyksiss\u00e4 on sen itse itselleen rakentama pakkopaita. Turvallisuus- ja ulkopolitiikassa toimiminen edellytt\u00e4\u00e4 edelleen useimmiten j\u00e4senmaiden yksimielisen hyv\u00e4ksynn\u00e4n, jolloin mik\u00e4 tahansa j\u00e4senmaa voi yksin est\u00e4\u00e4 kollektiivisen toiminnan. <\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 periaate on luotu turvaamaan t\u00e4rke\u00e4t kansalliset edut, mutta siit\u00e4 on tullut k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 lamaannuttaja, jossa ulkopoliittisilla v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyksill\u00e4 voi kirist\u00e4\u00e4 sis\u00e4poliittisia my\u00f6nnytyksi\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on johtanut tilanteeseen, jossa EU:n mahdollisuudet suojella sen kansalaisten perusoikeuksia ja perusturvallisuutta, tai toimia liberaalina geopoliittisena vaikuttajana, ovat riippuvaisia autoritaaristen illiberaalien johtajien miellytt\u00e4misest\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Samaan aikaan materiaalisesti nelj\u00e4 strategista autonomiavajetta \u2013 taloudellinen, teknologinen, energiaan liittyv\u00e4 ja puolustuksellinen \u2013 ovat nyt akuutteja, eiv\u00e4t pitk\u00e4n aikav\u00e4lin haasteita. Hormuzin sulkeminen osoitti energiariippuvuuden konkreettisesti. NSS 2025 osoitti informaatio- ja teknologiariippuvuuden \u2013 eurooppalainen julkinen tila on ei-eurooppalaisten alustojen hallinnassa juuri silloin, kun informaation luotettavuus on kriittisint\u00e4. Yhdysvaltain turvatakuun ehdollisuus ja Ukrainan sodan jatkuminen osoitti puolustuksellisen vajeen. P\u00e4\u00e4omamarkkinaunionia ei ole saatu valmiiksi, vaikka se on EU:n taloudellisen itsen\u00e4isyyden perusedellytys.<\/p>\n\n\n\n

Eurooppalaisen Suomen kanta<\/em><\/p>\n\n\n\n

Eurooppalainen Suomi katsoo, ett\u00e4 EU:n strateginen autonomia vaatii institutionaalisen toimintakyvyn muutoksen. Itsen\u00e4inen Eurooppa johtavana liberaalidemokraattisena suurvaltana on tavoite, joka edellytt\u00e4\u00e4 todellista poliittista tahtoa. Tavoite ei ole autarkia tai sulkeutuminen, vaan avoin strateginen autonomia: Eurooppa, joka kykenee toimimaan omien arvojensa mukaisesti ilman ulkoista pakottamista. Suomi voi olla t\u00e4m\u00e4n ajattelun edist\u00e4j\u00e4, ei jarruttaja.<\/p>\n\n\n\n

Suhteessa Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n: t\u00e4ysi irtautuminen on edelleen ainoa kest\u00e4v\u00e4 linja. Pakoteregiimin yll\u00e4pito ja laajentaminen, Ukrainan pitk\u00e4j\u00e4nteinen tukeminen ja Euroopan asettuminen ukrainalaisen j\u00e4lleenrakennuksen veturiksi eiv\u00e4t ole luovutettavissa neuvottelup\u00f6yd\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Suhteessa Kiinaan: riippuvuuksien purkaminen on tehd\u00e4v\u00e4 realistisessa aikataulussa. Kriittiset teknologiat, puolustuskomponentit ja infrastruktuuri on irtautettava kiinalaisesta riippuvuudesta ennen kuin niist\u00e4 tulee vipuvarsioita konfliktitilanteessa. Kauppasiteet voidaan s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 strategisesti ohjattuina.<\/p>\n\n\n\n

Suhteessa Yhdysvaltoihin: Euroopan tavoite on tasavertaisempi kumppanuus. T\u00e4m\u00e4 vaatii oman puolustuskyvyn rakentamista, taloudellisia vastapainoja ja selke\u00e4\u00e4 viestin\u00e4, ettei Eurooppa hyv\u00e4ksy allianssisuhteiden hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00f6\u00e4 kaupallisten tai alueellisten tavoitteiden ajamiseen.<\/p>\n\n\n\n

<\/em>Suositellut toimenpiteet<\/em><\/p>\n\n\n\n

Euroopan itsen\u00e4inen toimintakyky on 2020-luvun t\u00e4rkein poliittinen projekti. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa my\u00f6s materiaalista kyky\u00e4 puolustaa Euroopan turvallisuutta, taloutta ja arvoja itsen\u00e4isesti my\u00f6s silloin, kun perinteiset liittolaiset eiv\u00e4t ole k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 tai toimivat Euroopan etuja vastaan.<\/p>\n\n\n\n

Suomen on edistett\u00e4v\u00e4 EU:n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon uudistamista m\u00e4\u00e4r\u00e4enemmist\u00f6p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Yksimielisyysvaatimus on tehnyt EU:sta strategisesti lamaantuneen toimijan, ja se on muutettava. Kompromissina \u00e4\u00e4nestyskynnyksen\u00e4 voidaan harkita super-QMV:t\u00e4, joka vaatii eritt\u00e4in suuren enemmist\u00f6n konsensuksen sijaan.<\/p>\n\n\n\n

Suomen tulee tunnustaa, ett\u00e4 Euroopan riippuvuus ulkomaisista digitaalisista infrastruktuureista on turvallisuusriski. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa riippuvuutta amerikkalaisista maksuj\u00e4rjestelmist\u00e4 (Visa, Mastercard), pilvipalveluista (AWS, Azure, Google Cloud) ja sosiaalisen median alustoista. Suomen on edistett\u00e4v\u00e4 digitaalisen euron nopeaa toteuttamista, eurooppalaisten pilvipalveluiden kehitt\u00e4mist\u00e4 ja eurooppalaisten digitaalisten alustojen rakentamista.<\/p>\n\n\n\n

P\u00e4ivitykset voimassa olevaan selontekoon<\/em><\/p>\n\n\n\n

Luvun 3.2.1 teksti EU:n toimintakyvyst\u00e4 on kirjoitettava uudelleen siten, ett\u00e4 siit\u00e4 tunnistetaan institutionaaliset esteet \u2013 erityisesti yksimielisyysvaatimus \u2013 ja esitet\u00e4\u00e4n konkreettinen polku niiden ylitt\u00e4miseksi. Luvun 3.3 Kiina-analyysia on syvennett\u00e4v\u00e4: pelkk\u00e4 riskien tiedostaminen ei en\u00e4\u00e4 riit\u00e4 \u2013 on esitett\u00e4v\u00e4 konkreettiset toimet strategisten riippuvuuksien purkamiseksi aikatauluineen.<\/p>\n\n\n\n

7. Lopuksi<\/h2>\n\n\n\n

Eurooppalainen Suomi katsoo, ett\u00e4 voimassa oleva ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko (VNS 3\/2024 vp) on laatimisvaiheessaan ollut realistinen, mutta sen toimintaymp\u00e4rist\u00f6analyysi on vanhentunut k\u00e4\u00e4nteentekev\u00e4n nopeasti poikkeuksellisen negatiivisten skenaarioiden toteuduttua. Maailma on vuonna 2026 erilainen kuin se oli vuonna 2024.<\/p>\n\n\n\n

Keskeinen muutos on selv\u00e4: Yhdysvallat ei en\u00e4\u00e4 ole s\u00e4\u00e4nt\u00f6pohjaisen kansainv\u00e4lisen j\u00e4rjestyksen takaaja vaan yksi sen haastajista. T\u00e4m\u00e4 muuttaa Euroopan turvallisuustilanteen perustavanlaatuisesti. Euroopan \u2013 mukaan lukien Suomen \u2013 on luotava strateginen itsen\u00e4isyys, joka ei riipu mink\u00e4\u00e4n yksitt\u00e4isen kumppanin poliittisesta tahdosta.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 ei tarkoita yksin p\u00e4rj\u00e4\u00e4mist\u00e4. Se tarkoittaa Euroopan yhten\u00e4isyyden vahvistamista, puolustusintegraation kihdytt\u00e4mist\u00e4, uusien kumppanuuksien rakentamista ja s\u00e4\u00e4nt\u00f6pohjaisen j\u00e4rjestyksen puolustamista johdonmukaisesti \u2013 my\u00f6s silloin kun se on ep\u00e4mukavaa.<\/p>\n\n\n\n

Suomelle Euroopan unioni on elint\u00e4rke\u00e4 yhteis\u00f6. EU:n vahvistuminen on Suomen turvallisuuden vahvistumista. T\u00e4m\u00e4 on vuonna 2026 konkreettisempaa kuin koskaan aiemmin.<\/p>\n\n\n\n

Helsingiss\u00e4 15.3.2026
Samuel Tammekann<\/strong>
Toiminnanjohtaja, Eurooppalainen Suomi ry<\/p>\n\n\n\n

Lis\u00e4tietoa lausunnosta antaa Eurooppalainen Suomi ry:n toiminnanjohtaja Samuel Tammekann, p. 044 550 6816 ja samuel.tammekann@eurooppalainensuomi.fi<\/a>.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Keskeinen muutos on selv\u00e4: Yhdysvallat ei en\u00e4\u00e4 ole s\u00e4\u00e4nt\u00f6pohjaisen kansainv\u00e4lisen j\u00e4rjestyksen takaaja vaan yksi sen haastajista. T\u00e4m\u00e4 muuttaa Euroopan turvallisuustilanteen perustavanlaatuisesti. Euroopan \u2013 mukaan lukien Suomen \u2013 on luotava strateginen itsen\u00e4isyys, joka ei riipu mink\u00e4\u00e4n yksitt\u00e4isen kumppanin poliittisesta tahdosta.<\/p>\n","protected":false},"author":8,"featured_media":7919,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_et_pb_use_builder":"off","_et_pb_old_content":"","_et_gb_content_width":""},"categories":[8,10],"tags":[],"yoast_head":"\nEurooppalaisen Suomen lausunto valtioneuvoston UTP-selonteon p\u00e4ivitykseen - Eurooppalainen Suomi<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/eurooppalaisen-suomen-lausunto-valtioneuvoston-utp-selonteon-paivitykseen\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"en_US\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Eurooppalaisen Suomen lausunto valtioneuvoston UTP-selonteon p\u00e4ivitykseen - Eurooppalainen Suomi\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Keskeinen muutos on selv\u00e4: Yhdysvallat ei en\u00e4\u00e4 ole s\u00e4\u00e4nt\u00f6pohjaisen kansainv\u00e4lisen j\u00e4rjestyksen takaaja vaan yksi sen haastajista. T\u00e4m\u00e4 muuttaa Euroopan turvallisuustilanteen perustavanlaatuisesti. Euroopan \u2013 mukaan lukien Suomen \u2013 on luotava strateginen itsen\u00e4isyys, joka ei riipu mink\u00e4\u00e4n yksitt\u00e4isen kumppanin poliittisesta tahdosta.\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/eurooppalaisen-suomen-lausunto-valtioneuvoston-utp-selonteon-paivitykseen\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Eurooppalainen Suomi\" \/>\n<meta property=\"article:publisher\" content=\"https:\/\/www.facebook.com\/eurooppalainensuomi\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2026-03-19T19:35:56+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2026-03-19T19:35:58+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/03\/Lausunto.jpg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"1920\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"1080\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Admin\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:creator\" content=\"@em_finland\" \/>\n<meta name=\"twitter:site\" content=\"@em_finland\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Written by\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Admin\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Est. reading time\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"14 minutes\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"Article\",\"@id\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/eurooppalaisen-suomen-lausunto-valtioneuvoston-utp-selonteon-paivitykseen#article\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/eurooppalaisen-suomen-lausunto-valtioneuvoston-utp-selonteon-paivitykseen\"},\"author\":{\"name\":\"Admin\",\"@id\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#\/schema\/person\/42824760f66031a9671691f8a3cc4931\"},\"headline\":\"Eurooppalaisen Suomen lausunto valtioneuvoston UTP-selonteon p\u00e4ivitykseen\",\"datePublished\":\"2026-03-19T19:35:56+00:00\",\"dateModified\":\"2026-03-19T19:35:58+00:00\",\"mainEntityOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/eurooppalaisen-suomen-lausunto-valtioneuvoston-utp-selonteon-paivitykseen\"},\"wordCount\":3746,\"publisher\":{\"@id\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#organization\"},\"articleSection\":[\"Ajankohtaista\",\"Julkaisut\"],\"inLanguage\":\"en\"},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/eurooppalaisen-suomen-lausunto-valtioneuvoston-utp-selonteon-paivitykseen\",\"url\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/eurooppalaisen-suomen-lausunto-valtioneuvoston-utp-selonteon-paivitykseen\",\"name\":\"Eurooppalaisen Suomen lausunto valtioneuvoston UTP-selonteon p\u00e4ivitykseen - Eurooppalainen Suomi\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#website\"},\"datePublished\":\"2026-03-19T19:35:56+00:00\",\"dateModified\":\"2026-03-19T19:35:58+00:00\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/eurooppalaisen-suomen-lausunto-valtioneuvoston-utp-selonteon-paivitykseen#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"en\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/eurooppalaisen-suomen-lausunto-valtioneuvoston-utp-selonteon-paivitykseen\"]}]},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/eurooppalaisen-suomen-lausunto-valtioneuvoston-utp-selonteon-paivitykseen#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Etusivu\",\"item\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Eurooppalaisen Suomen lausunto valtioneuvoston UTP-selonteon p\u00e4ivitykseen\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#website\",\"url\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/\",\"name\":\"Eurooppalainen Suomi\",\"description\":\"Parempaa Eurooppaa rakentamassa\",\"publisher\":{\"@id\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#organization\"},\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":\"required name=search_term_string\"}],\"inLanguage\":\"en\"},{\"@type\":\"Organization\",\"@id\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#organization\",\"name\":\"Eurooppalainen Suomi ry\",\"url\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/\",\"logo\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"en\",\"@id\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#\/schema\/logo\/image\/\",\"url\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/PNG_large.png\",\"contentUrl\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/PNG_large.png\",\"width\":586,\"height\":220,\"caption\":\"Eurooppalainen Suomi ry\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#\/schema\/logo\/image\/\"},\"sameAs\":[\"https:\/\/instagram.com\/eurooppalainensuomi\",\"https:\/\/www.youtube.com\/channel\/UCBeqyrm1ze2RinjeAYS_-Jg\",\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Eurooppalainen_Suomi\",\"https:\/\/www.facebook.com\/eurooppalainensuomi\",\"https:\/\/twitter.com\/em_finland\"]},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#\/schema\/person\/42824760f66031a9671691f8a3cc4931\",\"name\":\"Admin\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"en\",\"@id\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#\/schema\/person\/image\/\",\"url\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/2a869497ae566d1e62d81a21a923ac47?s=96&d=mm&r=g\",\"contentUrl\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/2a869497ae566d1e62d81a21a923ac47?s=96&d=mm&r=g\",\"caption\":\"Admin\"}}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Eurooppalaisen Suomen lausunto valtioneuvoston UTP-selonteon p\u00e4ivitykseen - Eurooppalainen Suomi","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/eurooppalaisen-suomen-lausunto-valtioneuvoston-utp-selonteon-paivitykseen","og_locale":"en_US","og_type":"article","og_title":"Eurooppalaisen Suomen lausunto valtioneuvoston UTP-selonteon p\u00e4ivitykseen - Eurooppalainen Suomi","og_description":"Keskeinen muutos on selv\u00e4: Yhdysvallat ei en\u00e4\u00e4 ole s\u00e4\u00e4nt\u00f6pohjaisen kansainv\u00e4lisen j\u00e4rjestyksen takaaja vaan yksi sen haastajista. T\u00e4m\u00e4 muuttaa Euroopan turvallisuustilanteen perustavanlaatuisesti. Euroopan \u2013 mukaan lukien Suomen \u2013 on luotava strateginen itsen\u00e4isyys, joka ei riipu mink\u00e4\u00e4n yksitt\u00e4isen kumppanin poliittisesta tahdosta.","og_url":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/eurooppalaisen-suomen-lausunto-valtioneuvoston-utp-selonteon-paivitykseen","og_site_name":"Eurooppalainen Suomi","article_publisher":"https:\/\/www.facebook.com\/eurooppalainensuomi","article_published_time":"2026-03-19T19:35:56+00:00","article_modified_time":"2026-03-19T19:35:58+00:00","og_image":[{"width":1920,"height":1080,"url":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/03\/Lausunto.jpg","type":"image\/jpeg"}],"author":"Admin","twitter_card":"summary_large_image","twitter_creator":"@em_finland","twitter_site":"@em_finland","twitter_misc":{"Written by":"Admin","Est. reading time":"14 minutes"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"Article","@id":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/eurooppalaisen-suomen-lausunto-valtioneuvoston-utp-selonteon-paivitykseen#article","isPartOf":{"@id":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/eurooppalaisen-suomen-lausunto-valtioneuvoston-utp-selonteon-paivitykseen"},"author":{"name":"Admin","@id":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#\/schema\/person\/42824760f66031a9671691f8a3cc4931"},"headline":"Eurooppalaisen Suomen lausunto valtioneuvoston UTP-selonteon p\u00e4ivitykseen","datePublished":"2026-03-19T19:35:56+00:00","dateModified":"2026-03-19T19:35:58+00:00","mainEntityOfPage":{"@id":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/eurooppalaisen-suomen-lausunto-valtioneuvoston-utp-selonteon-paivitykseen"},"wordCount":3746,"publisher":{"@id":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#organization"},"articleSection":["Ajankohtaista","Julkaisut"],"inLanguage":"en"},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/eurooppalaisen-suomen-lausunto-valtioneuvoston-utp-selonteon-paivitykseen","url":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/eurooppalaisen-suomen-lausunto-valtioneuvoston-utp-selonteon-paivitykseen","name":"Eurooppalaisen Suomen lausunto valtioneuvoston UTP-selonteon p\u00e4ivitykseen - Eurooppalainen Suomi","isPartOf":{"@id":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#website"},"datePublished":"2026-03-19T19:35:56+00:00","dateModified":"2026-03-19T19:35:58+00:00","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/eurooppalaisen-suomen-lausunto-valtioneuvoston-utp-selonteon-paivitykseen#breadcrumb"},"inLanguage":"en","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/eurooppalaisen-suomen-lausunto-valtioneuvoston-utp-selonteon-paivitykseen"]}]},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/eurooppalaisen-suomen-lausunto-valtioneuvoston-utp-selonteon-paivitykseen#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Etusivu","item":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Eurooppalaisen Suomen lausunto valtioneuvoston UTP-selonteon p\u00e4ivitykseen"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#website","url":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/","name":"Eurooppalainen Suomi","description":"Parempaa Eurooppaa rakentamassa","publisher":{"@id":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#organization"},"potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/?s={search_term_string}"},"query-input":"required name=search_term_string"}],"inLanguage":"en"},{"@type":"Organization","@id":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#organization","name":"Eurooppalainen Suomi ry","url":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/","logo":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"en","@id":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#\/schema\/logo\/image\/","url":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/PNG_large.png","contentUrl":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/PNG_large.png","width":586,"height":220,"caption":"Eurooppalainen Suomi ry"},"image":{"@id":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#\/schema\/logo\/image\/"},"sameAs":["https:\/\/instagram.com\/eurooppalainensuomi","https:\/\/www.youtube.com\/channel\/UCBeqyrm1ze2RinjeAYS_-Jg","https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Eurooppalainen_Suomi","https:\/\/www.facebook.com\/eurooppalainensuomi","https:\/\/twitter.com\/em_finland"]},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#\/schema\/person\/42824760f66031a9671691f8a3cc4931","name":"Admin","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"en","@id":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#\/schema\/person\/image\/","url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/2a869497ae566d1e62d81a21a923ac47?s=96&d=mm&r=g","contentUrl":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/2a869497ae566d1e62d81a21a923ac47?s=96&d=mm&r=g","caption":"Admin"}}]}},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/03\/Lausunto.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/7916"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/8"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=7916"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/7916\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":7920,"href":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/7916\/revisions\/7920"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/7919"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=7916"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=7916"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=7916"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}