{"id":7841,"date":"2026-02-17T23:41:53","date_gmt":"2026-02-17T21:41:53","guid":{"rendered":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/?p=7841"},"modified":"2026-02-19T07:36:35","modified_gmt":"2026-02-19T05:36:35","slug":"viisi-ja-yksi-ilmiota-euroopassa-vuonna-2026","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/viisi-ja-yksi-ilmiota-euroopassa-vuonna-2026","title":{"rendered":"Euroopan viisi ja yksi ilmi\u00f6t\u00e4 vuonna 2026"},"content":{"rendered":"\n

L\u00e4nsi on rikki, mutta miten se k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 n\u00e4kyy Eurooppassa? Toiminnanjohtajan sijainen Samuel<\/strong> Tammekann<\/strong> esittelee ilmi\u00f6t, joihin vuonna 2026 kannattaa Eurooppa-politiikassa paneutua.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Tammikuussa Maailman talousfoorumin kokouksessa Davosissa Kanadan p\u00e4\u00e4ministeri Mark Carney <\/strong>lainasi V\u00e1clav Havelin Voimattomien voimaa (1978)<\/em> selitt\u00e4\u00e4kseen, millaista hetke\u00e4 el\u00e4mme. Joka aamu Havelin vihanneskauppias laittaa ikkunalleen kyltin \u2013 \u201ckaikkien maiden ty\u00f6l\u00e4iset, liittyk\u00e4\u00e4 yhteen\u201d \u2013 ei, koska h\u00e4n uskoisi sit\u00e4, vaan koska mukana esitt\u00e4minen luo turvaa.<\/p>\n\n\n\n

Puheessaan<\/a> Carney pyysi maailman johtajia laskemaan viimein t\u00e4llaiset nykyajan kyltit ikkunalta \u2013 kyltit, joiden mukaan s\u00e4\u00e4nt\u00f6pohjainen j\u00e4rjestys olisi kaikille reilu tai edelleen olemassa.<\/p>\n\n\n\n

Nyt kylttej\u00e4 lasketaankin kaikkialla. Trumpin vuosiin asti l\u00e4nsiyhteis\u00f6 on esitt\u00e4nyt jonkinlaista keskin\u00e4ist\u00e4 tasa-arvoa, eik\u00e4 Yhdysvallat ole k\u00e4ytt\u00e4nyt (liikaa) hyv\u00e4ksi sen sotilaallista ylivoimaa liittolaisiaan kohtaan. Keskeinen tabu rikottiin kuitenkin viimeist\u00e4\u00e4n, kun viime vuoden kauppasotien my\u00f6t\u00e4 takeet Euroopan suojeluksesta kytkettiin Yhdysvaltoja hy\u00f6dytt\u00e4viin kauppasopimuksiin. N\u00e4ist\u00e4 riippuvuuksista varoitimme my\u00f6s Euroopan hetki -raportissamme<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Harva olisi kuitenkaan ajatellut, ett\u00e4 Yhdysvallat olisi v\u00e4l\u00e4ytt\u00e4nyt Nato-liittolaistaan Tanskaa kohtaan todellista sotilaallista voimaa kuten Gr\u00f6nlannin kriisin tapauksessa. Uudessa kansallisen turvallisuuden strategiassa Euroopan yhten\u00e4isyyden hajottaminen ja \u00e4\u00e4rioikeiston tukeminen on jopa t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 kuin muita suurvaltoja vastaan kilpaileminen.<\/p>\n\n\n\n

Millaisia havaintoja meid\u00e4n tulee tehd\u00e4 t\u00e4st\u00e4 hetkest\u00e4 ja miten Euroopan siihen vastata?<\/p>\n\n\n\n

Esittelen tulevan vuoden viiden merkitt\u00e4vimm\u00e4n ilmi\u00f6n (ja ehdottoman v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n ilmastolis\u00e4yksen) muodossa. T\u00e4ss\u00e4 siis Euroopan 2026 top 5+1.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n

1. L\u00e4nsi on rikki ja uusi yhteis\u00f6 muodostuu nyt<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Yhdysvallat ei ole en\u00e4\u00e4 mukana liittoumassamme, ja se on voitava sanoa suoraan.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Noin 70 vuoden ajan \u201cl\u00e4ntt\u00e4\u201d saattoi voida pit\u00e4\u00e4 yhten\u00e4isen\u00e4 kategoriana. Siihen on laskettu yhteiset instituutiot, yhteinen turvallisuusarkkitehtuuri ja yhteiset liberaalikapitalistiset periaatteet, joiden s\u00e4\u00e4nn\u00f6ill\u00e4 kauppa, talous ja yhteiskuntaj\u00e4rjestys ovat toimineet. Poliittisia ja taloudellisia kiistoja on ollut, mutta j\u00e4rjestelm\u00e4 on kest\u00e4nyt, kun globaalin kaupan on taannut Yhdysvaltojen dollari ja merireittej\u00e4 suojeleva laivasto. <\/p>\n\n\n\n

Juuri kun Naton my\u00f6t\u00e4 Suomi sai viety\u00e4 loppuun l\u00e4nsi-integraationsa, globaali l\u00e4nsi lakkasi totuttuna arvoyhteis\u00f6n\u00e4 olemasta.<\/p>\n\n\n\n

Yhdysvallat on siis Trumpin johdolla k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 muuttanut rooliaan l\u00e4nsiliittouman johtajasta tavoittelemaan sen ehdotonta ylivaltiutta. <\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 ei sopimukseemme ole kuulunut, eik\u00e4 sen pid\u00e4 siihen kuulua. Niin kauan kuin arvot ovat olleet yhtenev\u00e4t, ep\u00e4tasapainoisuuksia on siedetty, mutta nykyvaatimuksilla Eurooppa ja Yhdysvallat ovat etenem\u00e4ss\u00e4 kohti avioeroa.<\/p>\n\n\n\n

Vaara piilee my\u00f6s siin\u00e4, ett\u00e4 nyt t\u00e4llaisesta kirist\u00e4v\u00e4st\u00e4 toimintalogiikasta voi tulla avoimesti palkittua. “Donroe Doctrine”, Trumpin uudelleenher\u00e4tt\u00e4m\u00e4 ajatus, ett\u00e4 Amerikat Kanadaa ja Gr\u00f6nlantia my\u00f6ten kuuluvat luonnollisesti Yhdysvaltojen valtapiiriin, noudattaa t\u00e4ysin samaa periaatetta kuin v\u00e4ite, ett\u00e4 Ukraina ja It\u00e4-Eurooppa kuuluvat luonnollisesti Ven\u00e4j\u00e4n valtapiiriin. <\/p>\n\n\n\n

Carney varoittaa, ett\u00e4 t\u00e4llaisessa maailmassa jokainen \u201ckeskikokoinen\u201d valta joutuu valitsemaan, etsiik\u00f6 turvaa vai tuleeko sy\u00f6dyksi. Suomelle, Pohjoismaille, Baltialle ja Euroopalle paras puolustus on rakentaa EU:sta aidosti jotain, joka voi torjua pilkkomisyritykset ulkoisiin valtapiireihin. T\u00e4m\u00e4 on vuoden 2026 keskeisin teht\u00e4v\u00e4. Kaikki muu seuraa siit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n

2. Trump on paras EU-myyntimies \u2013 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n hetki hyv\u00e4ksemme<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Vastauksena painostukseen on rakennettava riitt\u00e4v\u00e4n tiivis vastaverkosto, ja se rakentuu jo nyt.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Ironista on, ett\u00e4 sama hallinto, joka on ottanut tavoitteekseen hajottaa Euroopan unionin, on saamassa aikaan p\u00e4invastaisen vaikutuksen. Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4ys Ukrainaan vuonna 2022 oli Naton historian paras mainos j\u00e4senyydelle. Samoin Trumpin painostava politiikka tekee EU-integraatiolle samaa, ja vauhdittaa my\u00f6s maailman muita maita hakemaan ymp\u00e4rilleen laajempaa liittokuntaa.<\/p>\n\n\n\n

Viimeisen kuuden viikon aikana moni pitk\u00e4aikainen hanke on l\u00e4htenyt uusille kierroksille. EU ja 12 maan indopasifinen ryhm\u00e4 CPTPP ovat Kanadan eteenp\u00e4inviem\u00e4n\u00e4<\/a> avanneet keskustelut yli 40 maan ja 1,5 miljardin ihmisen alkuper\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen yhteensovittamisesta. Kanada liittyi Euroopan yhteisten puolustushankintojen SAFE-ohjelmaan ja EU:n kauppasopimukset sek\u00e4 Intian ett\u00e4 Mercosurin kanssa vietiin p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen. <\/p>\n\n\n\n

S\u00e4\u00e4nt\u00f6pohjaista maailmaa ei ole viel\u00e4 tuhottu; kuten WTO:n p\u00e4\u00e4sihteeri Ngozi Okonjo-Iweala<\/strong> totesi<\/a> M\u00fcnchenissa, 72 prosenttia maailmankaupasta kulkee edelleen WTO-s\u00e4\u00e4nn\u00f6ill\u00e4, ja niihin kannattaa edelleen nojata. Kahdenkeskiset neuvottelut ylivoimaisen kumppanin kanssa eiv\u00e4t ole heikommalle edullisia (siksi kauppablokit ovat Trumpille vihollisia), vaan ainoana vaihtoehtona on rakentaa riitt\u00e4v\u00e4n tiheit\u00e4 verkostoja<\/a>, joilla on varaa vastata painostukseen. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n

3. Kyltti on laskettu ikkunalta, mutta arvoja on silti puolustettava<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Euroopan on puolustettava arvojaan ilmankin niihin pohjaavaa j\u00e4rjestyst\u00e4.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Se illuusio, jota Carneyn viittaama kyltti yll\u00e4piti, olivat yhteiset s\u00e4\u00e4nn\u00f6t, joita vahvat valtiot saattoivat halutessaan venytt\u00e4\u00e4. Vuoden 1945 j\u00e4lkeinen j\u00e4rjestys, kuten suvereniteetin loukkaamattomuus, sodan kielt\u00e4minen politiikan v\u00e4lineen\u00e4 ja yhteinen turvallisuusarkkitehtuuri, saattoivat olla ep\u00e4t\u00e4ydellisi\u00e4 mutta periaatteina kyseenalaistattomia. Silti todellisuus oli jo pitk\u00e4\u00e4n asteittain erkaantunut todellisuudesta, ja vasta nyt kyltit lienev\u00e4t laskettu kaikkialla.<\/p>\n\n\n\n

Nykyinen Yhdysvaltojen politiikka, Stephen Millerin <\/strong>sanoin<\/a>, on ett\u00e4 \u201cmaailmaa hallitsee voima.\u201d Sen viitoittamalla tiell\u00e4 uusi turvallisuustrategia ohjaa, ett\u00e4 Yhdysvallat voi rahoittaa ideologisesti yhtenevi\u00e4 \u00e4\u00e4rioikeistopuolueita ja avoimesti antaa Washingtonin tukea EU:ta vastaan kilpailevia ehdokkaita keskeisimmiss\u00e4 vaaleissa. T\u00e4t\u00e4 panee k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n Heritage Foundationin lista j\u00e4rjest\u00f6ist\u00e4, joita ulkoministeri\u00f6n tulisi t\u00e4ll\u00e4 er\u00e4\u00e4 (Radio Free Europen sijaan) rahoittaa.<\/p>\n\n\n\n

S\u00e4\u00e4nt\u00f6ihin vetoaminen ei en\u00e4\u00e4 riit\u00e4. Silti lopputuloksen ei pid\u00e4 olla arvojen hylk\u00e4\u00e4minen ja sen toteaminen, ett\u00e4 vain voima toimii. Sen sijaan se tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 toimijana Euroopan on rakennettava riitt\u00e4v\u00e4t voimavarat edist\u00e4m\u00e4\u00e4n ja puolustamaan niit\u00e4 arvoja, jotka hukkuisivat muuten voimavetoisen maailman alle.<\/p>\n\n\n\n

Sen osoittaa esimerkiksi se, ett\u00e4 nyt eurooppalaisesta ydinpelotteesta puhutaan valtionp\u00e4\u00e4miestasolla<\/a>. Vain muutama vuosi sitten se olisi ollut mahdotonta. T\u00e4st\u00e4 puhuminen ei silti vaadi Euroopan arvojen hylk\u00e4\u00e4mist\u00e4, vaan sit\u00e4, ett\u00e4 Eurooppakin joutuu tunnustamaan reaaliset vaatimukset arvojen yll\u00e4pit\u00e4misen takana. <\/p>\n\n\n\n

Niin kauan kuin illuusio s\u00e4\u00e4nn\u00f6ist\u00e4 p\u00e4ti, Eurooppa saattoi vedota yhteisiin s\u00e4\u00e4nt\u00f6ihin turvallisuusloukkauksia vastaan. Nyt Euroopan on itse valittava tietoisesti, mihin se uskoo, ja samalla todeta, mill\u00e4 tavoin se lopulta puolustaa omia arvojaan, ja viime k\u00e4dess\u00e4 my\u00f6s mill\u00e4 voimalla, ja kuinka raa’alla.<\/p>\n\n\n\n

Tilanne tosiaankin on raaka, mutta ehk\u00e4 samalla rehellisempi. Ainakin se paljastaa sen, puolustetaanko arvoja \u2013 eurooppalaisittain mm. ihmisarvoa, tasa-arvoa ja vapautta \u2013 koska niin aidosti halutaan tehd\u00e4, vai ainoastaan siksi koska joku muu niin vaatii.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n

4. Digitaalinen itsen\u00e4isyys on turvallisuuskysymys<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Tappokytkimest\u00e4 puhutaan samalla kun infosota on saanut l\u00e4nsirintaman.<\/em><\/p>\n\n\n\n

EU:n talouskomissaari Valdis Dombrovskis <\/strong>sanoi ep\u00e4tavallisen suoraan<\/a> tammikuussa, ett\u00e4 Eurooppa tarvitsee digitaalista k\u00e4teiseuroa, sill\u00e4 Visa ja Mastercard kattavat l\u00e4hes kaksi kolmasosaa EU:n korttimaksuista. Yli 440 miljoonan rahaliiton p\u00e4\u00e4asiallinen maksuj\u00e4rjestelm\u00e4 \u2013 ja p\u00e4\u00e4t\u00f6s sen katkaisemiseksi \u2013 siis sijaitsee San Franciscossa ja New Yorkissa. <\/p>\n\n\n\n

Euroopan riippuvuutta Yhdysvalloista vuonna 2026 on mietitt\u00e4v\u00e4 tarkkaan<\/a>. Kun Trumpin hallinto uhkasi Tanskaa Gr\u00f6nlanti-kriisiss\u00e4 sotilaallisesti, my\u00f6s teknologisesta painostuksesta tuli mahdollinen ajatus. JD Vance on syytt\u00e4nyt Eurooppaa AfD:n sensuroinnista Saksan vaaleissa, Musk on ottanut haltuunsa X:n algoritmin, sen, jossa suuri osa Euroopan poliittista ja journalistista keskustelua edelleen k\u00e4yd\u00e4\u00e4n. Teknologian k\u00e4ytt\u00f6 Eurooppaa vastaan ei ole tuulesta temmattu ajatus.<\/p>\n\n\n\n

DSA on askel oikeaan suuntaan, ja Euroopan tulisi toimeenpanna sit\u00e4 miettim\u00e4tt\u00e4 Washingtonin vastausta. Mutta regulaatio voi vain ohjata asioita, joista omistajat p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4t. Siksi tarvitsemme eurooppalaisia vaihtoehtoja. Euroopan kilpailukykyrahaston, digieuron, teko\u00e4lysijoitusten, sen kaiken on edett\u00e4v\u00e4 nopeammin kuin mihin EU on tottunut. Kyse on kuitenkin my\u00f6s turvallisuudesta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n

5. Demokratian on siirrytt\u00e4v\u00e4 puolustuksesta hy\u00f6kk\u00e4ykseen<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Olemme vahvin ja periaatteellisin valtioryhm\u00e4, ja nyt joukkoa on kasvatettava EU:n johdolla.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Kaja Kallas <\/strong>totesi M\u00fcnchenin turvallisuusfoorumissa, ett\u00e4 toisin kuin v\u00e4itet\u00e4\u00e4n \u201crappeutuva woke-Eurooppa ei ole sivilisaatioltaan pyyhkiytym\u00e4ss\u00e4.\u201d Sen sijaan jono sis\u00e4\u00e4n on varsin pitk\u00e4; jopa 40 % kanadalaisista ovat uusimmissa gallupeissa kiinnostuneita j\u00e4senyydest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Aiemmat kohdat liittyiv\u00e4t l\u00e4hinn\u00e4 puolustukseen; mutta t\u00e4ss\u00e4 kyse on hy\u00f6kk\u00e4yksest\u00e4 ja siit\u00e4 mit\u00e4 Eurooppa voi tarjota. Lukuisat maat haluavat edelleen liitty\u00e4 EU:hun, asua, ty\u00f6skennell\u00e4 siell\u00e4, ja moni haluaa kuulua ryhm\u00e4\u00e4n joka voi tarjota monille maille yhten\u00e4isen \u00e4\u00e4nen ja jopa materiaaliset voimavarat suojautua vahvempiensa painostukselta.<\/p>\n\n\n\n

Keskustelu Ukrainan nopeasta EU-j\u00e4senyydest\u00e4 on keskeisimpi\u00e4 tapauksia. Rauhansopimusta tuskin on odotettavissa hetkeen, ja Ukraina jatkaa taisteluaan tulevaisuudestaan, mutta samalla on tarjottava avoin tie EU-j\u00e4senyyteen, jota maa voi edist\u00e4\u00e4 nyt. T\u00e4ydellisyytt\u00e4 ei t\u00e4ss\u00e4 hetkess\u00e4 tarvita, vaan tahtoa ja etenemist\u00e4, jotta vaihtoehto Ven\u00e4j\u00e4n vallalle on todellinen.<\/p>\n\n\n\n

Presidentti Stubbin<\/strong> \u201cvallan kolmio\u201d puhuu aivan oikein globaalista etel\u00e4st\u00e4, joka ratkaisee tulevan maailmanj\u00e4rjestyksen. Kiina ja Ven\u00e4j\u00e4 ovat pyrkineet luomaan etel\u00e4st\u00e4 joukkoa, joka kaataa l\u00e4ntisen j\u00e4rjestyksen siirtomaavoimineen. Siksi Euroopan vastatarjous ei voi olla luennointia vaan aitoa yhteisty\u00f6t\u00e4<\/a> tasa-arvoisten kumppanien kesken.<\/p>\n\n\n\n

Kiinan kohdalla rajattu, v\u00e4lineellinen ja intressipohjainen yhteisty\u00f6 kannattaa jatkossakin. Ilmasto, globaali tasapaino ja katastrofien v\u00e4ltt\u00e4minen \u2013 my\u00f6s Taiwan-kriisin kohdalla \u2013 tarvitsevat kanavia. Mutta Intia erityisesti kaipaa huomiota. EU\u2013Intia-kumppanuus edustaa Euroopan strategisten kumppanuuksien suurimpia laajentumisia hetkeen. Intia on jo nyt maailman v\u00e4kirikkain valtio, ja toivon mukaan jatkossa my\u00f6s maailman suurin demokratia. Suhteiden syvent\u00e4minen ja arvojen yhdent\u00e4minen Euroopan voi parhaimmillaan olla testi, miten johdonmukaista avoimuutta saadaan teoriasta k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n

+1. Ilmasto ja energia valtapelin keski\u00f6ss\u00e4<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Yhdysvallat pyrkii ottamaan viimeisen irti viime vuosisadan energiataloudesta. Kiina myy kalustoa tulevaa varten. Eurooppa ostaa molemmilta, muttei rakenna kumpaakaan.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Viel\u00e4 k\u00e4sittelem\u00e4tt\u00e4 on energia, jolla suurvaltahaastajat painostavat Eurooppaa, ja johon sek\u00e4 Yhdysvallat ett\u00e4 Kiina ovat panostaneet. <\/p>\n\n\n\n

Nyky-Yhdysvallat haluaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 fossiiliylt\u00e4kyll\u00e4isyytt\u00e4 geopoliittisena ty\u00f6kaluna. Maan maakaasuvarat ovat mittaamattomat, nyky\u00e4\u00e4n USA kattaa yli puolet Euroopan LNG-tuonnista. Ven\u00e4j\u00e4-kaasuriippuvuus seurauksineen on nyt vaihtunut USA:n puolelle; ja tulevien populistipuolueiden tarvitsee vain odottaa, millaisia tarjouksia Atlantin takaa vain tulee.<\/p>\n\n\n\n

Kiina-riippuvuus vihre\u00e4ss\u00e4 siirtym\u00e4ss\u00e4 on erilainen. Maa ei myy polttoainetta, vaan teknologiaa, jolla polttoaineesta irtaudutaan. Kiina hallitsee nyt suurta osaa aurinkopaneeleiden, akkkujen, s\u00e4hk\u00f6autojen ja harvinaisten maametallien tuotannosta, joita vihre\u00e4\u00e4n siirtym\u00e4\u00e4n tarvitaan. Paradoksi on vaan se, ett\u00e4 Euroopassa t\u00e4h\u00e4n ei ole reagoitu kovin nopeasti; Kiinan ylituotanto painaa hintoja alas kaikkialla, mutta my\u00f6s aiheuttaa sen ett\u00e4 tuotanto siirtyy kovin helposti Saksan Ruhrilta Shenzeniin. <\/p>\n\n\n\n

Jos Eurooppa onnistuu puhtaassa siirtym\u00e4ss\u00e4, siit\u00e4 voi tulla ainut suuri blokki, jonka ketjut ovat euroopalaisia eik\u00e4 kiinalaisia tai amerikkalaisia; ja ainoa taho, joka voi olla vapaa sek\u00e4 Yhdysvaltojen LNG-riippuvuudesta ett\u00e4 Kiinan akkuriippuvuudesta. Se tekisi Euroopasta itsen\u00e4isen suurvallan.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4n takia vihre\u00e4ss\u00e4 siirtym\u00e4ss\u00e4 ei ole kyse vain ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4, vaan siirtym\u00e4 on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4 keskeisen\u00e4 geopoliittisena projektina.<\/p>\n\n\n\n

Lopuksi: Millainen kyltti suomalaisten tulisi laskea sein\u00e4lt\u00e4\u00e4n? <\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Suomenlinnan Kuninkaanportin sein\u00e4ss\u00e4 lukee: Seiso t\u00e4\u00e4ll\u00e4 omalla pohjallasi, \u00e4l\u00e4k\u00e4 luota vieraan apuun. <\/em>Meid\u00e4n tuskin tarvitsee vaihtaa omaamme, sill\u00e4 suomalaiset ovat el\u00e4neet t\u00e4t\u00e4 neuvoa kriisist\u00e4 toiseen \u2013 aina Nato-j\u00e4senyyteen saakka. Vaikka on syyt\u00e4 tunnustaa, ett\u00e4 yst\u00e4vist\u00e4kin on lopulta apua, ja ilman muuta Eurooppaa olisimme paljon vaikeammassa tilanteessa.<\/p>\n\n\n\n

Eurooppa kokonaisuutena el\u00e4\u00e4 silti hetke\u00e4, jossa t\u00e4m\u00e4 lause nousee silti vahvasti mieleen. Kaksi viimeist\u00e4 kertaa maailmansodan sy\u00f6vereiss\u00e4 suunta on muutettu uuden maailman suunnalta saapuneella \u201cviime hetken ratsuv\u00e4ell\u00e4\u201d.<\/p>\n\n\n\n

Nyt sellaista ei ole tiedossa, vaan meid\u00e4n on seisottava omalla pohjallamme, uusia yst\u00e4vi\u00e4 hankkien. Suunta on selv\u00e4 ja poliittinen tahto kasvaa. Seuraavaksi on tekojen aika.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

L\u00e4nsi on rikki, mutta miten se k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 n\u00e4kyy Eurooppassa? Toiminnanjohtajan sijainen Samuel Tammekann esittelee ilmi\u00f6t, joihin vuonna 2026 kannattaa Eurooppa-politiikassa paneutua. Tammikuussa Maailman talousfoorumin kokouksessa Davosissa Kanadan p\u00e4\u00e4ministeri Mark Carney lainasi V\u00e1clav Havelin Voimattomien voimaa (1978) selitt\u00e4\u00e4kseen, millaista hetke\u00e4 el\u00e4mme. Joka aamu Havelin vihanneskauppias laittaa ikkunalleen kyltin \u2013 \u201ckaikkien maiden ty\u00f6l\u00e4iset, liittyk\u00e4\u00e4 yhteen\u201d \u2013 ei, […]<\/p>\n","protected":false},"author":8,"featured_media":7849,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_et_pb_use_builder":"off","_et_pb_old_content":"","_et_gb_content_width":""},"categories":[8,124,10],"tags":[],"yoast_head":"\nEuroopan viisi ja yksi ilmi\u00f6t\u00e4 vuonna 2026 - Eurooppalainen Suomi<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/viisi-ja-yksi-ilmiota-euroopassa-vuonna-2026\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"en_US\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Euroopan viisi ja yksi ilmi\u00f6t\u00e4 vuonna 2026 - Eurooppalainen Suomi\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"L\u00e4nsi on rikki, mutta miten se k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 n\u00e4kyy Eurooppassa? Toiminnanjohtajan sijainen Samuel Tammekann esittelee ilmi\u00f6t, joihin vuonna 2026 kannattaa Eurooppa-politiikassa paneutua. Tammikuussa Maailman talousfoorumin kokouksessa Davosissa Kanadan p\u00e4\u00e4ministeri Mark Carney lainasi V\u00e1clav Havelin Voimattomien voimaa (1978) selitt\u00e4\u00e4kseen, millaista hetke\u00e4 el\u00e4mme. Joka aamu Havelin vihanneskauppias laittaa ikkunalleen kyltin \u2013 \u201ckaikkien maiden ty\u00f6l\u00e4iset, liittyk\u00e4\u00e4 yhteen\u201d \u2013 ei, […]\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/viisi-ja-yksi-ilmiota-euroopassa-vuonna-2026\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Eurooppalainen Suomi\" \/>\n<meta property=\"article:publisher\" content=\"https:\/\/www.facebook.com\/eurooppalainensuomi\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2026-02-17T21:41:53+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2026-02-19T05:36:35+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/02\/2026.jpg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"1920\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"1080\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Admin\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:creator\" content=\"@em_finland\" \/>\n<meta name=\"twitter:site\" content=\"@em_finland\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Written by\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Admin\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Est. reading time\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"8 minutes\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"Article\",\"@id\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/viisi-ja-yksi-ilmiota-euroopassa-vuonna-2026#article\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/viisi-ja-yksi-ilmiota-euroopassa-vuonna-2026\"},\"author\":{\"name\":\"Admin\",\"@id\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#\/schema\/person\/42824760f66031a9671691f8a3cc4931\"},\"headline\":\"Euroopan viisi ja yksi ilmi\u00f6t\u00e4 vuonna 2026\",\"datePublished\":\"2026-02-17T21:41:53+00:00\",\"dateModified\":\"2026-02-19T05:36:35+00:00\",\"mainEntityOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/viisi-ja-yksi-ilmiota-euroopassa-vuonna-2026\"},\"wordCount\":1807,\"publisher\":{\"@id\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#organization\"},\"articleSection\":[\"Ajankohtaista\",\"Blogit\",\"Julkaisut\"],\"inLanguage\":\"en\"},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/viisi-ja-yksi-ilmiota-euroopassa-vuonna-2026\",\"url\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/viisi-ja-yksi-ilmiota-euroopassa-vuonna-2026\",\"name\":\"Euroopan viisi ja yksi ilmi\u00f6t\u00e4 vuonna 2026 - Eurooppalainen Suomi\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#website\"},\"datePublished\":\"2026-02-17T21:41:53+00:00\",\"dateModified\":\"2026-02-19T05:36:35+00:00\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/viisi-ja-yksi-ilmiota-euroopassa-vuonna-2026#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"en\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/viisi-ja-yksi-ilmiota-euroopassa-vuonna-2026\"]}]},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/viisi-ja-yksi-ilmiota-euroopassa-vuonna-2026#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Etusivu\",\"item\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Euroopan viisi ja yksi ilmi\u00f6t\u00e4 vuonna 2026\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#website\",\"url\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/\",\"name\":\"Eurooppalainen Suomi\",\"description\":\"Parempaa Eurooppaa rakentamassa\",\"publisher\":{\"@id\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#organization\"},\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":\"required name=search_term_string\"}],\"inLanguage\":\"en\"},{\"@type\":\"Organization\",\"@id\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#organization\",\"name\":\"Eurooppalainen Suomi ry\",\"url\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/\",\"logo\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"en\",\"@id\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#\/schema\/logo\/image\/\",\"url\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/PNG_large.png\",\"contentUrl\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/PNG_large.png\",\"width\":586,\"height\":220,\"caption\":\"Eurooppalainen Suomi ry\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#\/schema\/logo\/image\/\"},\"sameAs\":[\"https:\/\/instagram.com\/eurooppalainensuomi\",\"https:\/\/www.youtube.com\/channel\/UCBeqyrm1ze2RinjeAYS_-Jg\",\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Eurooppalainen_Suomi\",\"https:\/\/www.facebook.com\/eurooppalainensuomi\",\"https:\/\/twitter.com\/em_finland\"]},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#\/schema\/person\/42824760f66031a9671691f8a3cc4931\",\"name\":\"Admin\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"en\",\"@id\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#\/schema\/person\/image\/\",\"url\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/2a869497ae566d1e62d81a21a923ac47?s=96&d=mm&r=g\",\"contentUrl\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/2a869497ae566d1e62d81a21a923ac47?s=96&d=mm&r=g\",\"caption\":\"Admin\"}}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Euroopan viisi ja yksi ilmi\u00f6t\u00e4 vuonna 2026 - Eurooppalainen Suomi","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/viisi-ja-yksi-ilmiota-euroopassa-vuonna-2026","og_locale":"en_US","og_type":"article","og_title":"Euroopan viisi ja yksi ilmi\u00f6t\u00e4 vuonna 2026 - Eurooppalainen Suomi","og_description":"L\u00e4nsi on rikki, mutta miten se k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 n\u00e4kyy Eurooppassa? Toiminnanjohtajan sijainen Samuel Tammekann esittelee ilmi\u00f6t, joihin vuonna 2026 kannattaa Eurooppa-politiikassa paneutua. Tammikuussa Maailman talousfoorumin kokouksessa Davosissa Kanadan p\u00e4\u00e4ministeri Mark Carney lainasi V\u00e1clav Havelin Voimattomien voimaa (1978) selitt\u00e4\u00e4kseen, millaista hetke\u00e4 el\u00e4mme. Joka aamu Havelin vihanneskauppias laittaa ikkunalleen kyltin \u2013 \u201ckaikkien maiden ty\u00f6l\u00e4iset, liittyk\u00e4\u00e4 yhteen\u201d \u2013 ei, […]","og_url":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/viisi-ja-yksi-ilmiota-euroopassa-vuonna-2026","og_site_name":"Eurooppalainen Suomi","article_publisher":"https:\/\/www.facebook.com\/eurooppalainensuomi","article_published_time":"2026-02-17T21:41:53+00:00","article_modified_time":"2026-02-19T05:36:35+00:00","og_image":[{"width":1920,"height":1080,"url":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/02\/2026.jpg","type":"image\/jpeg"}],"author":"Admin","twitter_card":"summary_large_image","twitter_creator":"@em_finland","twitter_site":"@em_finland","twitter_misc":{"Written by":"Admin","Est. reading time":"8 minutes"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"Article","@id":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/viisi-ja-yksi-ilmiota-euroopassa-vuonna-2026#article","isPartOf":{"@id":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/viisi-ja-yksi-ilmiota-euroopassa-vuonna-2026"},"author":{"name":"Admin","@id":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#\/schema\/person\/42824760f66031a9671691f8a3cc4931"},"headline":"Euroopan viisi ja yksi ilmi\u00f6t\u00e4 vuonna 2026","datePublished":"2026-02-17T21:41:53+00:00","dateModified":"2026-02-19T05:36:35+00:00","mainEntityOfPage":{"@id":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/viisi-ja-yksi-ilmiota-euroopassa-vuonna-2026"},"wordCount":1807,"publisher":{"@id":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#organization"},"articleSection":["Ajankohtaista","Blogit","Julkaisut"],"inLanguage":"en"},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/viisi-ja-yksi-ilmiota-euroopassa-vuonna-2026","url":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/viisi-ja-yksi-ilmiota-euroopassa-vuonna-2026","name":"Euroopan viisi ja yksi ilmi\u00f6t\u00e4 vuonna 2026 - Eurooppalainen Suomi","isPartOf":{"@id":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#website"},"datePublished":"2026-02-17T21:41:53+00:00","dateModified":"2026-02-19T05:36:35+00:00","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/viisi-ja-yksi-ilmiota-euroopassa-vuonna-2026#breadcrumb"},"inLanguage":"en","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/viisi-ja-yksi-ilmiota-euroopassa-vuonna-2026"]}]},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/viisi-ja-yksi-ilmiota-euroopassa-vuonna-2026#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Etusivu","item":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Euroopan viisi ja yksi ilmi\u00f6t\u00e4 vuonna 2026"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#website","url":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/","name":"Eurooppalainen Suomi","description":"Parempaa Eurooppaa rakentamassa","publisher":{"@id":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#organization"},"potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/?s={search_term_string}"},"query-input":"required name=search_term_string"}],"inLanguage":"en"},{"@type":"Organization","@id":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#organization","name":"Eurooppalainen Suomi ry","url":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/","logo":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"en","@id":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#\/schema\/logo\/image\/","url":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/PNG_large.png","contentUrl":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/PNG_large.png","width":586,"height":220,"caption":"Eurooppalainen Suomi ry"},"image":{"@id":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#\/schema\/logo\/image\/"},"sameAs":["https:\/\/instagram.com\/eurooppalainensuomi","https:\/\/www.youtube.com\/channel\/UCBeqyrm1ze2RinjeAYS_-Jg","https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Eurooppalainen_Suomi","https:\/\/www.facebook.com\/eurooppalainensuomi","https:\/\/twitter.com\/em_finland"]},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#\/schema\/person\/42824760f66031a9671691f8a3cc4931","name":"Admin","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"en","@id":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#\/schema\/person\/image\/","url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/2a869497ae566d1e62d81a21a923ac47?s=96&d=mm&r=g","contentUrl":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/2a869497ae566d1e62d81a21a923ac47?s=96&d=mm&r=g","caption":"Admin"}}]}},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/02\/2026.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/7841"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/8"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=7841"}],"version-history":[{"count":21,"href":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/7841\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":7879,"href":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/7841\/revisions\/7879"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/7849"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=7841"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=7841"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=7841"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}