{"id":7817,"date":"2025-12-09T01:20:00","date_gmt":"2025-12-08T23:20:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/?p=7817"},"modified":"2026-02-17T21:40:24","modified_gmt":"2026-02-17T19:40:24","slug":"euroopan-paikka-maailmassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/euroopan-paikka-maailmassa","title":{"rendered":"Euroopan paikka maailmassa"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"has-medium-font-size\"><em>Euroopan entiset suurvallat ovat ohjanneet suurta osaa maailman kehityksest\u00e4 ristiriitaisin tuloksin, eiv\u00e4tk\u00e4 kolonialismin j\u00e4ljet ole viel\u00e4k\u00e4\u00e4n kadonneet. Kylm\u00e4n sodan aikana loputkin eurooppalaisista suurvalloista joutuivat jaetuksi kahteen valtablokkiin ja suuri osa maailmasta itsen\u00e4istyi Euroopan globaalin siirtomaavallan perusteiden romahtaessa. Nyt kylm\u00e4 sota raakoine valtapeleineen on ohi ja samalla Euroopan on torjuttava kutsu uuteen imperiumien aikaan, vaikka suverenistiset, nationalistiset ja nostalgiset voimat ovat t\u00e4\u00e4ll\u00e4kin nousussa.<\/em><\/p>\n\n\n\n<p><strong>Tiivistelm\u00e4:<\/strong><\/p>\n\n\n\n<ul><li>Jos Eurooppa onnistuu vahvistamaan poliittista riippumattomuuttaan, sill\u00e4 on mahdollisuus nousta reagoijasta aktiiviseksi geopoliittiseksi toimijaksi.<\/li><li>Suhteessa globaaliin etel\u00e4\u00e4n on v\u00e4ltett\u00e4v\u00e4 uuskolonialismin kaikuja ja rakennettava aidosti tasavertaisia kumppanuuksia, joissa kuunnellaan ja uudistetaan yhteisi\u00e4 s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 \u2013 ei vain puolusteta mennytt\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4.<\/li><li>Ulkopolitiikassa \u201cviimeinen liberaali supervalta\u201d 2020-luvulla voisi tarkoittaa nelj\u00e4\u00e4 globaalia tavoitetta: <ul><li>1) vapauden ja kansalaisoikeuksien suojelemista tukemalla kansalaisyhteiskuntia, vapaata mediaa, teknologian s\u00e4\u00e4ntely\u00e4 ja demokratian kehityst\u00e4, <\/li><li>2) rauhan ja konfliktien aktiivista ehk\u00e4isy\u00e4 rauhanv\u00e4lityksell\u00e4 ja kriisien ennakoinnilla, <\/li><li>3) oikeudenmukaisuutta, j\u00e4tt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kehitysyhteisty\u00f6t\u00e4 ja rauhanrakentamista lyhytn\u00e4k\u00f6isen turvallisuuspolitiikan ja maahanmuuttopolitiikan jalkoihin ja <\/li><li>4) planetaarisen vastuun kantamista, luovuttamatta ilmastojohtajuutta Kiinalle ja n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4, ett\u00e4 ekologinen j\u00e4lleenrakennus voi yhdisty\u00e4 hyvinvointiin, vakauteen ja kilpailukykyiseen talouteen.<\/li><\/ul><\/li><li>Euroopan on kuitenkin oltava yht\u00e4 johdonmukainen kuin avoin. Johdonmukainen avoimuus tarkoittaa, ett\u00e4 samat arvot ja s\u00e4\u00e4nn\u00f6t koskevat yst\u00e4vi\u00e4 ja vastustajia, liittolaisia ja kilpailijoita.<\/li><\/ul>\n\n\n\n<p>Euroopan unionin arvojen ja s\u00e4\u00e4nt\u00f6pohjaisen maailmanj\u00e4rjestyksen puolustamisen nostaminen yhteiseurooppalaiseksi tavoitteeksi luo mahdollisuuden keksi\u00e4 Euroopan rooli maailmassa uudelleen. Edellinen luku k\u00e4sitteli suojautumista ja kyvykkyyksien <em>reaktiivista<\/em> vahvistamista, t\u00e4m\u00e4 luku pyrkii puolestaan hahmottelemaan, millaista uudenlaista, rakentavaa ja roolia <em>proaktiivinen <\/em>Eurooppa voisi maailmalla ottaa.<\/p>\n\n\n\n<p>Keskeist\u00e4 on viel\u00e4 nostaa esiin n\u00f6yryys, joka Euroopan \u2013 sek\u00e4 purkautuvan liberaalin maailmanj\u00e4rjestyksen \u2013 tulisi ottaa opiksi. Euroopan suhteellinen painoarvo maailmassa on kutistuva, ja tunnetun sanonnan mukaan maanosa koostuu en\u00e4\u00e4 maista, jotka \u201dymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t olevansa pieni\u00e4, ja niist\u00e4, jotka eiv\u00e4t sit\u00e4 viel\u00e4 ymm\u00e4rr\u00e4\u201d.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Moninapaisessa maailmassa se vaatii tasavertaista ja kunnioittavaa suhtautumista nousevaan globaaliin etel\u00e4\u00e4n, moniarvoisuuden hyv\u00e4ksymist\u00e4 ja omien arvojen tekemist\u00e4 todeksi esimerkill\u00e4 ja johdonmukaisuudella. Se my\u00f6s vaatii, ett\u00e4 j\u00e4senvaltioiden on voitava n\u00e4hd\u00e4 lyhyen t\u00e4ht\u00e4imen kansallisten etujen ohi ja toimia yhteiseurooppalaisella, yhten\u00e4isell\u00e4 l\u00e4hestymistavalla.<\/p>\n\n\n\n<h2><strong>Euroopan tarkoitus kirkkaaksi<\/strong><\/h2>\n\n\n\n<p>Arvopohjainen, globaalisti vaikuttava ja vastuullinen Eurooppa voisi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 merkityksens\u00e4 kirkastamalla entisest\u00e4\u00e4n nelj\u00e4\u00e4 pilaria: <em>vapautta, rauhan edist\u00e4mist\u00e4, oikeudenmukaisuutta ja planetaarista vastuuta<\/em>.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Vapaus <\/strong>tarkoittaisi demokratian ja kansalaisoikeuksien suojelua sis\u00e4poliittisesti ja globaalisti, ei vain institutionaalisesti ja julkilausumin, vaan my\u00f6s konkreettisesti: tukemalla riippumatonta mediaa ja kansalaisyhteiskuntaa, torjuen valvontayhteiskunnan kehityst\u00e4 maailmanlaajuisesti teknologisella s\u00e4\u00e4ntelyvallallaan. Samalla sen tulee tukea demokratian kehityst\u00e4 kaikkialla maailmassa.<\/p>\n\n\n\n<p>Toiseksi Euroopan tulee olla vakauttava ja <strong>rauhaa edist\u00e4v\u00e4<\/strong> voima. Se vaatii jo edell\u00e4 mainittua itsen\u00e4isyytt\u00e4 Yhdysvallat-painotteisista rakenteista, mutta my\u00f6s kyky\u00e4 turvata rauhaa tilanteen vaatiessa Euroopan ulkopuolella. Erityisesti se tarkoittaa diplomatian valjastamista rauhanv\u00e4litykseen ja kyky\u00e4 havaita varhaisia varoitusmerkkej\u00e4 kriisiytyvist\u00e4 tilanteista, kuten ruokaturvasta, sotilaallisista valtatyhji\u00f6ist\u00e4 ja ilmastoriskeist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Kolmanneksi Eurooppa on pitk\u00e4\u00e4n tavoitellut normatiivista johtajuutta. Mutta mit\u00e4 voimakkaammin universalismista puhutaan, sit\u00e4 heikommalta se on n\u00e4ytt\u00e4nyt, kun solidaarisuus on sortunut strategisten intressien edess\u00e4. Siksi <strong>oikeudenmukaisuuden edist\u00e4minen <\/strong>olisi vastaus meit\u00e4 heikent\u00e4v\u00e4\u00e4n paradoksiin. Ihmisoikeudet ovat itsest\u00e4\u00e4nselvyys, mutta sen lis\u00e4ksi nyt vastatuulessa olevat yritysvastuun ja ty\u00f6oikeuden vahvistaminen, tasa-arvokysymykset, ilmastorahoittaminen ja ekologisen j\u00e4lleenrakennuksen tukeminen olisivat luontevia keskittymiskohtia EU:lle.<\/p>\n\n\n\n<p>Nelj\u00e4nneksi Eurooppa ei voi Yhdysvaltain vet\u00e4ytyess\u00e4 luovuttaa Kiinalle yksinvaltaa <strong>planetaarisen vastuun<\/strong> edist\u00e4misest\u00e4. Ilmastoromahdus ei ole en\u00e4\u00e4 ainoastaan tulevaisuutta, vaan jo nyt globaali konfliktien kiihdytt\u00e4j\u00e4. On valitettavaa, ett\u00e4 kunnianhimoinen ilmastopolitiikka on EU:ssa kovassa vastatuulessa, sill\u00e4 mallin tarjoaminen maailmalle oikeudenmukaisesta, toimivasta ja hyvinvointia lis\u00e4\u00e4v\u00e4st\u00e4 ekologisesta siirtym\u00e4st\u00e4, esimerkiksi hiilitullien ja yhteisty\u00f6sopimusten kautta ohjaten, voisi olla koko maailman kannalta Euroopan vuosisadan t\u00e4rkein teht\u00e4v\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Luomalla vision uusista tavoitteista, joista edell\u00e4 mainittu on yksi esimerkki, Euroopan unioni voisi p\u00e4\u00e4st\u00e4 liberaalin nostalgian yli kohti uudenlaisen, toimivan j\u00e4rjestelm\u00e4n rakentamista, joka voisi kest\u00e4\u00e4 suurvaltakilpailun l\u00e4pi uudenlaisen vuosisadan.<\/p>\n\n\n\n<h2><strong>Johdonmukainen avoimuus EU:n kumppanuuksien periaatteena<\/strong><\/h2>\n\n\n\n<p>EU:lla <a href=\"https:\/\/www.foreignaffairs.com\/united-states\/liberalism-doomed-liberal-international-order\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">ei aina ole varaa<\/a> my\u00f6sk\u00e4\u00e4n vaatia ehdottomuutta ja kumppanuuksien katkaisemista arvoerojen, ulkopoliittisen suuntautumisen ja demokratian vaillinaisuuksien perusteella. Sen sijaan Euroopan tulisi edist\u00e4\u00e4 <strong>johdonmukaista avoimuutta: <\/strong>yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 ja edist\u00e4\u00e4 demokraattisia arvoja jokaisessa tilanteessa, mutta etsi\u00e4 dialogia ja tehd\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 jaettujen tavoitteiden eteen kaikkien kanssa, jotka niin haluavat tehd\u00e4. Se tarkoittaa my\u00f6s sen j\u00e4lkeen sovitusta kiinni pit\u00e4mist\u00e4 ja kaikkien tilanteiden k\u00e4sittely\u00e4 universaalisti samalla tavalla, tapahtuivat ne liittolaisvaltiossa, Euroopassa tai sen ulkopuolella, talousj\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4, sotilaallisesta voimasta tai uskonnosta riippumatta.<\/p>\n\n\n\n<p>K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 Euroopan unioni jatkossakin k\u00e4y kauppaa ja keskustelee ep\u00e4demokratioiden kanssa. Sen p\u00e4\u00e4lle EU:n tulisi kuitenkin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vaikutusvaltaansa ja taloudellisia kannusteitaan ohjata kansainv\u00e4lisi\u00e4 normeja liberaalidemokraattiseen suuntaan aina kuin mahdollista, ja ulkoista v\u00e4liintuloa mieluummin muodostaa monenkeskisi\u00e4 liittoumia normien rikkomista ja kansainv\u00e4lisi\u00e4 rikoksia vastaan alueellisten yhteisty\u00f6kumppanien kanssa, kun niit\u00e4 tapahtuu (mm. sanktioiden, oikeustoimien ja tarvittaessa rauhanturvaoperaatioiden v\u00e4lityksell\u00e4).<\/p>\n\n\n\n<p>Lis\u00e4ksi pehme\u00e4\u00e4 valtaa tulee hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 t\u00e4ydess\u00e4 mittakaavassa. Opiskelijat, taiteilijat, tutkijat ja yritt\u00e4j\u00e4t haluavat edelleen tulla Eurooppaan, jossa heid\u00e4n ilmaisunsa ja luomisen vapauttaan suojellaan globaalisti poikkeuksellisella tavalla. T\u00e4ss\u00e4 v\u00e4lineen\u00e4 ovat niin vaihdot, tutkimusyhteisty\u00f6 kuin kulttuuridiplomatia.<\/p>\n\n\n\n<p>Ennen kaikkea, menneisyyden virheist\u00e4 tulee oppia. Kaikkia ongelmia ei voi ratkaista sotilasvoimalla, eik\u00e4 demokratioita voi rakentaa ulkoisella v\u00e4liintulolla. EU:n tuleekin kahta kovemmin tukea demokratiaa siell\u00e4, miss\u00e4 demokratia on kehittym\u00e4ss\u00e4. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa kansalaisyhteiskunnan, vapaan median ja koulutuksen rahoittamista maissa, jotka l\u00e4pik\u00e4yv\u00e4t siirtym\u00e4\u00e4 kohti demokratiaa. Se tarkoittaa my\u00f6s konfliktien juurisyihin puuttumista ja siin\u00e4 avustamista, ettei nuorten ja hauraiden demokratioiden tulevaisuus kaadu ulkoiseen kriisiin, vihamieliseen vaikuttamiseen tai yhteiskuntashokkiin.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<h2><strong>Eurooppa ja globaali etel\u00e4<\/strong><\/h2>\n\n\n\n<p>Johdonmukaisen avoimuuden periaate on erityisen keskeist\u00e4 suhteiden korjaamiseksi globaalin etel\u00e4n kanssa. Eurooppa voi p\u00e4rj\u00e4t\u00e4 t\u00e4m\u00e4n vuosisadan kilpailussa vaikutusvallasta n\u00e4iss\u00e4 nousevissa talouksissa ja niiden geopoliittisessa suuntautumisessa vain, jos se l\u00f6yt\u00e4\u00e4 siirtomaavallan ja uuskolonialismin tilalle uuden mallin aidosta yhteisty\u00f6st\u00e4, joka perustuu molemminpuoliseen tasavertaiseen kohtaamiseen.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Ensinn\u00e4kin Euroopan tulisi kuunnella enemm\u00e4n kuin julistaa. On tunnustettava, ett\u00e4 monet kehittyv\u00e4t maat kokevat, ett\u00e4 nykyinen kansainv\u00e4linen j\u00e4rjestelm\u00e4: kaupan s\u00e4\u00e4nn\u00f6t, rahoitusinstituutiot, ym. on laadittu niit\u00e4 kohtaan ep\u00e4reilusti ja ilman niiden \u00e4\u00e4nt\u00e4. Kiinan ja Ven\u00e4j\u00e4n propaganda, erityisesti BRICS-yhteisty\u00f6n kautta, on taitavasti onnistunut hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n t\u00e4t\u00e4 tuntemusta esitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 Kiinan ja Ven\u00e4j\u00e4n \u201danti-imperialistisina\u201d globaalin enemmist\u00f6n puolustajina.<\/p>\n\n\n\n<p>Eurooppalaisten johtajien ei tulisikaan alistua t\u00e4h\u00e4n narratiiviin ja niputtaa maita yhteen koherentiksi l\u00e4nsivastaiseksi blokiksi, vaan tarjota vaihtoehto globaalin hallinnan uudistamiseksi tavalla, joka antaa etel\u00e4lle suuremman \u00e4\u00e4nivallan.<\/p>\n\n\n\n<p>Nykytilanne, jossa EU:n j\u00e4senmaiden kehitysyhteisty\u00f6n painopisteet siirtyv\u00e4t yh\u00e4 enemm\u00e4n kauppaan, lyhyen t\u00e4ht\u00e4imen turvallisuuteen ja maahanmuuton hillint\u00e4\u00e4n <a href=\"https:\/\/fiia.fi\/sv\/publikation\/europes-development-and-peacebuilding-cuts-securing-short-term-interests-risking-long-term-security\">uhkaa<\/a> pitk\u00e4n ajan turvallisuutta ja vakaiden yhteiskuntien kehityst\u00e4, erityisesti USAID-leikkausten katastrofaalisten seurauksien j\u00e4lkeen. EU ei voi yksin paikata Yhdysvaltain roolia kehitysyhteisty\u00f6ss\u00e4, mutta nyt olisi kriittinen hetki yhdent\u00e4\u00e4 ja kasvattaa Euroopan kehitysyhteisty\u00f6t\u00e4 esimerkiksi siirt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 sit\u00e4 j\u00e4senmailta unionin vastuulle ja est\u00e4\u00e4 hyvinvoinnin taantumista globaalisti.<\/p>\n\n\n\n<p>Samalla rohkeampi l\u00e4hestymistapa, kuten Global Gateway -hankkeen laajentaminen, voisi saada aikaan n\u00e4kyvi\u00e4 hankkeita uusiutuvassa energiassa, terveydenhuollossa ja digiverkoissa Afrikassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Aasiassa, luoden Kiinan Vy\u00f6- ja tie -hankkeelle vaihtoehdon, joka ei hukuta niit\u00e4 kest\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4\u00e4n velkaan.<\/p>\n\n\n\n<p>Samaan aikaan Euroopan unionin tulisi purkaa protektionismia ja hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 kauppapolitiikkaansa t\u00e4ysim\u00e4\u00e4r\u00e4isesti: siteiden vahvistaminen kauppasopimuksin sek\u00e4 teknologia- ja ilmastoyhteisty\u00f6ll\u00e4 ja kulttuurisella vaihdolla voivat tuottaa tuloksia ihmisoikeuksien, vapauden ja planetaarisen vastuun kehitt\u00e4misess\u00e4 ja autoritaaristen vaikuttimien torjumisessa.<\/p>\n\n\n\n<h2><strong>Viel\u00e4 yksi tulevaisuuskuva: kohti uudenlaista vapaan maailman liittoumaa?<\/strong><\/h2>\n\n\n\n<p>Uudessa maailmantilanteessa Euroopan t\u00e4ytyy ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 historia voi edet\u00e4 useaan suuntaan, ja ett\u00e4 l\u00e4nsimaiset yhteiskuntamallit eiv\u00e4t ole itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4sti yleismaailmallisia. Euroopan unioni on kuitenkin edelleen onnistunut esimerkki liberaalista demokratiasta, oikeusvaltiosta ja sosiaalisesta hyvinvoinnista, mik\u00e4 inspiroi miljoonia ymp\u00e4ri maailmaa. EU:n kaltaiselle toimijalle on tilausta <strong>globaalien demokratioiden yhteis\u00f6n <\/strong>keskipisteen\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Arvoiltaan vahva EU voi vahvistaa siteit\u00e4\u00e4n samanmielisiin valtioihin globaalisti. Ilmiselv\u00e4t kumppanit ovat <strong>vauraat ja instituutioiltaan vahvat demokratiat: <\/strong>Iso-Britannia, Kanada, Australia, Japani, Etel\u00e4-Korea ja Uusi-Seelanti. Jo nyt G7-kokousten kaltaiset formaatit muodostavat pohjan yhteisty\u00f6lle, ja esimerkiksi Kanadan kutsumista osaksi Euroopan poliittista yhteis\u00f6\u00e4 tulisi harkita. EU:n tulisi tiivist\u00e4\u00e4 siteit\u00e4\u00e4n n\u00e4ihin maihin s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisin kokouksin, turvallisuusdialogein ja yhten\u00e4isin politiikkatoimin, esimerkiksi teknologian turvastandardien tai ihmisoikeusaloitteiden osalta YK:ssa ja sen alaisissa kansainv\u00e4lisiss\u00e4 j\u00e4rjest\u00f6iss\u00e4.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>N\u00e4iden lis\u00e4ksi Euroopan ei tule ylenkatsoa <strong>nousevia demokraattisia maita<\/strong>. Monet maat Latinalaisessa Amerikassa, Afrikassa ja Aasiassa jakavat yhteiset demokraattiset ihanteet, vaikka politiikoissa olisikin erimielisyyksi\u00e4. EU voisi tehd\u00e4 enemm\u00e4n menestystarinoiden tukemiseksi, tarjoten sijoituksia ja kumppanuuksia, joilla vahvistaa maiden resilienssi\u00e4 ja alueellista vaikutusvaltaa, ja integroiden maita yhteiseen talouteen kauppasopimusten kautta.<\/p>\n\n\n\n<p>Vaikkakin utopistinen, yksi tulevaisuuskuva voisi olla <strong>demokraattisten valtioiden unioni<\/strong>, joka Euroopan unionin mallin mukaan koordinoisi toimia kaikkia sen j\u00e4seni\u00e4 koskettavissa kysymyksiss\u00e4, erityisesti ymp\u00e4rist\u00f6kriisin ratkaisussa, kaupan liikkeiss\u00e4, turvallisuushaasteissa ja erityisesti maailmanlaajuisen muuttoliikkeen hallinnoinnissa. Sitoutuminen yhteiseen, hyvin resursoituun politiikkaan, joka huomioi demokraattisesti kansalaisten huolenaiheet jopa ylikansallisen demokratian kokeiluin, voisi luoda hyvin vahvoja kumppanuuksia ja institutionaalisia takuita demokratian vahvistamiseksi globaalisti.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Vaikka ajatus on utopistinen, t\u00e4llainen malli voisi Euroopan unioninkin perusajatusten tavoin tehd\u00e4 demokraattisesta blokista vahvan vastapainon autoritaarisia valtioita ja globaalien \u201ddiilien ajan\u201d toimijoiden intressej\u00e4 vastaan, olivat ne maailman voimakkaimpia suuryrityksi\u00e4, ideologisia liikkeit\u00e4 tai ei-valtiollisia ryhmittymi\u00e4.&nbsp;S\u00e4\u00e4nt\u00f6pohjaisen yksinapaisuuden j\u00e4lkeisen\u00e4 maailmanaikana demokratioiden unioni olisi <em>interregnumia<\/em> seuraavana tulevaisuuskuvana yksi mahdollinen vaihtoehto supervaltablokeille ja kaoottiselle, nationalistiselle maailmanj\u00e4rjestykselle. T\u00e4llaisen synnytt\u00e4j\u00e4ksi Euroopan unioni olisi itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4 vaihtoehto.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Samuel Tammekann<\/strong><br><em>Samuel Tammekann ty\u00f6skentelee Eurooppalainen Suomi ry:n erityisasiantuntijana ja vuonna 2026 toiminnanjohtajan sijaisena. Aiemmin Tammekann on ty\u00f6skennellyt mm. SaferGlobe-ajatushautomon viestint\u00e4koordinaattorina, sek\u00e4 useamman vuoden ajan ennakoinnin asiantuntijana ja strategisen viestinn\u00e4n ja vaikuttajaviestinn\u00e4n konsulttina.<\/em><\/p>\n\n\n\n<p><em>Artikkeli on osa Eurooppalaisen Suomen <a href=\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/Euroopan-hetki-print.pdf\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">tulevaisuusraporttia<\/a> &#8220;Euroopan hetki: Euroopan unioni globaalissa murroksessa&#8221;. Raportti pyrkii piirt\u00e4m\u00e4\u00e4n kuvan siit\u00e4, millaisessa maailmantilanteessa EU on vuoden 2026 alussa, ja millaisia kriittisi\u00e4 uudistuksia Euroopan ja Suomen olisi nyt ajettava. Analyysin taustaksi on haastateltu Chatham House -periaatteella kuuttatoista suomalaista eri alan, taustan ja sukupolven asiantuntijaa. Lis\u00e4ksi l\u00e4hteen\u00e4 on hy\u00f6dynnetty tutkimuslaitosten, tutkijoiden ja ajatushautomoiden raportteja ja teoksia kahden edellisen vuoden ajalta.<\/em><\/p>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator\"\/>\n\n\n\n\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator\"\/>\n\n\n\n<p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Euroopan entiset suurvallat ovat ohjanneet suurta osaa maailman kehityksest\u00e4 ristiriitaisin tuloksin, eiv\u00e4tk\u00e4 kolonialismin j\u00e4ljet ole viel\u00e4k\u00e4\u00e4n kadonneet. Kylm\u00e4n sodan aikana loputkin eurooppalaisista suurvalloista joutuivat jaetuksi kahteen valtablokkiin ja suuri osa maailmasta itsen\u00e4istyi Euroopan globaalin siirtomaavallan perusteiden romahtaessa. Nyt kylm\u00e4 sota raakoine valtapeleineen on ohi ja samalla Euroopan on torjuttava kutsu uuteen imperiumien aikaan, vaikka suverenistiset, [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":8,"featured_media":7818,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_et_pb_use_builder":"off","_et_pb_old_content":"","_et_gb_content_width":""},"categories":[10,137],"tags":[],"yoast_head":"<!-- This site is optimized with the Yoast SEO plugin v19.13 - https:\/\/yoast.com\/wordpress\/plugins\/seo\/ -->\n<title>Euroopan paikka maailmassa - Eurooppalainen Suomi<\/title>\n<meta name=\"description\" content=\"Euroopan entiset suurvallat ovat ohjanneet suurta osaa maailman kehityksest\u00e4 ristiriitaisin tuloksin, eiv\u00e4tk\u00e4 kolonialismin j\u00e4ljet ole viel\u00e4k\u00e4\u00e4n kadonneet. Kylm\u00e4n sodan aikana loputkin eurooppalaisista suurvalloista joutuivat jaetuksi kahteen valtablokkiin ja suuri osa maailmasta itsen\u00e4istyi Euroopan globaalin siirtomaavallan perusteiden romahtaessa. Nyt kylm\u00e4 sota raakoine valtapeleineen on ohi ja samalla Euroopan on torjuttava kutsu uuteen imperiumien aikaan, vaikka suverenistiset, nationalistiset ja nostalgiset voimat ovat t\u00e4\u00e4ll\u00e4kin nousussa.\" \/>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/euroopan-paikka-maailmassa\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"en_US\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Euroopan paikka maailmassa - Eurooppalainen Suomi\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Euroopan entiset suurvallat ovat ohjanneet suurta osaa maailman kehityksest\u00e4 ristiriitaisin tuloksin, eiv\u00e4tk\u00e4 kolonialismin j\u00e4ljet ole viel\u00e4k\u00e4\u00e4n kadonneet. Kylm\u00e4n sodan aikana loputkin eurooppalaisista suurvalloista joutuivat jaetuksi kahteen valtablokkiin ja suuri osa maailmasta itsen\u00e4istyi Euroopan globaalin siirtomaavallan perusteiden romahtaessa. Nyt kylm\u00e4 sota raakoine valtapeleineen on ohi ja samalla Euroopan on torjuttava kutsu uuteen imperiumien aikaan, vaikka suverenistiset, nationalistiset ja nostalgiset voimat ovat t\u00e4\u00e4ll\u00e4kin nousussa.\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/euroopan-paikka-maailmassa\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Eurooppalainen Suomi\" \/>\n<meta property=\"article:publisher\" content=\"https:\/\/www.facebook.com\/eurooppalainensuomi\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2025-12-08T23:20:00+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2026-02-17T19:40:24+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/02\/EU-ja-maailma.jpg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"1920\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"1080\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Admin\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:creator\" content=\"@em_finland\" \/>\n<meta name=\"twitter:site\" content=\"@em_finland\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Written by\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Admin\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Est. reading time\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"7 minutes\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":[\"Article\",\"Report\"],\"@id\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/euroopan-paikka-maailmassa#article\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/euroopan-paikka-maailmassa\"},\"author\":{\"name\":\"Admin\",\"@id\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#\/schema\/person\/42824760f66031a9671691f8a3cc4931\"},\"headline\":\"Euroopan paikka maailmassa\",\"datePublished\":\"2025-12-08T23:20:00+00:00\",\"dateModified\":\"2026-02-17T19:40:24+00:00\",\"mainEntityOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/euroopan-paikka-maailmassa\"},\"wordCount\":1666,\"publisher\":{\"@id\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#organization\"},\"articleSection\":[\"Julkaisut\",\"Tulevaisuusraportti\"],\"inLanguage\":\"en\"},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/euroopan-paikka-maailmassa\",\"url\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/euroopan-paikka-maailmassa\",\"name\":\"Euroopan paikka maailmassa - Eurooppalainen Suomi\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#website\"},\"datePublished\":\"2025-12-08T23:20:00+00:00\",\"dateModified\":\"2026-02-17T19:40:24+00:00\",\"description\":\"Euroopan entiset suurvallat ovat ohjanneet suurta osaa maailman kehityksest\u00e4 ristiriitaisin tuloksin, eiv\u00e4tk\u00e4 kolonialismin j\u00e4ljet ole viel\u00e4k\u00e4\u00e4n kadonneet. Kylm\u00e4n sodan aikana loputkin eurooppalaisista suurvalloista joutuivat jaetuksi kahteen valtablokkiin ja suuri osa maailmasta itsen\u00e4istyi Euroopan globaalin siirtomaavallan perusteiden romahtaessa. Nyt kylm\u00e4 sota raakoine valtapeleineen on ohi ja samalla Euroopan on torjuttava kutsu uuteen imperiumien aikaan, vaikka suverenistiset, nationalistiset ja nostalgiset voimat ovat t\u00e4\u00e4ll\u00e4kin nousussa.\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/euroopan-paikka-maailmassa#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"en\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/euroopan-paikka-maailmassa\"]}]},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/euroopan-paikka-maailmassa#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Etusivu\",\"item\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Euroopan paikka maailmassa\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#website\",\"url\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/\",\"name\":\"Eurooppalainen Suomi\",\"description\":\"Parempaa Eurooppaa rakentamassa\",\"publisher\":{\"@id\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#organization\"},\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":\"required name=search_term_string\"}],\"inLanguage\":\"en\"},{\"@type\":\"Organization\",\"@id\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#organization\",\"name\":\"Eurooppalainen Suomi ry\",\"url\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/\",\"logo\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"en\",\"@id\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#\/schema\/logo\/image\/\",\"url\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/PNG_large.png\",\"contentUrl\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/PNG_large.png\",\"width\":586,\"height\":220,\"caption\":\"Eurooppalainen Suomi ry\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#\/schema\/logo\/image\/\"},\"sameAs\":[\"https:\/\/instagram.com\/eurooppalainensuomi\",\"https:\/\/www.youtube.com\/channel\/UCBeqyrm1ze2RinjeAYS_-Jg\",\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Eurooppalainen_Suomi\",\"https:\/\/www.facebook.com\/eurooppalainensuomi\",\"https:\/\/twitter.com\/em_finland\"]},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#\/schema\/person\/42824760f66031a9671691f8a3cc4931\",\"name\":\"Admin\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"en\",\"@id\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#\/schema\/person\/image\/\",\"url\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/2a869497ae566d1e62d81a21a923ac47?s=96&d=mm&r=g\",\"contentUrl\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/2a869497ae566d1e62d81a21a923ac47?s=96&d=mm&r=g\",\"caption\":\"Admin\"}}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Euroopan paikka maailmassa - Eurooppalainen Suomi","description":"Euroopan entiset suurvallat ovat ohjanneet suurta osaa maailman kehityksest\u00e4 ristiriitaisin tuloksin, eiv\u00e4tk\u00e4 kolonialismin j\u00e4ljet ole viel\u00e4k\u00e4\u00e4n kadonneet. Kylm\u00e4n sodan aikana loputkin eurooppalaisista suurvalloista joutuivat jaetuksi kahteen valtablokkiin ja suuri osa maailmasta itsen\u00e4istyi Euroopan globaalin siirtomaavallan perusteiden romahtaessa. Nyt kylm\u00e4 sota raakoine valtapeleineen on ohi ja samalla Euroopan on torjuttava kutsu uuteen imperiumien aikaan, vaikka suverenistiset, nationalistiset ja nostalgiset voimat ovat t\u00e4\u00e4ll\u00e4kin nousussa.","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/euroopan-paikka-maailmassa","og_locale":"en_US","og_type":"article","og_title":"Euroopan paikka maailmassa - Eurooppalainen Suomi","og_description":"Euroopan entiset suurvallat ovat ohjanneet suurta osaa maailman kehityksest\u00e4 ristiriitaisin tuloksin, eiv\u00e4tk\u00e4 kolonialismin j\u00e4ljet ole viel\u00e4k\u00e4\u00e4n kadonneet. Kylm\u00e4n sodan aikana loputkin eurooppalaisista suurvalloista joutuivat jaetuksi kahteen valtablokkiin ja suuri osa maailmasta itsen\u00e4istyi Euroopan globaalin siirtomaavallan perusteiden romahtaessa. Nyt kylm\u00e4 sota raakoine valtapeleineen on ohi ja samalla Euroopan on torjuttava kutsu uuteen imperiumien aikaan, vaikka suverenistiset, nationalistiset ja nostalgiset voimat ovat t\u00e4\u00e4ll\u00e4kin nousussa.","og_url":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/euroopan-paikka-maailmassa","og_site_name":"Eurooppalainen Suomi","article_publisher":"https:\/\/www.facebook.com\/eurooppalainensuomi","article_published_time":"2025-12-08T23:20:00+00:00","article_modified_time":"2026-02-17T19:40:24+00:00","og_image":[{"width":1920,"height":1080,"url":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/02\/EU-ja-maailma.jpg","type":"image\/jpeg"}],"author":"Admin","twitter_card":"summary_large_image","twitter_creator":"@em_finland","twitter_site":"@em_finland","twitter_misc":{"Written by":"Admin","Est. reading time":"7 minutes"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":["Article","Report"],"@id":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/euroopan-paikka-maailmassa#article","isPartOf":{"@id":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/euroopan-paikka-maailmassa"},"author":{"name":"Admin","@id":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#\/schema\/person\/42824760f66031a9671691f8a3cc4931"},"headline":"Euroopan paikka maailmassa","datePublished":"2025-12-08T23:20:00+00:00","dateModified":"2026-02-17T19:40:24+00:00","mainEntityOfPage":{"@id":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/euroopan-paikka-maailmassa"},"wordCount":1666,"publisher":{"@id":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#organization"},"articleSection":["Julkaisut","Tulevaisuusraportti"],"inLanguage":"en"},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/euroopan-paikka-maailmassa","url":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/euroopan-paikka-maailmassa","name":"Euroopan paikka maailmassa - Eurooppalainen Suomi","isPartOf":{"@id":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#website"},"datePublished":"2025-12-08T23:20:00+00:00","dateModified":"2026-02-17T19:40:24+00:00","description":"Euroopan entiset suurvallat ovat ohjanneet suurta osaa maailman kehityksest\u00e4 ristiriitaisin tuloksin, eiv\u00e4tk\u00e4 kolonialismin j\u00e4ljet ole viel\u00e4k\u00e4\u00e4n kadonneet. Kylm\u00e4n sodan aikana loputkin eurooppalaisista suurvalloista joutuivat jaetuksi kahteen valtablokkiin ja suuri osa maailmasta itsen\u00e4istyi Euroopan globaalin siirtomaavallan perusteiden romahtaessa. Nyt kylm\u00e4 sota raakoine valtapeleineen on ohi ja samalla Euroopan on torjuttava kutsu uuteen imperiumien aikaan, vaikka suverenistiset, nationalistiset ja nostalgiset voimat ovat t\u00e4\u00e4ll\u00e4kin nousussa.","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/euroopan-paikka-maailmassa#breadcrumb"},"inLanguage":"en","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/euroopan-paikka-maailmassa"]}]},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/euroopan-paikka-maailmassa#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Etusivu","item":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Euroopan paikka maailmassa"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#website","url":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/","name":"Eurooppalainen Suomi","description":"Parempaa Eurooppaa rakentamassa","publisher":{"@id":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#organization"},"potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/?s={search_term_string}"},"query-input":"required name=search_term_string"}],"inLanguage":"en"},{"@type":"Organization","@id":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#organization","name":"Eurooppalainen Suomi ry","url":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/","logo":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"en","@id":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#\/schema\/logo\/image\/","url":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/PNG_large.png","contentUrl":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/PNG_large.png","width":586,"height":220,"caption":"Eurooppalainen Suomi ry"},"image":{"@id":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#\/schema\/logo\/image\/"},"sameAs":["https:\/\/instagram.com\/eurooppalainensuomi","https:\/\/www.youtube.com\/channel\/UCBeqyrm1ze2RinjeAYS_-Jg","https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Eurooppalainen_Suomi","https:\/\/www.facebook.com\/eurooppalainensuomi","https:\/\/twitter.com\/em_finland"]},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#\/schema\/person\/42824760f66031a9671691f8a3cc4931","name":"Admin","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"en","@id":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#\/schema\/person\/image\/","url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/2a869497ae566d1e62d81a21a923ac47?s=96&d=mm&r=g","contentUrl":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/2a869497ae566d1e62d81a21a923ac47?s=96&d=mm&r=g","caption":"Admin"}}]}},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/02\/EU-ja-maailma.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/7817"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/8"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=7817"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/7817\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":7840,"href":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/7817\/revisions\/7840"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/7818"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=7817"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=7817"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=7817"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}