{"id":7799,"date":"2025-12-09T01:40:00","date_gmt":"2025-12-08T23:40:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/?p=7799"},"modified":"2026-03-05T11:32:51","modified_gmt":"2026-03-05T09:32:51","slug":"arvopohjainen-jarjestelma-kriisissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/arvopohjainen-jarjestelma-kriisissa","title":{"rendered":"Arvopohjainen j\u00e4rjestelm\u00e4 kriisiss\u00e4"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"has-medium-font-size\"><em>Arvopohjainen j\u00e4rjestelm\u00e4 on paineessa my\u00f6s unionin sis\u00e4ll\u00e4. EU:n suurimmaksi sis\u00e4iseksi vastavoimaksi on noussut universaaleja normeja haastava suverenismi. Samalla unioni itse murentaa s\u00e4\u00e4nt\u00f6pohjaisuuttaan silloin, kun periaatteista joustetaan toistuvasti kriisien varjolla. EU:n on valittava, onko se arvoyhteis\u00f6 vai pelkk\u00e4 sis\u00e4markkina, jonka rakenteiden ymp\u00e4rille halukkaat voivat rakentaa omia arvoliittoutumiaan. Molempia se ei nykyisill\u00e4 rakenteilla ja veto-oikeuksilla voi t\u00e4ysipainoisesti olla.<\/em><\/p>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator\"\/>\n\n\n\n<p><strong>Tiivistelm\u00e4:<\/strong><\/p>\n\n\n\n<ul><li>Osa kansalaisista kokee EU:n talous- ja arvopolitiikan hy\u00f6dytt\u00e4neen vain rajattua, urbaania, kansainv\u00e4list\u00e4 eliitti\u00e4. Kehitys Unkarissa, pitk\u00e4 oikeusvaltiokriisi Puolassa ja kulttuurisotien logiikan levi\u00e4minen yhdistettyn\u00e4 teknologian vahvistamaan disinformaatioon ovat osoittaneet, kuinka haavoittuva unioni on sis\u00e4iselle autoritarisoitumiselle.<\/li><li>Politiikan polarisoituessa vaarana on kehitys, jossa j\u00e4senvaltiot eiv\u00e4t kykene en\u00e4\u00e4 muodostamaan yhteisty\u00f6kykyisi\u00e4 ja toimintakykyisi\u00e4 hallituksia, joka suoraan heikent\u00e4\u00e4 my\u00f6s eurooppalaista p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa.<\/li><li>Samalla unioni itse murentaa s\u00e4\u00e4nt\u00f6pohjaisuuttaan silloin, kun periaatteista rajatarkastuksista energia- ja kauppasuhteisiin joustetaan toistuvasti kriisien varjolla. Jos normit ovat neuvoteltavissa tapauskohtaisesti, yhteisten jaettujen s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen uskottavuus heikkenee.<\/li><li>Kun veto-oikeutta k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n painostuskeinona, oli kyseess\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4-pakotteet tai unionin t\u00e4rkein geopoliittinen ty\u00f6kalu: liittymisneuvottelut, EU:n kyky suojella kansalaistensa perusoikeuksia ja toimia liberaalina geopoliittisena voimana on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 alisteinen ep\u00e4liberaalien johtajien mielivallalle.<\/li><li>Selkein vastaus arvopohjaisemman EU:sta luomiseksi olisi luopua yksimielisyysperiaatteesta ja siirty\u00e4 ulko- ja turvallisuuspolitiikassa m\u00e4\u00e4r\u00e4enemmist\u00f6p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin (QMV), tai selvitt\u00e4\u00e4 mahdollisuutta viel\u00e4 suuremman enemmist\u00f6n vaativan \u201dsuper-QMV\u201d:n luomiseksi.<\/li><\/ul>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator\"\/>\n\n\n\n<p>Suuren osan olemassaolostaan Euroopan unioni on ymm\u00e4rt\u00e4nyt itsens\u00e4 sis\u00e4markkinan lis\u00e4ksi my\u00f6s arvopohjaisena yhteis\u00f6n\u00e4. Se on normatiivinen suurvalta, eli sen vaikutusvalta perustuu sotilaallisen ylivallan sijasta houkuttelevuuteen: lupaukseen demokratiasta, ihmisoikeuksista ja reiluista pelis\u00e4\u00e4nn\u00f6ist\u00e4. Esimerkiksi monelle j\u00e4senvaltioehdokkaalle j\u00e4senyysneuvottelujen eteneminen on valtaisa kannuste kohti n\u00e4it\u00e4 periaatteita, jopa unionin t\u00e4rkein geopoliittinen ty\u00f6kalu.<\/p>\n\n\n\n<p>Kun t\u00e4m\u00e4 malli on jatkuvalla puolustuskannalla, t\u00e4m\u00e4 luku tarkastelee, mit\u00e4 EU:n s\u00e4ilyminen arvopohjaisena toimijana edellytt\u00e4isi. Se pyrkii vastaamaan kysymykseen, miten Eurooppa voi edelleen puolustaa demokratiaa, oikeusvaltiota ja ihmisoikeuksia uskottavasti ja tehokkaasti, kun sit\u00e4 repiv\u00e4t sis\u00e4iset ristiriidat ja sen kansainv\u00e4liset kumppanit n\u00e4kev\u00e4t arvot yh\u00e4 enemm\u00e4n vain retorisina julistuksina.<\/p>\n\n\n\n<h2><strong>Eurooppalaisen liberalismin kriisi<\/strong><\/h2>\n\n\n\n<p>EU:n laajentuminen vuoden 1989 j\u00e4lkeen l\u00e4hti oletuksesta, ett\u00e4 taloudellinen integraatio toisi ennen pitk\u00e4\u00e4 mukanaan my\u00f6s demokraattisten normien vakiintumisen \u2013 k\u00e4sitteest\u00e4, joka saksaksi tunnetaan nimell\u00e4 <em>Wandel durch Handel<\/em>. Jotkin j\u00e4senvaltiot ovat kuitenkin k\u00e4\u00e4nt\u00e4neet sen p\u00e4\u00e4laelleen ker\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 taloudellista hy\u00f6ty\u00e4 rapauttaen samalla omaa demokratiaansa. Unkari on kulkenut pitk\u00e4n tien vaillinnaisesta demokratiasta vaaliautokratiaksi, ja Puolassa oikeusvaltiota rapautettiin vuosikausia PiS:n hallituskaudella.<\/p>\n\n\n\n<p>Liberalismin kriisi ei ole ulkoista alkuper\u00e4\u00e4, vaan <strong>my\u00f6s niin kutsuttuja eurooppalaisia arvoja haastavat arvot ovat eurooppalaisia<\/strong>. Euroopan maailmansotien katastrofin j\u00e4lkeiset julkilausumat ja universaalit liberaalidemokraattiset arvot ovat vaikuttavia, mutta parhaimmillaankin vain yksi suuntaus eurooppalaisen aatehistorian kirjossa. Euroopassa on aina ollut rinnakkaisia arvoj\u00e4rjestelmi\u00e4: yhteis\u00f6llisempi\u00e4, uskonnollisempia, konservatiivisia ja nationalistisia, joiden kannatus ei ole kadonnut, vaan saanut uuden poliittisen kielen 2000-luvulla.<\/p>\n\n\n\n<p>Unionin oikeutus tulee lopulta sen kansalaisilta; heid\u00e4n kokemuksestaan osallisuudesta yhteiseurooppalaiseen projektiin ja my\u00f6s sen konkreettisista vaikutuksista elintasoon ja hyvinvointiin. Kun unioni puhuu <em>eurooppalaisista arvoista<\/em>, osa eurooppalaisista kuulee vain yhden tradition \u2013 usein urbaanin, kansainv\u00e4lisen ja arvo- sek\u00e4 kulttuuriliberaalin eliitin arvomaailman \u2013 korotettuna yleiseksi normiksi, sulkien ei-eurooppalaisina ulos sukupolvien pituisia aate- ja arvoperinteit\u00e4. Samaan aikaan eurooppalainen, erityisesti vapaana markkinataloutena ilmentynyt liberalismi <a href=\"https:\/\/helda.helsinki.fi\/items\/b3cdcfb7-4e2b-48cc-8043-50dae44fb428\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">ei ole kaikille tarkoittanut<\/a> yhteist\u00e4 vaurastumista, vaan monessa EU:hun liittyneess\u00e4 entisess\u00e4 sosialistivaltiossa muistellaan katkerasti talousuudistusten lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4 k\u00f6yhyytt\u00e4 ja yksityist\u00e4misten seurauksia. My\u00f6s vanhoissa j\u00e4senvaltioissa eriarvoisuus on kasvanut.<\/p>\n\n\n\n<h2><strong>Suverenismi intergraation haastajana<\/strong><\/h2>\n\n\n\n<p>Kaikista vahvimmin t\u00e4m\u00e4 on edist\u00e4nyt 2010-luvulla eurooppalaisen laita- ja \u00e4\u00e4rioikeiston yhdistymist\u00e4 <strong>suverenismin <\/strong>taakse<strong>. <\/strong>Sill\u00e4 tarkoitetaan valtion itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeuden nostamista universaalien arvojen ja globaalin vastuun ylitse.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Suverenistista kritiikki\u00e4 liberaalia maailmanj\u00e4rjestyst\u00e4 kohtaan on esitetty niin oikealta kuin vasemmalta, erityisesti nousevien talouksien suunnalta, mutta siin\u00e4 miss\u00e4 vasemmistolainen kritiikki usein on keskittynyt kansainv\u00e4liseen talouteen ja p\u00e4\u00e4omien vapaaseen liikkeeseen, autoritaarinen kritiikki haastaa toisten maiden tai ylikansallisten instituutioiden oikeutta puuttua sis\u00e4isiin asioihin, kuten tasa-arvokysymyksiin, maahanmuuttos\u00e4\u00e4nt\u00f6ihin tai jopa aggressiiviseen ulkopolitiikkaan yleismaailmallisten ihmisoikeuksien ja kansainv\u00e4lisen lain perusteella. Haastajia trumpilaisista dekolonialisteihin <a href=\"https:\/\/link.springer.com\/article\/10.1007\/s40647-018-0233-z\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">yhdist\u00e4\u00e4<\/a> kuitenkin usein se, etteiv\u00e4t ne lue itse\u00e4\u00e4n markkina- ja l\u00e4nsivetoisen globalisaation voittajiin.<\/p>\n\n\n\n<p>Mukana erityisesti oikealla kulkee usein <strong>populistinen demokratiak\u00e4sitys<\/strong>, jossa tasapainottavat instituutiot h\u00e4iritsev\u00e4t demokratian toteutumista, mik\u00e4 m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n suoraksi suhteeksi kansan ja sit\u00e4 edustavan ja puolustavan vahvan johtajan v\u00e4lill\u00e4. Ajatus sit\u00e4 <a href=\"https:\/\/helda.helsinki.fi\/items\/b3cdcfb7-4e2b-48cc-8043-50dae44fb428\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">h\u00e4iritsevist\u00e4 globalistisista eliiteist\u00e4<\/a> onkin ollut toistuva ilmi\u00f6 vaalikampanjoissa Yhdysvalloista esimerkiksi Unkariin, Puolaan ja Romaniaan.<\/p>\n\n\n\n<p>Samalla kulttuurisotien logiikka \u2013 usein Yhdysvalloista lainatun retoriikan ja teemojen kautta \u2013 on levinnyt eurooppalaiseen politiikkaan, silloinkin kuin alkuper\u00e4inen kiistakysymys ei varsinaisesti ole merkityksellinen eurooppalaisessa kontekstissa. Uutena ilmi\u00f6n\u00e4 on disinformaation, misinformaation ja malinformaation kiihtyv\u00e4 levi\u00e4minen sosiaalisen median algoritmikuplien ja teko\u00e4lyn luoman materiaalin avulla.<\/p>\n\n\n\n<p>Laitaoikeistolaisen \u201dvallankaappauksen\u201d riski Euroopan unionissa n\u00e4hd\u00e4\u00e4n silti hyvin v\u00e4h\u00e4iseksi. Sen sijaan n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 on kehitys, jossa maat eiv\u00e4t kykene en\u00e4\u00e4 muodostamaan yhteisty\u00f6kykyisi\u00e4 ja toimintakykyisi\u00e4 hallituksia, mik\u00e4 suoraan heikent\u00e4\u00e4 my\u00f6s eurooppalaista p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa.<\/p>\n\n\n\n<p>Oikeutettukin suverenistinen kritiikki muuttuu erityisen vaaralliseksi silloin, kun se normalisoi poikkeuksen ja hylk\u00e4\u00e4 ihmisoikeudet tradition tai kansallisen erityislaadun perusteella. V\u00e4liaikaiset rajatarkastukset muuttuvat pysyviksi, maahanmuuttosopimuksista irtaudutaan eurooppalaisuuden suojeluun vedoten, vapaa lehdist\u00f6 ja j\u00e4rjest\u00f6toiminta luetaan ulkomaisiksi agenteiksi ja virkaj\u00e4rjestelm\u00e4 sek\u00e4 eurooppalaiset tuomioistuimet politisoituneiksi.<\/p>\n\n\n\n<h2><strong>Johdonmukaisuus vai v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys?<\/strong><\/h2>\n\n\n\n<p>EU:n arvoja ja s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 haastaa my\u00f6s <strong>sen oma lipsuminen s\u00e4\u00e4nt\u00f6pohjaisuudesta<\/strong>. Usein s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen venytt\u00e4minen ja luovat ratkaisut ovat olleet tarpeellista EU:n kehitt\u00e4miseksi ja kriiseihin vastaamiseksi nopeasti, mutta k\u00e4\u00e4nt\u00f6puolena s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen noudattamisen v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4 on ollut yh\u00e4 <a href=\"https:\/\/politiikasta.fi\/onko-koskaan-aikaa-keskustella-eu-politiikan-suurista-linjoista\/\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">hankalampaa perustella<\/a> j\u00e4senvaltioille ja EU:n kriitikoille, kansalaisista puhumattakaan.<\/p>\n\n\n\n<p>Kun perusoikeuksista ja Euroopan unionin tuomioistuimen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksist\u00e4 lipsutaan, olipa kyse palautuskielloista, Schengenin sis\u00e4isist\u00e4 rajatarkastuksista tai perusoikeusasiantuntijoiden yksiselitteisesti ongelmallisiksi arvioimista laeista, tai jos taloudelliset intressit ylitt\u00e4v\u00e4t tarpeen arvopohjaisille sanktioille, signaali on selv\u00e4: s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 voidaan venytt\u00e4\u00e4, jos politiikka niin vaatii. Sama koskee ulkopolitiikkaa: jos periaatteet n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t muuttuvan kumppanin mukaan, niiden normatiivinen uskottavuus heikkenee.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Arvojen uskottavuus mitataan my\u00f6s siin\u00e4, miten EU itse toimijana tasapainottaa periaatteet ja intressit. Energiariippuvuuksien kohdalla moni kumppani n\u00e4kee ristiriidan: sama unioni, joka vaatii s\u00e4\u00e4nt\u00f6per\u00e4ist\u00e4 j\u00e4rjestyst\u00e4 ja tukee Ukrainaa, on l\u00e4pi sodan sallinut j\u00e4senmaidensa ostaa huomattavan m\u00e4\u00e4r\u00e4n ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4 energiaa.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Sama koskee kauppaa ja L\u00e4hi-id\u00e4n konfliktia, oli kyse Gazan tilanteesta tai EU:n tuesta autoritaarisille Pohjois-Afrikan ja L\u00e4hi-id\u00e4n hallinnoille vastineeksi muuttoliikkeen hillitsemisest\u00e4. Kun EU:n assosiaatiosopimuksiin kirjattuja ihmisoikeusehtoja ei johdonmukaisesti sovelleta, viesti on selv\u00e4 my\u00f6s globaalissa etel\u00e4ss\u00e4: s\u00e4\u00e4nn\u00f6t ovat erilaiset l\u00e4nsiliittolaisille kuin etel\u00e4n valtioille.<\/p>\n\n\n\n<p>Jos normien noudattaminen muuttuu j\u00e4lkik\u00e4teen poliittisesti neuvoteltavaksi, arvot muuttuvat pelimerkeiksi. Se heikent\u00e4\u00e4 unionin kyky\u00e4 vaatia s\u00e4\u00e4nt\u00f6per\u00e4isyytt\u00e4 muualla ja tekee EU:sta ulkoisen painostuksen kohteen, ei pelitilan asettajaa.<\/p>\n\n\n\n<h2><strong>Voisiko EU puolustaa arvojaan vahvemmin?<\/strong><\/h2>\n\n\n\n<p>Perustavanlaatuinen syy EU:n haasteisiin toimia ajoissa ulkopoliittisissa kysymyksiss\u00e4 on sen itse itselleen rakentama pakkopaita. Turvallisuus- ja ulkopolitiikassa toimiminen edellytt\u00e4\u00e4 edelleen useimmiten j\u00e4senmaiden yksimielisen hyv\u00e4ksynn\u00e4n, jolloin mik\u00e4 tahansa j\u00e4senmaa voi yksin est\u00e4\u00e4 kollektiivisen toiminnan.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4m\u00e4 periaate on luotu turvaamaan t\u00e4rke\u00e4t kansalliset edut, mutta siit\u00e4 on tullut k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 lamaannuttaja, jossa ulkopoliittisilla v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyksill\u00e4 voi kirist\u00e4\u00e4 sis\u00e4poliittisia my\u00f6nnytyksi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>EU:n arvopohjaisuus ja K\u00f6\u00f6penhaminan kriteereiss\u00e4 kuvatut oikeusvaltiovaatimukset ovat olleet yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n varautumattomia demokratisaation suunnan k\u00e4\u00e4ntymiseen. Kaikista r\u00e4ikeimmin on toiminut Viktor Orb\u00e1nin autoritaarisesti johtama Unkari, joka on toistuvasti ottanut EU-politiikan panttivangiksi veto-oikeudellaan, est\u00e4en esimerkiksi sotilaallisen avun toimituksen Ukrainaan, vastustaen Ukrainan EU-j\u00e4senyytt\u00e4 ja vesitt\u00e4en pakotteita Ven\u00e4j\u00e4lle, kunnes h\u00e4nen vaatimuksensa on hyv\u00e4ksytty. Usein t\u00e4m\u00e4 est\u00e4\u00e4 my\u00f6s Unkarin kaltaisten maiden sanktioinnin oikeusvaltiorikkomuksista.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4m\u00e4 on johtanut tilanteeseen, jossa EU:n mahdollisuudet suojella sen kansalaisten perusoikeuksia ja perusturvallisuutta, tai toimia liberaalina geopoliittisena vaikuttajana, ovat riippuvaisia autoritaaristen illiberaalien johtajien miellytt\u00e4misest\u00e4. Artikla 7:n tai SEUT:n vaatimat konsensukset ovatkin johtaneet siihen, ett\u00e4 EU:n toiminta nopeissa kriiseiss\u00e4 on usein hidasta, olematonta tai pienimp\u00e4\u00e4n yhteiseen nimitt\u00e4j\u00e4\u00e4n perustuvaa.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Sama ilmi\u00f6 on n\u00e4kynyt pienemm\u00e4ss\u00e4 mittakaavassa my\u00f6s opportunismina, muun muassa unionin laajenemisessa L\u00e4nsi-Balkanilla, jossa yksitt\u00e4isten EU-maiden intressit ovat voineet <a href=\"https:\/\/www.clingendael.org\/publication\/unblocking-decision-making-eu-enlargement\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">jumiuttaa<\/a> neuvottelujen etenemisen.<\/p>\n\n\n\n<p>Yksinkertaisin vastaus kysymykseen olisi luopua yksimielisyysperiaatteesta ja siirty\u00e4 ulko- ja turvallisuuspolitiikassa m\u00e4\u00e4r\u00e4enemmist\u00f6p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin (QMV), tai selvitt\u00e4\u00e4 mahdollisuutta viel\u00e4 suuremman enemmist\u00f6n vaativan \u201dsuper-QMV\u201d:n luomiseksi. T\u00e4m\u00e4 olisi kuitenkin poliittisesti haastavaa, kun unionilta vaaditaan toimia ulkopoliittisiin kysymyksiin, jotka jakavat poikkeuksellisella tavalla j\u00e4senmaita ja kansalaisia. Huomattavin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n esimerkki t\u00e4st\u00e4 ovat olleet Israelin sotarikokset ja kansainv\u00e4lisen oikeuden rikkomukset miehitetyill\u00e4 Palestiinalaisalueilla.<\/p>\n\n\n\n<p>Vaihtoehtoisesti riskin\u00e4 on fragmentoituminen ja arvopohjaa suojaavien p\u00e4\u00e4t\u00f6sten eteneminen yh\u00e4 eneneviss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin halukkaiden koalitioiden kautta. Se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 riskin siit\u00e4, ett\u00e4 suuremmat maat alkavat neuvotella yh\u00e4 strategisemmin ohittaen pienemm\u00e4t j\u00e4senvaltiot. Uhkakuvana on tulevaisuus, jossa EU:n reformien j\u00e4\u00e4tyess\u00e4 yh\u00e4 useammista asioista p\u00e4\u00e4tett\u00e4isiin hallitustenv\u00e4lisesti, ja yhteisen edun ja transnationaalisen politiikan korvaisi paluu Euroopan sis\u00e4iseen suurvaltapolitiikkaan ja nollasummapeleihin. T\u00e4llaisessa tilanteessa EU ja sen instituutiot j\u00e4isiv\u00e4t v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 taka-alalle.<\/p>\n\n\n\n<p>Yksi mahdollinen <a href=\"https:\/\/fiia.fi\/julkaisu\/autoritaaristyvien-jasenmaiden-blokkauskayttaytyminen-uhkaa-halvaannuttaa-eun\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">esitetty ratkaisu<\/a> olisi se, ett\u00e4 tilanteen muuttumista vaativat maat alkaisivat edet\u00e4 eriytyv\u00e4n integraation keinoin, mutta pysyv\u00e4n rakenteellisen yhteisty\u00f6n kautta. Maat voisivat esimerkiksi p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 luopuvansa veto-oikeudestaan, ja sopia \u00e4\u00e4nest\u00e4v\u00e4ns\u00e4 automaattisesti m\u00e4\u00e4r\u00e4enemmist\u00f6n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen mukaisesti, vaikka niiden kanta olisikin alustavasti ollut vastahakoinen. Vaikka ulosj\u00e4\u00e4nti ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen est\u00e4minen olisi sopimuksen ulkopuolisille maille edelleen mahdollisuus, t\u00e4m\u00e4 voisi luoda painetta liitty\u00e4 osaksi \u201dsis\u00e4ryhm\u00e4\u00e4\u201d erist\u00e4ytymisen sijaan.<\/p>\n\n\n\n<h2><strong>Arvopohjaisuuden s\u00e4ilyminen on valinta<\/strong><\/h2>\n\n\n\n<p>EU:lla ja sen j\u00e4senvaltioilla on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 edess\u00e4\u00e4n valinta. Ne voivat hyl\u00e4t\u00e4 <em>muutosta kaupan kautta<\/em> -periaatteensa ja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 unionin jatkossa yh\u00e4 enemm\u00e4n puhtaana kauppaliittona, s\u00e4ilytt\u00e4en edelleen tiiviit taloudelliset ja kaupalliset siteens\u00e4 my\u00f6s ep\u00e4liberaaleihin j\u00e4senmaihin. Silloin j\u00e4senvaltioiden on otettava arvopohjaisuus laajemmin omien ulko- ja eurooppapolitiikkojensa vastuulle, mahdollisia <em>halukkaiden koalitioita<\/em> muodostaen, maiden kulloisenkin poliittisen tilanteen mukaan.\u00a0Vaikka yleinen konsensus on arvo itsess\u00e4\u00e4n, liian usein veto-oikeudesta tulee voimakas ty\u00f6kalu yksitt\u00e4isten populistien k\u00e4siss\u00e4. Liian usein se antaa valtavirtaisemmillekin hallinnoille kannusteen l\u00e4hte\u00e4 mukaan vaatimuspeliin. Ei ole yhteisen eurooppalaisen edun kannalta edullista, jos p\u00e4\u00e4t\u00f6kset keskittyv\u00e4t yh\u00e4 enemm\u00e4n j\u00e4senvaltioiden oman edun maksimoimiseen veto-oikeuden k\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4 uhkaamalla.\u00a0<\/p>\n\n\n\n<p>Arvopohjainen ja globaalisti vaikuttava Euroopan unioni puolestaan vaatisi sen, ett\u00e4 arvojen toteutuminen todella nostetaan unionin toiminnan prioriteetiksi, jonka edellytyksi\u00e4 muut politiikan osa-alueet, kuten kauppa, teollisuuspolitiikka ja turvallisuus, omilla sektoreillaan vahvistavat. Eurooppa tarvitsee vision globaalisti oikeudenmukaisesta liberaalidemokratiasta, joka on nykyaikaan ja tulevaisuuteen soveltuva, ei nostalginen, ja valmis toimimaan informaatioymp\u00e4rist\u00f6n pirstaloitumista sek\u00e4 hajottavaa populismia vastaan ja suojelemaan avoimen yhteiskunnan toteutumista. T\u00e4llainen unioni valvoisi arvojensa aitoa toteutumista sis\u00e4isesti, mik\u00e4 samalla vahvistaisi sen uskottavuutta globaalina normatiivisena valtana. Samalla sen taloudellinen voima ja strateginen omavaraisuus mahdollistaisivat itsen\u00e4isen vaikuttamisen demokratian ja hyvinvoinnin kehitt\u00e4miseen my\u00f6s globaalisti, riippumatta muiden suurvaltojen painostuksesta.\u00a0<\/p>\n\n\n\n<p>Institutionaalisia uudistuksia tehokkaampaan arvojaan puolustavaan Euroopan unioniin:<\/p>\n\n\n\n<ul><li>Super-QMV:n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto yksimielisyyden korvaajana;<\/li><li>Jos konsensusta ei synny, eriytyv\u00e4 integraatio ja t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4t sopimukset;<\/li><li>Yksimielisyyden vaatiminen vasta uuden j\u00e4senmaan hyv\u00e4ksynn\u00e4ss\u00e4 neuvottelulukujen sulkemisen sijaan, mahdollisesti my\u00f6s lukujen toimeenpano jo ennen EU-j\u00e4senyytt\u00e4;<\/li><li>Oikeusvaltioperiaatteen ehdollisuuden toteutuminen t\u00e4ysim\u00e4\u00e4r\u00e4isesti, nopeasti ja koko budjettia koskien;<\/li><li>Sanktioiden asettaminen arvoperusteisesti, ei geopoliittisesti joustaen;&nbsp;&nbsp;<\/li><li>Eteneminen kohti perussopimusuudistusta, tai muuta avoimempaa tapaa muovata EU:n toimivaltojen rajoja;<\/li><li>Vahvempi sitoutuminen sosiaalisen ulottuvuuden kehitt\u00e4miseksi yhteiskunnan resilienssin vahvistamiseksi.<\/li><\/ul>\n\n\n\n<p><strong>Samuel Tammekann<\/strong><br><em>Samuel Tammekann ty\u00f6skentelee Eurooppalainen Suomi ry:n erityisasiantuntijana ja vuonna 2026 toiminnanjohtajan sijaisena. Aiemmin Tammekann on ty\u00f6skennellyt mm. SaferGlobe-ajatushautomon viestint\u00e4koordinaattorina, sek\u00e4 useamman vuoden ajan ennakoinnin asiantuntijana ja strategisen viestinn\u00e4n ja vaikuttajaviestinn\u00e4n konsulttina.<\/em><\/p>\n\n\n\n<p><em>Artikkeli on osa Eurooppalaisen Suomen <a href=\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/Euroopan-hetki-print.pdf\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">tulevaisuusraporttia<\/a> &#8220;Euroopan hetki: Euroopan unioni globaalissa murroksessa&#8221;. Raportti pyrkii piirt\u00e4m\u00e4\u00e4n kuvan siit\u00e4, millaisessa maailmantilanteessa EU on vuoden 2026 alussa, ja millaisia kriittisi\u00e4 uudistuksia Euroopan ja Suomen olisi nyt ajettava. Analyysin taustaksi on haastateltu Chatham House -periaatteella kuuttatoista suomalaista eri alan, taustan ja sukupolven asiantuntijaa. Lis\u00e4ksi l\u00e4hteen\u00e4 on hy\u00f6dynnetty tutkimuslaitosten, tutkijoiden ja ajatushautomoiden raportteja ja teoksia kahden edellisen vuoden ajalta.<\/em><\/p>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator\"\/>\n\n\n\n\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator\"\/>\n\n\n\n<p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Arvopohjainen j\u00e4rjestelm\u00e4 on paineessa my\u00f6s unionin sis\u00e4ll\u00e4. EU:n suurimmaksi sis\u00e4iseksi vastavoimaksi on noussut universaaleja normeja haastava suverenismi. Samalla unioni itse murentaa s\u00e4\u00e4nt\u00f6pohjaisuuttaan silloin, kun periaatteista joustetaan toistuvasti kriisien varjolla. EU:n on valittava, onko se arvoyhteis\u00f6 vai pelkk\u00e4 sis\u00e4markkina, jonka rakenteiden ymp\u00e4rille halukkaat voivat rakentaa omia arvoliittoutumiaan. Molempia se ei nykyisill\u00e4 rakenteilla ja veto-oikeuksilla voi t\u00e4ysipainoisesti [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":8,"featured_media":7805,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_et_pb_use_builder":"off","_et_pb_old_content":"","_et_gb_content_width":""},"categories":[10,137],"tags":[],"yoast_head":"<!-- This site is optimized with the Yoast SEO plugin v19.13 - https:\/\/yoast.com\/wordpress\/plugins\/seo\/ -->\n<title>Arvopohjainen j\u00e4rjestelm\u00e4 kriisiss\u00e4 - Eurooppalainen Suomi<\/title>\n<meta name=\"description\" content=\"Arvopohjainen j\u00e4rjestelm\u00e4 on paineessa my\u00f6s unionin sis\u00e4ll\u00e4. EU:n suurimmaksi sis\u00e4iseksi vastavoimaksi on noussut universaaleja normeja haastava suverenismi. Samalla unioni itse murentaa s\u00e4\u00e4nt\u00f6pohjaisuuttaan silloin, kun periaatteista joustetaan toistuvasti kriisien varjolla. EU:n on valittava, onko se arvoyhteis\u00f6 vai pelkk\u00e4 sis\u00e4markkina, jonka rakenteiden ymp\u00e4rille halukkaat voivat rakentaa omia arvoliittoutumiaan. Molempia se ei nykyisill\u00e4 rakenteilla ja veto-oikeuksilla voi t\u00e4ysipainoisesti olla.\" \/>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/arvopohjainen-jarjestelma-kriisissa\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"en_US\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Arvopohjainen j\u00e4rjestelm\u00e4 kriisiss\u00e4 - Eurooppalainen Suomi\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Arvopohjainen j\u00e4rjestelm\u00e4 on paineessa my\u00f6s unionin sis\u00e4ll\u00e4. EU:n suurimmaksi sis\u00e4iseksi vastavoimaksi on noussut universaaleja normeja haastava suverenismi. Samalla unioni itse murentaa s\u00e4\u00e4nt\u00f6pohjaisuuttaan silloin, kun periaatteista joustetaan toistuvasti kriisien varjolla. EU:n on valittava, onko se arvoyhteis\u00f6 vai pelkk\u00e4 sis\u00e4markkina, jonka rakenteiden ymp\u00e4rille halukkaat voivat rakentaa omia arvoliittoutumiaan. Molempia se ei nykyisill\u00e4 rakenteilla ja veto-oikeuksilla voi t\u00e4ysipainoisesti olla.\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/arvopohjainen-jarjestelma-kriisissa\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Eurooppalainen Suomi\" \/>\n<meta property=\"article:publisher\" content=\"https:\/\/www.facebook.com\/eurooppalainensuomi\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2025-12-08T23:40:00+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2026-03-05T09:32:51+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/02\/Arvopohjainen-jarjestelma-2.jpg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"1920\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"1080\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Admin\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:creator\" content=\"@em_finland\" \/>\n<meta name=\"twitter:site\" content=\"@em_finland\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Written by\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Admin\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Est. reading time\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"8 minutes\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"Article\",\"@id\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/arvopohjainen-jarjestelma-kriisissa#article\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/arvopohjainen-jarjestelma-kriisissa\"},\"author\":{\"name\":\"Admin\",\"@id\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#\/schema\/person\/42824760f66031a9671691f8a3cc4931\"},\"headline\":\"Arvopohjainen j\u00e4rjestelm\u00e4 kriisiss\u00e4\",\"datePublished\":\"2025-12-08T23:40:00+00:00\",\"dateModified\":\"2026-03-05T09:32:51+00:00\",\"mainEntityOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/arvopohjainen-jarjestelma-kriisissa\"},\"wordCount\":2030,\"publisher\":{\"@id\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#organization\"},\"articleSection\":[\"Julkaisut\",\"Tulevaisuusraportti\"],\"inLanguage\":\"en\"},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/arvopohjainen-jarjestelma-kriisissa\",\"url\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/arvopohjainen-jarjestelma-kriisissa\",\"name\":\"Arvopohjainen j\u00e4rjestelm\u00e4 kriisiss\u00e4 - Eurooppalainen Suomi\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#website\"},\"datePublished\":\"2025-12-08T23:40:00+00:00\",\"dateModified\":\"2026-03-05T09:32:51+00:00\",\"description\":\"Arvopohjainen j\u00e4rjestelm\u00e4 on paineessa my\u00f6s unionin sis\u00e4ll\u00e4. EU:n suurimmaksi sis\u00e4iseksi vastavoimaksi on noussut universaaleja normeja haastava suverenismi. Samalla unioni itse murentaa s\u00e4\u00e4nt\u00f6pohjaisuuttaan silloin, kun periaatteista joustetaan toistuvasti kriisien varjolla. EU:n on valittava, onko se arvoyhteis\u00f6 vai pelkk\u00e4 sis\u00e4markkina, jonka rakenteiden ymp\u00e4rille halukkaat voivat rakentaa omia arvoliittoutumiaan. Molempia se ei nykyisill\u00e4 rakenteilla ja veto-oikeuksilla voi t\u00e4ysipainoisesti olla.\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/arvopohjainen-jarjestelma-kriisissa#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"en\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/arvopohjainen-jarjestelma-kriisissa\"]}]},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/arvopohjainen-jarjestelma-kriisissa#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Etusivu\",\"item\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Arvopohjainen j\u00e4rjestelm\u00e4 kriisiss\u00e4\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#website\",\"url\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/\",\"name\":\"Eurooppalainen Suomi\",\"description\":\"Parempaa Eurooppaa rakentamassa\",\"publisher\":{\"@id\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#organization\"},\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":\"required name=search_term_string\"}],\"inLanguage\":\"en\"},{\"@type\":\"Organization\",\"@id\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#organization\",\"name\":\"Eurooppalainen Suomi ry\",\"url\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/\",\"logo\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"en\",\"@id\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#\/schema\/logo\/image\/\",\"url\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/PNG_large.png\",\"contentUrl\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/PNG_large.png\",\"width\":586,\"height\":220,\"caption\":\"Eurooppalainen Suomi ry\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#\/schema\/logo\/image\/\"},\"sameAs\":[\"https:\/\/instagram.com\/eurooppalainensuomi\",\"https:\/\/www.youtube.com\/channel\/UCBeqyrm1ze2RinjeAYS_-Jg\",\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Eurooppalainen_Suomi\",\"https:\/\/www.facebook.com\/eurooppalainensuomi\",\"https:\/\/twitter.com\/em_finland\"]},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#\/schema\/person\/42824760f66031a9671691f8a3cc4931\",\"name\":\"Admin\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"en\",\"@id\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#\/schema\/person\/image\/\",\"url\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/2a869497ae566d1e62d81a21a923ac47?s=96&d=mm&r=g\",\"contentUrl\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/2a869497ae566d1e62d81a21a923ac47?s=96&d=mm&r=g\",\"caption\":\"Admin\"}}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Arvopohjainen j\u00e4rjestelm\u00e4 kriisiss\u00e4 - Eurooppalainen Suomi","description":"Arvopohjainen j\u00e4rjestelm\u00e4 on paineessa my\u00f6s unionin sis\u00e4ll\u00e4. EU:n suurimmaksi sis\u00e4iseksi vastavoimaksi on noussut universaaleja normeja haastava suverenismi. Samalla unioni itse murentaa s\u00e4\u00e4nt\u00f6pohjaisuuttaan silloin, kun periaatteista joustetaan toistuvasti kriisien varjolla. EU:n on valittava, onko se arvoyhteis\u00f6 vai pelkk\u00e4 sis\u00e4markkina, jonka rakenteiden ymp\u00e4rille halukkaat voivat rakentaa omia arvoliittoutumiaan. Molempia se ei nykyisill\u00e4 rakenteilla ja veto-oikeuksilla voi t\u00e4ysipainoisesti olla.","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/arvopohjainen-jarjestelma-kriisissa","og_locale":"en_US","og_type":"article","og_title":"Arvopohjainen j\u00e4rjestelm\u00e4 kriisiss\u00e4 - Eurooppalainen Suomi","og_description":"Arvopohjainen j\u00e4rjestelm\u00e4 on paineessa my\u00f6s unionin sis\u00e4ll\u00e4. EU:n suurimmaksi sis\u00e4iseksi vastavoimaksi on noussut universaaleja normeja haastava suverenismi. Samalla unioni itse murentaa s\u00e4\u00e4nt\u00f6pohjaisuuttaan silloin, kun periaatteista joustetaan toistuvasti kriisien varjolla. EU:n on valittava, onko se arvoyhteis\u00f6 vai pelkk\u00e4 sis\u00e4markkina, jonka rakenteiden ymp\u00e4rille halukkaat voivat rakentaa omia arvoliittoutumiaan. Molempia se ei nykyisill\u00e4 rakenteilla ja veto-oikeuksilla voi t\u00e4ysipainoisesti olla.","og_url":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/arvopohjainen-jarjestelma-kriisissa","og_site_name":"Eurooppalainen Suomi","article_publisher":"https:\/\/www.facebook.com\/eurooppalainensuomi","article_published_time":"2025-12-08T23:40:00+00:00","article_modified_time":"2026-03-05T09:32:51+00:00","og_image":[{"width":1920,"height":1080,"url":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/02\/Arvopohjainen-jarjestelma-2.jpg","type":"image\/jpeg"}],"author":"Admin","twitter_card":"summary_large_image","twitter_creator":"@em_finland","twitter_site":"@em_finland","twitter_misc":{"Written by":"Admin","Est. reading time":"8 minutes"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"Article","@id":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/arvopohjainen-jarjestelma-kriisissa#article","isPartOf":{"@id":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/arvopohjainen-jarjestelma-kriisissa"},"author":{"name":"Admin","@id":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#\/schema\/person\/42824760f66031a9671691f8a3cc4931"},"headline":"Arvopohjainen j\u00e4rjestelm\u00e4 kriisiss\u00e4","datePublished":"2025-12-08T23:40:00+00:00","dateModified":"2026-03-05T09:32:51+00:00","mainEntityOfPage":{"@id":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/arvopohjainen-jarjestelma-kriisissa"},"wordCount":2030,"publisher":{"@id":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#organization"},"articleSection":["Julkaisut","Tulevaisuusraportti"],"inLanguage":"en"},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/arvopohjainen-jarjestelma-kriisissa","url":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/arvopohjainen-jarjestelma-kriisissa","name":"Arvopohjainen j\u00e4rjestelm\u00e4 kriisiss\u00e4 - Eurooppalainen Suomi","isPartOf":{"@id":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#website"},"datePublished":"2025-12-08T23:40:00+00:00","dateModified":"2026-03-05T09:32:51+00:00","description":"Arvopohjainen j\u00e4rjestelm\u00e4 on paineessa my\u00f6s unionin sis\u00e4ll\u00e4. EU:n suurimmaksi sis\u00e4iseksi vastavoimaksi on noussut universaaleja normeja haastava suverenismi. Samalla unioni itse murentaa s\u00e4\u00e4nt\u00f6pohjaisuuttaan silloin, kun periaatteista joustetaan toistuvasti kriisien varjolla. EU:n on valittava, onko se arvoyhteis\u00f6 vai pelkk\u00e4 sis\u00e4markkina, jonka rakenteiden ymp\u00e4rille halukkaat voivat rakentaa omia arvoliittoutumiaan. Molempia se ei nykyisill\u00e4 rakenteilla ja veto-oikeuksilla voi t\u00e4ysipainoisesti olla.","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/arvopohjainen-jarjestelma-kriisissa#breadcrumb"},"inLanguage":"en","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/arvopohjainen-jarjestelma-kriisissa"]}]},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/arvopohjainen-jarjestelma-kriisissa#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Etusivu","item":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Arvopohjainen j\u00e4rjestelm\u00e4 kriisiss\u00e4"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#website","url":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/","name":"Eurooppalainen Suomi","description":"Parempaa Eurooppaa rakentamassa","publisher":{"@id":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#organization"},"potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/?s={search_term_string}"},"query-input":"required name=search_term_string"}],"inLanguage":"en"},{"@type":"Organization","@id":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#organization","name":"Eurooppalainen Suomi ry","url":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/","logo":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"en","@id":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#\/schema\/logo\/image\/","url":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/PNG_large.png","contentUrl":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/PNG_large.png","width":586,"height":220,"caption":"Eurooppalainen Suomi ry"},"image":{"@id":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#\/schema\/logo\/image\/"},"sameAs":["https:\/\/instagram.com\/eurooppalainensuomi","https:\/\/www.youtube.com\/channel\/UCBeqyrm1ze2RinjeAYS_-Jg","https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Eurooppalainen_Suomi","https:\/\/www.facebook.com\/eurooppalainensuomi","https:\/\/twitter.com\/em_finland"]},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#\/schema\/person\/42824760f66031a9671691f8a3cc4931","name":"Admin","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"en","@id":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#\/schema\/person\/image\/","url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/2a869497ae566d1e62d81a21a923ac47?s=96&d=mm&r=g","contentUrl":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/2a869497ae566d1e62d81a21a923ac47?s=96&d=mm&r=g","caption":"Admin"}}]}},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/02\/Arvopohjainen-jarjestelma-2.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/7799"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/8"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=7799"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/7799\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":7886,"href":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/7799\/revisions\/7886"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/7805"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=7799"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=7799"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=7799"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}