EU:n komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen piti virkakautensa toisen \u201dUnionin tila\u201d-puheensa Euroopan parlamentissa 15. syyskuuta 2021. Unionin tilaa k\u00e4sittelev\u00e4 puhe institutionalisoitiin osaksi EU:n komission ja Euroopan parlamentin v\u00e4list\u00e4 vuorovaikutusta Lissabonin sopimuksen yhteydess\u00e4 ja ensimm\u00e4isen puheen piti 7. syyskuuta 2010 silloinen komission puheenjohtaja Jos\u00e9 Manuel Barroso. Vaikka puheen kohdeyleis\u00f6n\u00e4 on Euroopan parlamentti, puheen toivotaan my\u00f6s lis\u00e4\u00e4v\u00e4n l\u00e4pin\u00e4kyvyytt\u00e4 ja vahvistavan demokratiaa EU:ssa. Unionin tila -puheen yhten\u00e4 innoittajana voidaankin n\u00e4hd\u00e4 Yhdysvallat, jossa presidenttien vuosittaisella kansakunnan tila -puheella on pitk\u00e4t perinteet. Mutta yhtym\u00e4kohtia voidaan toki l\u00f6yt\u00e4\u00e4 monissa Euroopan maissa, my\u00f6s Suomessa, edelleen t\u00e4rke\u00e4n roolin omaaviin uudenvuodenpuheisiin.<\/p>\n\n\n\n
Von der Leyenin puhetta oli hypetetty jo monta viikkoa etuk\u00e4teen, eik\u00e4 puheen p\u00e4\u00e4sis\u00e4ll\u00f6t tarjonneet suuriakaan yll\u00e4tyksi\u00e4. Odotetusti isot teemat \u2013 koronapandemia, ilmastonmuutos, kansainv\u00e4linen tilanne sek\u00e4 EU:n p\u00e4\u00e4tt\u00e4m\u00e4 \u201dNextGenerationEU\u201d-rahoitusv\u00e4line \u2013 haukkasivat leijonanosan aika tarkalleen tunnin pituisesta puheesta. Kun huomioidaan komission aktiivinen halu jatkaa kahden edelt\u00e4v\u00e4n komission tapaan roolinsa vahvistamista juuri poliittisena komissiona, mitenk\u00e4\u00e4n yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n\u00e4 ei voida pit\u00e4\u00e4 puheen painottumista sellaisiin asioihin, joissa komissiolla joko on ollut tai se toivoisi jatkossa saavansa painavan roolin. Omalla tavallaan valtapeli\u00e4 kuvasti my\u00f6s se, ett\u00e4 EU-kriittiset parlamentaarikot loistivat pitk\u00e4lti poissaolollaan tilaisuudesta.<\/p>\n\n\n\n
Oman analyysini perusteella von der Leyen puheella oli selke\u00e4t kolme kohderyhm\u00e4\u00e4. Ensimm\u00e4inen oli puheen \u201dinstitutionalisoitu\u201d yleis\u00f6 eli Euroopan parlamentti. Puhe ei kuitenkaan ollut inklusiivinen eli parlamentin roolia tulevaisuudessa voimakkaasti korostava, vaan alleviivasi komission halua olla m\u00e4\u00e4ritt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 integraation suuntaa. Ilmastonmuutos \u2013 joka on noussut julkista keskustelua hallitsevaksi megatrendiksi \u2013 sai melko v\u00e4h\u00e4isen roolin, mit\u00e4 mielest\u00e4ni selitt\u00e4\u00e4 se, ett\u00e4 EU:n ilmastopolitiikassa parlamentilla on varsin suuri rooli. Puhumalla v\u00e4hemm\u00e4n niist\u00e4 asioista, joissa parlamentilla on paljon sanottavaa ja valtaa, von der Leyen alleviivasi komission v\u00e4h\u00e4ist\u00e4 valtaa.<\/p>\n\n\n\n
Mik\u00e4 johtaakin suoraan puheen toiseen t\u00e4rke\u00e4\u00e4n kohdeyleis\u00f6\u00f6n eli EU-j\u00e4senmaihin. Puheen yksi keskeinen viesti oli valtapoliittinen: jos halutaan saavuttaa enemm\u00e4n yhdess\u00e4 \u2013 siis EU:n kautta \u2013 pit\u00e4\u00e4 olla valmiutta ja halua panostaa t\u00e4h\u00e4n my\u00f6s resursseja. Osin kyse on euroista, asioiden tekeminen isommin maksaa. Mutta paljon enemm\u00e4n kyse on vallasta ja valtaresursseista \u2013 pelin politiikka ja politiikan peli on l\u00e4sn\u00e4 my\u00f6s juhlapuheissa. Von der Leyen on jo aiemmin, joskin ehk\u00e4 aavistuksen pehme\u00e4mmin sanak\u00e4\u00e4ntein, purkanut turhautumistaan siihen, ett\u00e4 etenkin ongelmien kasvaessa j\u00e4senmaiden odotukset EU:n kyvyst\u00e4 ratkoa ongelmia kasvavat ilman, ett\u00e4 j\u00e4senmaat haluaisivat siirt\u00e4\u00e4 resursseja \u2013 rahaa tai toimivaltuuksia – ongelmien ratkaisemisen tueksi. Esimerkkej\u00e4 t\u00e4st\u00e4 l\u00f6ytyy niin finanssikriisin, pakolaiskriisin kuin pandemiankin kohdalla. Von der Leyenin puheessa t\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyi erityisesti, kun h\u00e4n puhui EU:n globaalista roolista: maailmanpolitiikassa uskottava toimiminen vaatii my\u00f6s sit\u00e4, ett\u00e4 on muiden silmiss\u00e4 uskottava. Ja nykyisess\u00e4 maailmanpolitiikassa, jossa \u2013 er\u00e4st\u00e4 kommentaattoria vapaasti lainatakseni \u2013 on enemm\u00e4n lihan- kuin kasvissy\u00f6ji\u00e4, EU tulee jatkossakin pysym\u00e4\u00e4n kasvissy\u00f6jien sarjassa, jos yhteiseen ulko-, puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaan ei olla valmiita antamaan riitt\u00e4vi\u00e4 resursseja.<\/p>\n\n\n\n
Mist\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4nkin kolmanteen kohdeyleis\u00f6\u00f6n, joka ei \u2013 toisin kuin esimerkiksi Yleisradion EU-kirjeenvaihtaja katsoo \u2013 suinkaan ole Saksa, vaikka saksalaiset osaltaan p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4t 16 vuotta vallassa olleen, nyt v\u00e4istyv\u00e4n liittokansleri Angela Merkelin seuraajasta 26. syyskuuta 2021 pidett\u00e4viss\u00e4 liittop\u00e4iv\u00e4vaaleissa. Von der Leyen puhui ranskalaisille ja kannusti heit\u00e4 \u2013 toki ep\u00e4suorasti \u2013 antamaan tukensa istuvalle presidentille Emmanuel Macronille kev\u00e4\u00e4n 2022 presidentinvaaleissa. Tuskin kenellek\u00e4\u00e4n asioita seuranneelle voi oikeasti tulla yll\u00e4tyksen\u00e4, ett\u00e4 huippukokous EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan osalta j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n juuri Ranskan EU-puheenjohtajuuskaudella kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2022. Paitsi ett\u00e4 puheenjohtajuuskausi ajoittuu Ranskan presidentinvaalien vaalikamppailun kuumimpaan aikaan, todellinen syy on n\u00e4hd\u00e4kseni juuri Macronin aloitteellisuus EU:n sotilas- ja puolustuspolitiikan vahvistamisessa.<\/p>\n\n\n\n
Von der Leyenin retorinen tuki Macronin Eurooppa- ja EU-politiikalle ei kuitenkaan ole pyyteet\u00f6nt\u00e4, vaan t\u00e4ss\u00e4kin voidaan lukea esiin pelin politiikka. Macron on \u2013 toisin kuin liittokansleri Merkel \u2013 ottanut aktiivisin aloittein kantaa EU:n ja Euroopan aktuelleihin haasteisiin. Mik\u00e4 komission puheenjohtajan n\u00e4k\u00f6kulma huomioiden on kuitenkin ratkaisevan t\u00e4rke\u00e4\u00e4, on Macronin pyrkimys vahvistaa ja syvent\u00e4\u00e4 nimenomaisesti EU:n toimintakyky\u00e4 ja supranationaalista, ylikansallista, ja yhteis\u00f6llist\u00e4, poliittista unionia. Toki pit\u00e4\u00e4 muistaa, ett\u00e4 my\u00f6s Ranskalla on omia intressej\u00e4, joita se n\u00e4in pyrkii edist\u00e4m\u00e4\u00e4n. Yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 kyse on Ranskan entisten alusmaiden ongelmista Afrikassa, toisaalta Ranskan perinteisesti varsin kompleksista suhteesta Pohjois-Atlantin puolustusliitto Natoon. Von der Leyenin varsin rohkea k\u00e4denojennus liittyi juuri Naton ja EU:n v\u00e4lisen suhteen tulevaisuuteen, jossa keskeiselle sijalle nousi ajatus toimimisesta ja toimintakyvyn s\u00e4ilytt\u00e4misest\u00e4 my\u00f6s silloin, kun Yhdysvaltojen ja Euroopan intressit eiv\u00e4t kohtaa.<\/p>\n\n\n\n
Kokonaisuutena von der Leyenin puhetta voi pit\u00e4\u00e4 \u2013 sen EU-juhlapuheelle ominaisesti unionin saavutusten kohtuullisesta ylikorostamisesta ja hengennostatusretoriikasta huolimatta \u2013 avoimena haasteen esitt\u00e4misen\u00e4 komission taholta. Puheen perusteella ei j\u00e4\u00e4nyt ep\u00e4selv\u00e4ksi, etteik\u00f6 my\u00f6s Ursula von der Leyen haluaisi vahvistaa komission roolia poliittisena toimijana, EU:n poliittisen unionin t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 \u2013 ellei jopa t\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4 \u2013 napana. T\u00e4t\u00e4 heijastelee n\u00e4hd\u00e4kseni erityisesti puheen temaattisen jakauman painottuminen teemoihin, joissa j\u00e4senmaiden vastustus on t\u00e4h\u00e4nastisessa integraatiossa ollut suurinta. Ottamalla retorisesti aloitteen k\u00e4siins\u00e4 von der Leyen nosti \u201dintegraation kissan\u201d p\u00f6yd\u00e4lle komission n\u00e4k\u00f6kulmaan painottaen. T\u00e4m\u00e4 varmasti tulee n\u00e4kym\u00e4\u00e4n my\u00f6s reaktioissa, joita j\u00e4senmaiden \u2013 mutta my\u00f6s Euroopan parlamentin \u2013 taholta l\u00e4hiviikkoina tullaan esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n. Yll\u00e4tty\u00e4 ei kannata, jos puhe ei saa ylist\u00e4v\u00e4n euforista vastaanottoa j\u00e4senmaiden hallitusten taholta. Etenk\u00e4\u00e4n, kun integraatio on viimeisen vuosikymmenen aikana m\u00e4\u00e4rittynyt pikemminkin j\u00e4senmaiden keskin\u00e4isen kilpailun ja kansallisten intressien leimaamana kuin jonkin kansallisvaltiota suuremman ajatuksen kautta.<\/p>\n\n\n\n
Tutkijan n\u00e4k\u00f6kulmasta lohdullista on, ett\u00e4 von der Leyenin puhe antaa toivoa siit\u00e4, ett\u00e4 EU olisi lopultakin her\u00e4\u00e4m\u00e4ss\u00e4 geopoliittisesta Ruususen unestaan ja tiedostamassa, ett\u00e4 roolin ottaminen maailmanpolitiikassa vaatii kauniiden ajatusten ja ylevien tavoitteiden lis\u00e4ksi my\u00f6s resursseja, muskeleita, joilla noita tavoitteita voi ajaa \u2013 ja tarvittaessa puolustaa \u2013 v\u00e4lill\u00e4 hyvinkin raadollisessa globaalissa valtakamppailussa. T\u00e4ss\u00e4 saattaa n\u00e4ky\u00e4 ensimm\u00e4isi\u00e4 askeleita pyrkimyksest\u00e4 eroon \u201dmerkelismist\u00e4\u201d, politiikkatyylist\u00e4, jolle oli ominaista konfliktien v\u00e4lttely sill\u00e4kin uhalla, ett\u00e4 ongelmien v\u00e4lttely johtaisi ongelmien pahentumiseen. Kiinnostavaa on, ett\u00e4 t\u00e4t\u00e4 pes\u00e4eroa on tekem\u00e4ss\u00e4 saksalainen, aikanaan Merkelin varjoon j\u00e4\u00e4nyt komission puheenjohtaja, jonka retorista k\u00e4denojennusta Ranskan suuntaan kannattaa mietti\u00e4 my\u00f6s \u201dintegraatiomoottorin\u201d \u2013 Ranskan ja Saksan muodostaman poliittis-taloudellisen akselin \u2013 n\u00e4k\u00f6kulmasta. Joissakin eurooppalaisissa p\u00e4\u00e4kaupungeissa on saatettu ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 maailmanpolitiikassa koolla on edelleen merkityst\u00e4 \u2013 ja ehk\u00e4 p\u00e4\u00e4dytty siihen johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kseen, ett\u00e4 eurooppalaisen demokratian turvaaminen on mahdollista, jos kyet\u00e4\u00e4n sek\u00e4 integroitumaan globaaliin talousj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n ett\u00e4 luomaan uskottava vaihtoehto eurooppalaisen suvereniteetin vahvistamiseksi ja puolustamiseksi.<\/p>\n\n\n\n
***<\/p>\n\n\n\n
Kimmo Elo <\/strong>on Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen Eurooppa-tutkimuksen erikoistutkija. H\u00e4nen tutkimusalueitaan ovat Saksan ja Euroopan politiikka ja historia, laskennalliset yhteiskuntatieteet ja data-analytiikka.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" EU:n komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen piti virkakautensa toisen \u201dUnionin tila\u201d-puheensa Euroopan parlamentissa 15. syyskuuta 2021. Unionin tilaa k\u00e4sittelev\u00e4 puhe institutionalisoitiin osaksi EU:n komission ja Euroopan parlamentin v\u00e4list\u00e4 vuorovaikutusta Lissabonin sopimuksen yhteydess\u00e4 ja ensimm\u00e4isen puheen piti 7. syyskuuta 2010 silloinen komission puheenjohtaja Jos\u00e9 Manuel Barroso. Vaikka puheen kohdeyleis\u00f6n\u00e4 on Euroopan parlamentti, puheen toivotaan my\u00f6s […]<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_et_pb_use_builder":"","_et_pb_old_content":"","_et_gb_content_width":""},"categories":[8,10],"tags":[],"yoast_head":"\n