Valtioneuvosto asetti vuoden alussa Suomen kest\u00e4v\u00e4n kasvun ministerity\u00f6ryhm\u00e4n. Ty\u00f6ryhm\u00e4n teht\u00e4v\u00e4ksi annettiin kest\u00e4v\u00e4n kasvun ohjelman sek\u00e4 siihen liittyv\u00e4n, EU:lle teht\u00e4v\u00e4n elpymis- ja palautumissuunnitelman valmistelu sek\u00e4 n\u00e4iden toimeenpanon ohjaaminen ja seuraaminen. Ty\u00f6ryhm\u00e4n t\u00f6iden alustavia hedelmi\u00e4 p\u00e4\u00e4stiin seuraamaan maanantaina 15.3, kun ty\u00f6ryhm\u00e4 esitteli valtiovarainministeri Matti Vanhasen (kesk.) johdolla alustavan elpymis- ja palautumissuunnitelman. Eduskunta ei ole viel\u00e4 hyv\u00e4ksynyt suunnitelmaa.<\/p>\n\n\n\n
Tiedotustilaisuudessa puheenvuoro annettiin jokaiselle ty\u00f6ryhm\u00e4n ministerille. Vanhasen lis\u00e4ksi suunnitelmaa esitteliv\u00e4t kehitysyhteisty\u00f6- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (SDP), oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (rkp), opetusministeri Jussi Saramo (vas.) sek\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.). Ministerit saivat sin\u00e4ns\u00e4 kiitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n teht\u00e4v\u00e4n, sill\u00e4 Suomen kest\u00e4v\u00e4n kasvun ohjelmaan liittyv\u00e4 EU:n elpymisv\u00e4line on kohdannut vahvaa vastustusta. Suomen kest\u00e4v\u00e4n kasvun ohjelma rahoitetaan elpymisv\u00e4lineen rahoituksen turvin, mist\u00e4 Suomi saa arvioiden mukaan EU:lta tukea 2,7 miljardia euroa vuosina 2021-2023 ja maksaa siit\u00e4 6,6 miljardia euroa vuosina 2028-2058.<\/p>\n\n\n\n
Jo tiedotustilaisuuden alusta l\u00e4htien oli selv\u00e4\u00e4, ettei elpymis- ja palautumissuunnitelma juurikaan elvytt\u00e4isi, ainakaan lyhyell\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4. Valtiovarainministeri Vanhanen totesi heti tiedotustilaisuuden alkuun, ett\u00e4 suunnitelman painotus on enemm\u00e4n talouden uudistamisessa kuin elvytyksess\u00e4. T\u00e4m\u00e4 oli ymm\u00e4rett\u00e4v\u00e4\u00e4, sill\u00e4 elpymis- ja palautussuunnitelman elvytysvaikutus oli nimest\u00e4\u00e4n huolimatta hyvinkin vaatimaton. Suunnitelmassa olevan arvion mukaan Suomen talous kasvaisi 0,5 prosenttia vuosina 2021-2023. Jo vuosina 2024-2026 bruttokansantuote kasvaisi avustusten v\u00e4hentyess\u00e4 hitaammin kuin perusurassa, eli skenaariossa, jossa Suomi ei saisi EU:lta elvytyseuroja. Pohjois-Amerikassa on RINO (Republican In Name Only), Suomessa taas EINO (Elpymissuunnitelma In Name Only).<\/p>\n\n\n\n
Jos elpymissuunnitelma ei elvyt\u00e4, mit\u00e4 elpymissuunnitelma tekee? T\u00e4m\u00e4n kysymyksen kanssa ministerity\u00f6ryhm\u00e4 on oletettavasti paininut tammikuun puolesta v\u00e4list\u00e4 alkaen. Ty\u00f6ryhm\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ottaneen suunnitelman kantavaksi voimaksi talouden rakenteelliset uudistukset ja niist\u00e4 mahdollisesti tulevan kasvupotentiaalin – kest\u00e4v\u00e4n kasvun periaatteen mukaisesti.<\/p>\n\n\n\n
Elpymis- ja palautumissuunnitelma valjastettiinkin vihre\u00e4n siirtym\u00e4n ja digitalisaation edist\u00e4misen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, sill\u00e4 EU:n ehtojen mukaisesti n\u00e4iden on oltava suunnitelman p\u00e4\u00e4painoalueita. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi ty\u00f6llisyys (my\u00f6s EU:n p\u00e4\u00e4painoalue) ja osaaminen sek\u00e4 sosiaali- ja terveyspalvelut saivat 2,1 miljardin euron potista osansa. Karkeasti otettuna vihre\u00e4 siirtym\u00e4 saa 50 prosenttia, digitalisaatio 25 prosenttia ja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostukset 33 prosenttia. Kokonaissumma menee yli sadan prosentin, sill\u00e4 vaikutukset ovat osin p\u00e4\u00e4llekk\u00e4isi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Elpymis- ja palautumissuunnitelma siis pyrkii uudistamaan Suomen talouden rakenteet vihre\u00e4mp\u00e4\u00e4n ja digitaalisempaan muotoon kest\u00e4v\u00e4n kasvun mukaisesti ja n\u00e4in kasvattaa taloutta kyseisten aiheiden kasvupotentiaalin kautta, mik\u00e4 viime k\u00e4dess\u00e4 auttaisi talouden hyvinvointia pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
P\u00e4\u00e4paino on n\u00e4in ollen kest\u00e4v\u00e4ss\u00e4 kasvussa eik\u00e4 elvytyksess\u00e4. Elvytyselementti on ohjelmassa mukana l\u00e4hinn\u00e4 siksi, ett\u00e4 ohjelma rahoitetaan EU:n elpymisv\u00e4lineen kautta. Elvytyselementin v\u00e4h\u00e4isyydest\u00e4 huolimatta Suomen kest\u00e4v\u00e4n kasvun ohjelma ja sen osana oleva elpymis- ja palautumissuunnitelma on arvokasta ty\u00f6t\u00e4 tekev\u00e4, k\u00e4ytt\u00f6kelpoinen ohjelma, joka voi hyvin auttaa hallitusta p\u00e4\u00e4sem\u00e4\u00e4n ohjelmansa tavoitteisiin. 2,1 miljardin euron sijoitus talouden rakenteelliseen uudistamiseen on mittava, ja ty\u00f6ryhm\u00e4n tiedotustilaisuuden perusteella rahat n\u00e4ytet\u00e4\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n fiksusti. Toki suurin osa hankkeista joille rahaa annetaan eiv\u00e4t ole viel\u00e4 tiedossa, sill\u00e4 ne kilpailutetaan.\u00a0<\/p>\n\n\n\n
Vihre\u00e4\u00e4n siirtym\u00e4\u00e4n kohdennettavista rahoista (822 miljoonaa euroa) suuri osa menee energiaj\u00e4rjestelm\u00e4n murrokseen sek\u00e4 vihre\u00e4\u00e4 ja digitaalista siirtym\u00e4\u00e4 tukeviin teollisuuden uudistuksiin ja investointeihin. Investoinnit energiansiirtoon- ja jakeluun, uuden energiateknologian k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n sek\u00e4 mm. vetyteknologiaan ja hiilidioksidin talteenottoon ovat vaikuttavia ja ovat onnistuessaan merkitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 asemassa hiilineutraalin hyvinvointiyhteiskunnan edesauttamisessa, mik\u00e4 on kest\u00e4v\u00e4n kasvun ohjelman p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4inen tavoite. Vihre\u00e4ss\u00e4 siirtym\u00e4ss\u00e4 n\u00e4ytettiin my\u00f6s olevan tavallisille kansalaisille konkreettista hy\u00f6ty\u00e4, kun investointeja tehd\u00e4\u00e4n julkiseen ja yksityiseen lataus- ja tankkausinfrastruktuuriin.<\/p>\n\n\n\n
Digitalisaatioon kohdennettiin v\u00e4hemm\u00e4n rahaa (217 miljoonaa euroa), mutta digitalisaatio on vahvasti l\u00e4sn\u00e4 suunnitelman jokaisessa nelj\u00e4ss\u00e4 pilarissa. Digitaalinen infrastruktuuri, esimerkiksi rautatieliikenteen digitalisaatioon t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4 hanke (Digirata) saa valtaosan rahasta. Datatalouden ja digitalisaation vauhdittamiseen olisi voinut k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 enemm\u00e4nkin rahaa, sill\u00e4 Suomesta tuskin tulee teko\u00e4lyn tai kvanttilaskennan k\u00e4rkimaata 62 miljoonan euron investoinnilla. My\u00f6s digitaalinen turvallisuus, johon kuuluu esimerkiksi investoinnit kyberturvallisuuden ja rahanpesun torjuntaan, saivat valitettavan v\u00e4h\u00e4n rahaa (20 miljoonaa euroa).\u00a0<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi ty\u00f6llisyyden ja osaamisen pilarissa vahvasti esill\u00e4 ollut tutkimukseen-, kehitykseen- ja innovaatioon kohdennettavat rahat ovat tervetulleita, sill\u00e4 tutkimukseen ja kehitykseen k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4n rahan osuus on Suomessa ollut laskussa. TKI-investoinnit ovat kuitenkin ensiarvoisen t\u00e4rkeit\u00e4 talouden rakenteellisten muutosten saavuttamiseksi ja n\u00e4in tuottavuuden sek\u00e4 kilpailukyvyn edist\u00e4miseksi. Sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdennettava raha taas auttaa esimerkiksi koronapandemian aiheuttaman hoito-, kuntoutus- ja palveluvelan purkamisessa.<\/p>\n\n\n\n
Kaiken kaikkiaan alustava elpymis- ja palautumissuunitelma antoi kattavan kokonaisuuden Suomen talouden rakenteelliseen muutoksen eli kest\u00e4v\u00e4n kasvun saavuttamiseksi. Suunnitelmassa esill\u00e4 ollut julkisen sek\u00e4 yksityisen rahan yhdist\u00e4minen my\u00f6s edesauttaa p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4semist\u00e4 huomattavasti. Suunnitelma on kunnianhimoinen, ja pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n sen kasvihuonep\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4misen tavoite (3 miljoonaa tonnia) olisi onnistuessaan suurenmoinen saavutus. <\/p>\n\n\n\n
Nimest\u00e4\u00e4n huolimatta Suomen kest\u00e4v\u00e4n kasvun ohjelman osana oleva elpymis- ja palautumissuunitelma ei lyhyell\u00e4 tai keskipitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 juurikaan elvyt\u00e4. Pitk\u00e4ll\u00e4 t\u00e4ht\u00e4imell\u00e4 suunnitelma voi kuitenkin olla ratkaisevassa asemassa Suomen kest\u00e4v\u00e4n kasvun edist\u00e4misess\u00e4, ja t\u00e4m\u00e4 onkin lyhytkestoista talouden piristysruisketta t\u00e4rke\u00e4mpi p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4. Suomi toki maksaa elpymis- ja palautumissuunnitelmasta EU:lle huomattavasti enemm\u00e4n kuin mit\u00e4 se silt\u00e4 saa, mutta suunnitelma voi onnistuessaan toimia l\u00e4ht\u00f6laukauksena paremman ja terveemm\u00e4n Suomen rakentamiselle. T\u00e4m\u00e4 on hyv\u00e4 pit\u00e4\u00e4 mieless\u00e4, kun EU:n elpymispakettia l\u00e4hiviikkoina ruoditaan mediassa.<\/p>\n\n\n\n
Totti Sivonen
Hankeasiantuntija, EU:n ulkoasiat
Eurooppalainen Suomi ry<\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n
Kuva: Onlineprinters<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Valtioneuvosto asetti vuoden alussa Suomen kest\u00e4v\u00e4n kasvun ministerity\u00f6ryhm\u00e4n. Ty\u00f6ryhm\u00e4n teht\u00e4v\u00e4ksi annettiin kest\u00e4v\u00e4n kasvun ohjelman sek\u00e4 siihen liittyv\u00e4n, EU:lle teht\u00e4v\u00e4n elpymis- ja palautumissuunnitelman valmistelu sek\u00e4 n\u00e4iden toimeenpanon ohjaaminen ja seuraaminen. Ty\u00f6ryhm\u00e4n t\u00f6iden alustavia hedelmi\u00e4 p\u00e4\u00e4stiin seuraamaan maanantaina 15.3, kun ty\u00f6ryhm\u00e4 esitteli valtiovarainministeri Matti Vanhasen (kesk.) johdolla alustavan elpymis- ja palautumissuunnitelman. Eduskunta ei ole viel\u00e4 hyv\u00e4ksynyt suunnitelmaa. […]<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_et_pb_use_builder":"","_et_pb_old_content":"","_et_gb_content_width":""},"categories":[8,10],"tags":[],"yoast_head":"\n