{"id":1943,"date":"2020-12-14T13:13:17","date_gmt":"2020-12-14T11:13:17","guid":{"rendered":"http:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/?p=1943"},"modified":"2020-12-14T13:13:17","modified_gmt":"2020-12-14T11:13:17","slug":"sukupolvien-debatti-satu-hassi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/?p=1943","title":{"rendered":"Sukupolvien debatti | Satu Hassi"},"content":{"rendered":"\n<div class=\"wp-block-image\"><figure class=\"aligncenter size-large\"><a href=\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/12\/Satu-Hassi-1.jpg\"><img src=\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/12\/Satu-Hassi-1-1024x680.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1946\"\/><\/a><\/figure><\/div>\n\n\n\n<p><strong>EUROOPPALAINEN SUOMI &#8211; SUKUPOLVIEN DEBATTI -SARJA<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p><em>Eurooppalainen Suomi julkaisee Suomen 25-vuotisen EU-taipaleen kunniaksi Sukupolvien v\u00e4lisen debatti &#8211; sarjan, jossa suurten ik\u00e4luokkien keskeiset vaikuttajat ja nuorten sukupolvien nousevat edustajat k\u00e4yv\u00e4t kirjeenvaihtoa Suomen EU- j\u00e4senyyden historiasta ja tulevaisuudesta. Kirjeenvaihtoa k\u00e4yd\u00e4\u00e4n p\u00e4iv\u00e4npolttavista aiheista, kuten ihmisoikeuksista, demokratiasta, globaaleista kysymyksist\u00e4 ja vastuullisuudesta sek\u00e4 kansalaisten kansainv\u00e4lisest\u00e4 liikkuvuudesta. Eri taustoilla olevat henkil\u00f6t debatoivat nelj\u00e4nnesvuosisadan kest\u00e4neest\u00e4 Suomen EU-j\u00e4senyydest\u00e4, mutta my\u00f6s odotuksista tulevaisuudelle kuluvan syksyn aikana.<\/em><\/p>\n\n\n\n<p><a href=\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/sukupolvien-debatti-yannick-lahti\/\">Edellisen kirjeen l\u00e4hetti EU-vaikuttaja ja tohtorikoulutettava <strong>Yannick Lahti<\/strong><\/a><strong> <\/strong>ja keskustelua jatkaa seuraavaksi kansanedustaja <strong>Satu Hassi<\/strong>. H\u00e4n toimi kansanedustaja vuodet 1991\u20132004 ja 2015\u2013 sek\u00e4 Euroopan parlamentin j\u00e4senen\u00e4 vuosina 2004\u20132014. Vuosina 1997\u20132001 Hassi toimi vihreiden puheenjohtajana ja vuosina 1999\u20132002 ymp\u00e4rist\u00f6ministerin\u00e4 Lipposen II hallituksessa. Nykyisin Hassi toimii kansanedustajana ja Suuren valiokunnan puheenjohtajana. Hassin kirjeeseen vastaa vihreiden varapuheenjohtaja ja kaupunginvaltuutettu <strong>Fatim Diarra<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n<p>Hyv\u00e4 Fatim,<\/p>\n\n\n\n<p><strong>EU-j\u00e4senyys siirsi Suomen l\u00e4nteen<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Suomen liittyminen EUn j\u00e4seneksi vuoden 1995 alusta oli osa suurinta murrosta Euroopassa toisen maailmansodan j\u00e4lkeen.<\/p>\n\n\n\n<p>Tulin valituksi eduskuntaan maaliskuussa 1991. Sodan j\u00e4lkeen syntyneet rakenteet olivat alkaneet rytist\u00e4. Viel\u00e4 vuonna 1988 Keskustan johtaja Paavo V\u00e4yrynen oli arvioinut v\u00e4it\u00f6skirjassaan, ett\u00e4 Euroopan jako it\u00e4\u00e4n ja l\u00e4nteen on ja pysyy, samoin YYA-sopimus Suomen ulkopolitiikan perustana.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Neuvostoliiton johtaja Mihail Gorbatshov oli kuitenkin jo julistanut glasnostin, avoimuuden ajan, ja k\u00e4ynnist\u00e4nyt liikehdinn\u00e4n, joka ei pysynyt neuvostojohdon hyppysiss\u00e4.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>It\u00e4saksalaiset alkoivat paeta Unkarin kautta l\u00e4nteen. Berliinin muuri murtui syksyll\u00e4 1989. Baltian maissa kansalaisliike nosti esille neuvostovallan valtavia ymp\u00e4rist\u00f6ongelmia. Virossa pidettiin kansalaiskokous, jossa n\u00e4ytettiin, miten kaivovesi syttyy tuleen, pohjavesi oli l\u00e4heiselt\u00e4 sotilaslentokent\u00e4lt\u00e4 maahan kaadetun polttoaineen saastuttama. Tosiasiassa liikehdinn\u00e4n taustalla oli paljon muutakin kuin ymp\u00e4rist\u00f6.<\/p>\n\n\n\n<p>Suomessa seurattiin muutosta ristiriitaisin tuntein. Vihre\u00e4t solmivat suhteita Neuvostoliiton, etenkin Baltian maiden uusien liikkeiden kanssa. T\u00e4m\u00e4n johdosta jotkut politiikan toimittajat yrittiv\u00e4t niputtaa meid\u00e4t \u00e4\u00e4rioikeistoon.<\/p>\n\n\n\n<p>Tammikuussa 1991 Vilnassa neuvostopanssarit ajoivat rauhanomaisten mielenosoittajin joukkoon. Ihmisi\u00e4 j\u00e4i panssarivaunujen alle, yksi heist\u00e4 kuoli, viel\u00e4 useampi sotilaiden luoteihin.<\/p>\n\n\n\n<p>Maaliskuussa 1991 Virossa j\u00e4rjestettiin itsen\u00e4isyyskansan\u00e4\u00e4nestys. Valtaosa kannatti sit\u00e4. Olin paikalla yhten\u00e4 Kirjailijaliiton j\u00e4rjest\u00e4mist\u00e4 vaalitarkkailijoista. Minuun teki suuren vaikutuksen se, miten virolaiset olivat ryhtyneet rakentamaan itsen\u00e4isen valtion rakenteita jo neuvostovallan sis\u00e4lle, muun muassa omaa rajavartiostoa.<\/p>\n\n\n\n<p>Eduskuntavaalien aikaan 1991 harva Suomessa silti arvasi ett\u00e4 Neuvostoliiton p\u00e4iv\u00e4t ovat l\u00e4hes luetut. Ratkaiseva hetki oli vanhoillisten kommunistien yritys kaapata valta elokuussa 1991. Vihre\u00e4 eduskuntaryhm\u00e4 sattui juuri silloin pit\u00e4m\u00e4\u00e4n kes\u00e4kokousta Hangossa. Tuomitsimme kaappauksen, mutta yksik\u00e4\u00e4n lehti ei uskaltanut julkistaa kannanottoamme. Seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Vasemmistoliittokin tuomitsi kaappauksen. Se jo julkaistiin.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Kaappausyritys meni m\u00f6nk\u00e4\u00e4n samalla viikolla. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 se sinet\u00f6i Neuvostoliiton luhistumisen. Virallisesti Neuvostoliitto lakkautettiin joulukuussa.<\/p>\n\n\n\n<p>Suomelle tuli mahdolliseksi astua avoimesti l\u00e4nteen. Osaksi L\u00e4nsi-Eurooppaa suomalaiset olivat itsens\u00e4 koko ajan kokeneet, mutta ulkomaailmalle asia ei ollut selv\u00e4. Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1992 presidentti Koivisto p\u00e4\u00e4tti j\u00e4tt\u00e4\u00e4 Suomen EU-j\u00e4senyyshakemuksen. Puolueeton Ruotsi oli hakenut j\u00e4senyytt\u00e4 jo edellisen\u00e4 kes\u00e4n\u00e4 ja It\u00e4valta pari vuotta aikaisemmin. Norja j\u00e4tti j\u00e4senyyshakemuksen loppuvuodesta 1992.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>J\u00e4lkeenp\u00e4in kehitys n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 johdonmukaiselta, mutta liittyminen EUhun oli silti kaukana suoraviivaisesta.<\/p>\n\n\n\n<p>Itsell\u00e4ni on tausta 60-70 -lukujen vaihteen vasemmistolaisessa opiskelijaliikkeess\u00e4. Silloin meille oli itsest\u00e4\u00e4nselvyys vastustaa Suomen l\u00e4nnettymist\u00e4, kuten vapaakauppasopimusta EECn kanssa. L\u00e4nsi-Euroopan integraatio oli silmiss\u00e4mme suurp\u00e4\u00e4oman meininki\u00e4, tavoitteenaan vain kasvattaa rahan valtaa.<\/p>\n\n\n\n<p>Kev\u00e4\u00e4n 1991 eduskuntavaalien aikaan EECn, tai EUn, kuten sit\u00e4 oli alettu kutsua, j\u00e4senyydest\u00e4 keskusteltiin mutta enemm\u00e4nkin teoreettisena mahdollisuutena.<\/p>\n\n\n\n<p>Itselleni keskeinen ahaa-el\u00e4mys oli Euroopan vihreiden kokous Venetsiassa hiukan Suomen eduskuntavaalien j\u00e4lkeen. Niin hassulta kuin se kuulostaakin, minuun teki vaikutuksen, miten kaikki osanottajat puhuivat englantia tai ranskaa omalla aksentillaan. Kukaan ei nyrpistellyt toisten kielik\u00f6mpelyyksille. EU lakkasi n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4st\u00e4 Brysselin hallintorakennuksilta ja suuryrityksilt\u00e4, ja alkoi tuntua joltakin, joka pyrkii kokoamaan yhteen sen kulttuurien kirjon, jonka Eurooppa muodostaa.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Aloin mietti\u00e4, ett\u00e4 suurella markkina-alueella, kuten EU, on pient\u00e4 maata paremmat mahdollisuudet tehd\u00e4 kunnianhimoista ymp\u00e4rist\u00f6politiikkaa. Se, tapahtuuko n\u00e4in, riippuu siit\u00e4 onko poliittista tahtoa, mutta mahdollisuudet ovat paremmat.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Kun Suomi haki j\u00e4senyytt\u00e4, olin jo alkanut l\u00e4mmet\u00e4 ajatukselle. Vihreist\u00e4 noin puolet n\u00e4ki asian samoin, toinen puoli piti EU-j\u00e4senyytt\u00e4 vihreiden tavoitteiden vastaisena. He pelk\u00e4siv\u00e4t muun muassa, ett\u00e4 EU pakottaa Suomen heikent\u00e4m\u00e4\u00e4n ymp\u00e4rist\u00f6normeja.<\/p>\n\n\n\n<p>Eduskuntaryhm\u00e4ss\u00e4mme voimasuhteiksi muodostui 6-4 j\u00e4senyyden kannattajien eduksi- Puoluevaltuuskunnassa, j\u00e4senist\u00f6ss\u00e4 ja kannattajakunnassa jako oli suunnilleen 50-50. Keskustelu oli kiivasta, mutta onneksi se ei synnytt\u00e4nyt pysyv\u00e4mp\u00e4\u00e4 jakoa vihreiden sis\u00e4lle.<\/p>\n\n\n\n<p>V\u00e4ittely oli k\u00e4rkev\u00e4\u00e4 sek\u00e4 eduskunnassa ett\u00e4 kansalaisten keskuudessa. Vastustajat katsoivat, ett\u00e4 j\u00e4senyys johtaisi itsen\u00e4isyyden menetykseen. Isoihin pelkoihin kuului, ett\u00e4 EU-j\u00e4senen\u00e4 Suomen olisi pakko liitty\u00e4 NATOon, ja meid\u00e4t pakotettaisiin osaksi l\u00e4nnen konfliktia Ven\u00e4j\u00e4n kanssa. Lis\u00e4ksi pel\u00e4ttiin sit\u00e4, ett\u00e4 saksalaiset tulevat ja ostavat kaikki Suomen rannat.<\/p>\n\n\n\n<p>Tosin eduskunta oli jo vuotta aikaisemmin p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt Suomen liittymisest\u00e4 ETA:an, Euroopan talousalueeseen, toisin sanoen er\u00e4\u00e4nlaiseksi EU:n ulkoj\u00e4seneksi, samalle sis\u00e4markkina-alueelle.<\/p>\n\n\n\n<p>Voimakkainta j\u00e4senyyden vastustus oli maanviljelij\u00f6iden keskuudessa. He pelk\u00e4siv\u00e4t maataloustukien loppuvan ja kotimaisen ruoantuotannon romahtavan. MTK kampanjoikin tulisesti j\u00e4senyytt\u00e4 vastaan. P\u00e4\u00e4ministeri Esko Aho teki ovelan siirron, kun V\u00e4yrynen erosi ulkoministerin teht\u00e4v\u00e4st\u00e4, ja nimitti tilalle MTK:n johtajan Heikki Haaviston. H\u00e4n sai siis johtaa j\u00e4senyysneuvotteluja yhdess\u00e4 ulkomaankauppaministeri Pertti Salolaisen kanssa.<\/p>\n\n\n\n<p>Kansan\u00e4\u00e4nestyksess\u00e4 lokakuussa j\u00e4senyyden kannatus voitti 56,9% \u00e4\u00e4niosuudella.<\/p>\n\n\n\n<p>Kansalaisten motiivit \u00e4\u00e4nest\u00e4\u00e4 puolesta ja vastaan olivat tietysti monenlaiset, mutta uskon ett\u00e4 sodan k\u00e4yneest\u00e4 sukupolvesta moni ajatteli samoin kuin omat vanhempani. Heille EU-j\u00e4senyys oli ep\u00e4suora turvallisuusratkaisu, se liitti Suomen virallisesti l\u00e4nteen.<\/p>\n\n\n\n<p>EU-j\u00e4senyyden t\u00e4ysistuntok\u00e4sittely eduskunnassa kesti yli 2 viikkoa.<\/p>\n\n\n\n<p>Useimmat puolueet olivat jakautuneita, pahiten p\u00e4\u00e4ministeripuolue Keskusta.<\/p>\n\n\n\n<p>Eduskunnan oli m\u00e4\u00e4r\u00e4 tehd\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6s ennen Ruotsin kansan\u00e4\u00e4nestyst\u00e4. Joukko EU-j\u00e4senyytt\u00e4 vastustavia kansanedustajia, er\u00e4\u00e4nlaisena johtajanaan Paavo V\u00e4yrynen, ryhtyi jarruttamaan p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4. He laskelmoivat, ett\u00e4 jos Suomen lopullinen p\u00e4\u00e4t\u00f6s on auki Ruotsin kansan\u00e4\u00e4nestyksen aikaan, siell\u00e4 ei-puoli voittaa, samoin Norjassa, mink\u00e4 j\u00e4lkeen Suomikin muuttaa mielens\u00e4.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Eduskunnassa alkoi jarrutuskeskustelu, puherumba vuorokauden ymp\u00e4ri. Pisin puheenvuoro kesti yli 6 tuntia. Me j\u00e4senyyden kannattajat varauduimme siihen, ett\u00e4 vastustajat tekev\u00e4t keskell\u00e4 y\u00f6t\u00e4 ehdotuksen asian panemiseksi p\u00f6yd\u00e4lle vuoteen 3000 ja jotakin. Siksi j\u00e4rjestimme yli puoluerajojen y\u00f6p\u00e4ivystykset jotta y\u00f6ll\u00e4kin talossa on kannattajien enemmist\u00f6. Min\u00e4kin vietin yhden y\u00f6n ty\u00f6huoneeni sohvalla. Aamulla kun y\u00f6p\u00e4ivyst\u00e4j\u00e4t tapasivat naisten saunan pesuhuoneessa, tunnelma oli aika hulvaton.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Tavallisesti eduskunnan lehterit ovat l\u00e4hes tyhji\u00e4, mutta jarrutuskeskustelu sai ihmiset t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n molemmat lehterit. Lehterille jopa jonotettiin kadulla, my\u00f6s marraskuun y\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Kun jarrutusta oli kest\u00e4nyt viitisen vuorokautta, puhemiesneuvosto p\u00e4\u00e4tti, ett\u00e4 lopullinen p\u00e4\u00e4t\u00f6s siirrett\u00e4\u00e4n teht\u00e4v\u00e4ksi 18.11.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Eduskunta hyv\u00e4ksyi j\u00e4senyyden \u00e4\u00e4nin 152-45. Ei-\u00e4\u00e4ni\u00e4 annettiin keskustan ryhm\u00e4st\u00e4 24, SMP:st\u00e4 4, kristillisest\u00e4 liitosta 6, vasemmistoliitosta 7 sek\u00e4 vihreist\u00e4, SDP:st\u00e4, RKP:sta ja suomalaisesta rintamasta kustakin yksi.<\/p>\n\n\n\n<p>P\u00e4\u00e4t\u00f6ksen j\u00e4lkeen eduskunnan ravintolaa pit\u00e4v\u00e4 Fazerin omistama Amica tarjosi kahvit. Helsingin Sanomien mukaan suurimpaan arvoon p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen nosti vihreiden Pekka R\u00e4ty, jonka mielest\u00e4 &#8220;t\u00e4m\u00e4 oli Suomen poliittisen historian historiallisin hetki&#8221;. Samassa p\u00f6yd\u00e4ss\u00e4 istunut p\u00e4\u00e4ministeri Esko Aho oli varovaisempi. &#8220;Yksi historiallinen hetki&#8221;. Toisaalla kuppilassa istunut valtioneuvos Johannes Virolainen tokaisi &#8220;\u00c4l\u00e4 h\u00f6p\u00f6t\u00e4&#8221;.<\/p>\n\n\n\n<p>Nykyisist\u00e4 kansanedustajista EU-j\u00e4senyysp\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 tekem\u00e4ss\u00e4 olivat ainakin Ilkka Kanerva, Ben Zyskowicz, Jukka Gustafsson, Johannes Koskinen, Matti Vanhanen, Toimi Kankaanniemi, Eva Biaudet, Pekka Haavisto ja min\u00e4, ja nykyisist\u00e4 mepeist\u00e4 Mauri Pekkarinen, Sirpa Pietik\u00e4inen ja Heidi Hautala.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Ent\u00e4 nyt? Sen tied\u00e4mme, ett\u00e4 maanviljely ei ole loppunut eik\u00e4 Suomi ole liittynyt NATOon. Oma kokemukseni on, ett\u00e4 Suomen vaikutusvalta maailman menoon on EU-j\u00e4senen\u00e4 paljon suurempi kuin yksitt\u00e4isen\u00e4 maana. Ja ymp\u00e4rist\u00f6politiikkaamme EU on vienyt selv\u00e4sti eteenp\u00e4in. Kansainv\u00e4list\u00e4 ilmastopolitiikkaa tuskin olisi ilman EUta. Ilmastonsuojelussa EU on \u201dsuurista\u201d maailman paras, joskaan ei l\u00e4hesk\u00e4\u00e4n tarpeeksi hyv\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p>Satu Hassi, kansanedustaja<\/p>\n\n\n\n<p>Suuren valiokunnan puheenjohtaja<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>EUROOPPALAINEN SUOMI &#8211; SUKUPOLVIEN DEBATTI -SARJA Eurooppalainen Suomi julkaisee Suomen 25-vuotisen EU-taipaleen kunniaksi Sukupolvien v\u00e4lisen debatti &#8211; sarjan, jossa suurten ik\u00e4luokkien keskeiset vaikuttajat ja nuorten sukupolvien nousevat edustajat k\u00e4yv\u00e4t kirjeenvaihtoa Suomen EU- j\u00e4senyyden historiasta ja tulevaisuudesta. Kirjeenvaihtoa k\u00e4yd\u00e4\u00e4n p\u00e4iv\u00e4npolttavista aiheista, kuten ihmisoikeuksista, demokratiasta, globaaleista kysymyksist\u00e4 ja vastuullisuudesta sek\u00e4 kansalaisten kansainv\u00e4lisest\u00e4 liikkuvuudesta. Eri taustoilla olevat henkil\u00f6t [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_et_pb_use_builder":"","_et_pb_old_content":"","_et_gb_content_width":""},"categories":[8,10,14,9],"tags":[],"yoast_head":"<!-- This site is optimized with the Yoast SEO plugin v19.13 - https:\/\/yoast.com\/wordpress\/plugins\/seo\/ -->\n<title>Sukupolvien debatti | Satu Hassi - Eurooppalainen Suomi<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/?p=1943\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"en_US\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Sukupolvien debatti | Satu Hassi\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"EUROOPPALAINEN SUOMI &#8211; SUKUPOLVIEN DEBATTI -SARJA Eurooppalainen Suomi julkaisee Suomen 25-vuotisen EU-taipaleen kunniaksi Sukupolvien v\u00e4lisen debatti &#8211; sarjan, jossa suurten ik\u00e4luokkien keskeiset vaikuttajat ja nuorten sukupolvien nousevat edustajat k\u00e4yv\u00e4t kirjeenvaihtoa Suomen EU- j\u00e4senyyden historiasta ja tulevaisuudesta. Kirjeenvaihtoa k\u00e4yd\u00e4\u00e4n p\u00e4iv\u00e4npolttavista aiheista, kuten ihmisoikeuksista, demokratiasta, globaaleista kysymyksist\u00e4 ja vastuullisuudesta sek\u00e4 kansalaisten kansainv\u00e4lisest\u00e4 liikkuvuudesta. Eri taustoilla olevat henkil\u00f6t [&hellip;]\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/?p=1943\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Eurooppalainen Suomi\" \/>\n<meta property=\"article:publisher\" content=\"https:\/\/www.facebook.com\/eurooppalainensuomi\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2020-12-14T11:13:17+00:00\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Admin\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:title\" content=\"Sukupolvien debatti | Satu Hassi\" \/>\n<meta name=\"twitter:creator\" content=\"@em_finland\" \/>\n<meta name=\"twitter:site\" content=\"@em_finland\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Written by\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Admin\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Est. reading time\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"7 minutes\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"Article\",\"@id\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/?p=1943#article\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/?p=1943\"},\"author\":{\"name\":\"Admin\",\"@id\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#\/schema\/person\/9635843384121bb89ed49f8d3129daee\"},\"headline\":\"Sukupolvien debatti | Satu Hassi\",\"datePublished\":\"2020-12-14T11:13:17+00:00\",\"dateModified\":\"2020-12-14T11:13:17+00:00\",\"mainEntityOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/?p=1943\"},\"wordCount\":1321,\"publisher\":{\"@id\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#organization\"},\"articleSection\":[\"Ajankohtaista\",\"Julkaisut\",\"Tiedotteet\",\"Uutiset\"],\"inLanguage\":\"en\"},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/?p=1943\",\"url\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/?p=1943\",\"name\":\"Sukupolvien debatti | Satu Hassi - Eurooppalainen Suomi\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#website\"},\"datePublished\":\"2020-12-14T11:13:17+00:00\",\"dateModified\":\"2020-12-14T11:13:17+00:00\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/?p=1943#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"en\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/?p=1943\"]}]},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/?p=1943#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Etusivu\",\"item\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Sukupolvien debatti | Satu Hassi\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#website\",\"url\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/\",\"name\":\"Eurooppalainen Suomi\",\"description\":\"Parempaa Eurooppaa rakentamassa\",\"publisher\":{\"@id\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#organization\"},\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":\"required name=search_term_string\"}],\"inLanguage\":\"en\"},{\"@type\":\"Organization\",\"@id\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#organization\",\"name\":\"Eurooppalainen Suomi ry\",\"url\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/\",\"logo\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"en\",\"@id\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#\/schema\/logo\/image\/\",\"url\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/PNG_large.png\",\"contentUrl\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/PNG_large.png\",\"width\":586,\"height\":220,\"caption\":\"Eurooppalainen Suomi ry\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#\/schema\/logo\/image\/\"},\"sameAs\":[\"https:\/\/instagram.com\/eurooppalainensuomi\",\"https:\/\/www.youtube.com\/channel\/UCBeqyrm1ze2RinjeAYS_-Jg\",\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Eurooppalainen_Suomi\",\"https:\/\/www.facebook.com\/eurooppalainensuomi\",\"https:\/\/twitter.com\/em_finland\"]},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#\/schema\/person\/9635843384121bb89ed49f8d3129daee\",\"name\":\"Admin\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"en\",\"@id\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#\/schema\/person\/image\/\",\"url\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/813eb247d5c8e5914db8a949c18b8e26?s=96&d=mm&r=g\",\"contentUrl\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/813eb247d5c8e5914db8a949c18b8e26?s=96&d=mm&r=g\",\"caption\":\"Admin\"}}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Sukupolvien debatti | Satu Hassi - Eurooppalainen Suomi","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/?p=1943","og_locale":"en_US","og_type":"article","og_title":"Sukupolvien debatti | Satu Hassi","og_description":"EUROOPPALAINEN SUOMI &#8211; SUKUPOLVIEN DEBATTI -SARJA Eurooppalainen Suomi julkaisee Suomen 25-vuotisen EU-taipaleen kunniaksi Sukupolvien v\u00e4lisen debatti &#8211; sarjan, jossa suurten ik\u00e4luokkien keskeiset vaikuttajat ja nuorten sukupolvien nousevat edustajat k\u00e4yv\u00e4t kirjeenvaihtoa Suomen EU- j\u00e4senyyden historiasta ja tulevaisuudesta. Kirjeenvaihtoa k\u00e4yd\u00e4\u00e4n p\u00e4iv\u00e4npolttavista aiheista, kuten ihmisoikeuksista, demokratiasta, globaaleista kysymyksist\u00e4 ja vastuullisuudesta sek\u00e4 kansalaisten kansainv\u00e4lisest\u00e4 liikkuvuudesta. Eri taustoilla olevat henkil\u00f6t [&hellip;]","og_url":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/?p=1943","og_site_name":"Eurooppalainen Suomi","article_publisher":"https:\/\/www.facebook.com\/eurooppalainensuomi","article_published_time":"2020-12-14T11:13:17+00:00","author":"Admin","twitter_card":"summary_large_image","twitter_title":"Sukupolvien debatti | Satu Hassi","twitter_creator":"@em_finland","twitter_site":"@em_finland","twitter_misc":{"Written by":"Admin","Est. reading time":"7 minutes"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"Article","@id":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/?p=1943#article","isPartOf":{"@id":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/?p=1943"},"author":{"name":"Admin","@id":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#\/schema\/person\/9635843384121bb89ed49f8d3129daee"},"headline":"Sukupolvien debatti | Satu Hassi","datePublished":"2020-12-14T11:13:17+00:00","dateModified":"2020-12-14T11:13:17+00:00","mainEntityOfPage":{"@id":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/?p=1943"},"wordCount":1321,"publisher":{"@id":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#organization"},"articleSection":["Ajankohtaista","Julkaisut","Tiedotteet","Uutiset"],"inLanguage":"en"},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/?p=1943","url":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/?p=1943","name":"Sukupolvien debatti | Satu Hassi - Eurooppalainen Suomi","isPartOf":{"@id":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#website"},"datePublished":"2020-12-14T11:13:17+00:00","dateModified":"2020-12-14T11:13:17+00:00","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/?p=1943#breadcrumb"},"inLanguage":"en","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/?p=1943"]}]},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/?p=1943#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Etusivu","item":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Sukupolvien debatti | Satu Hassi"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#website","url":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/","name":"Eurooppalainen Suomi","description":"Parempaa Eurooppaa rakentamassa","publisher":{"@id":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#organization"},"potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/?s={search_term_string}"},"query-input":"required name=search_term_string"}],"inLanguage":"en"},{"@type":"Organization","@id":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#organization","name":"Eurooppalainen Suomi ry","url":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/","logo":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"en","@id":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#\/schema\/logo\/image\/","url":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/PNG_large.png","contentUrl":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/PNG_large.png","width":586,"height":220,"caption":"Eurooppalainen Suomi ry"},"image":{"@id":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#\/schema\/logo\/image\/"},"sameAs":["https:\/\/instagram.com\/eurooppalainensuomi","https:\/\/www.youtube.com\/channel\/UCBeqyrm1ze2RinjeAYS_-Jg","https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Eurooppalainen_Suomi","https:\/\/www.facebook.com\/eurooppalainensuomi","https:\/\/twitter.com\/em_finland"]},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#\/schema\/person\/9635843384121bb89ed49f8d3129daee","name":"Admin","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"en","@id":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#\/schema\/person\/image\/","url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/813eb247d5c8e5914db8a949c18b8e26?s=96&d=mm&r=g","contentUrl":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/813eb247d5c8e5914db8a949c18b8e26?s=96&d=mm&r=g","caption":"Admin"}}]}},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1943"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1943"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1943\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1943"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1943"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1943"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}