{"id":1410,"date":"2019-12-12T13:33:00","date_gmt":"2019-12-12T11:33:00","guid":{"rendered":"http:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/?p=1410"},"modified":"2019-12-12T13:33:00","modified_gmt":"2019-12-12T11:33:00","slug":"epaonnistunut-ilmastopuheenjohtaja-ja-kansalaisyhteiskunnan-petetty-luottamus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/?p=1410","title":{"rendered":"Ep\u00e4onnistunut ilmastopuheenjohtaja ja kansalaisyhteiskunnan petetty luottamus"},"content":{"rendered":"\n
\"\"
Teemu Vaarakallio<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Euroopan unioni on maailman edistyksellisin globaali ilmastotoimija. T\u00e4m\u00e4 ei valitettavasti kerro juuri mit\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 rupusakissa edukseen esiintyminen ei tee kenest\u00e4k\u00e4\u00e4n johtajaa tai vastuunkantajaa sanojen varsinaisessa merkityksess\u00e4. Esimerkiksi sovun l\u00f6yt\u00e4minen 2050 p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennystavoitteesta on osoittautunut yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n vaikeaksi, vaikka tieteilij\u00e4t ovat asettaneet takarajan hiilineutraalille Euroopan unionille v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 10 vuotta aikaisemmaksi. <\/em><\/strong><\/p>\n

Ilmastopolitiikan taso on kauttaaltaan j\u00e4ljess\u00e4 tieteen asettamia tavoitteita, mik\u00e4 antoi Suomelle ainutlaatuisen mahdollisuuden kaventaa tieteen ja politiikan v\u00e4list\u00e4 kuilua valtioliittotasolla, ja samalla ter\u00e4v\u00f6itt\u00e4\u00e4 omaa ulkopoliittista profiiliaan. Optimaalisesta hallituskokoonpanosta ja valtavasta kansalaisj\u00e4rjest\u00f6kent\u00e4n tuesta huolimatta puheenjohtajakausi esitti enemm\u00e4n h\u00e4mment\u00e4vi\u00e4 kysymyksi\u00e4 kuin tarjosi kunnianhimoisia vastauksia.<\/em><\/strong><\/p>\n

Suomen puheenjohtajakauden ajoitus oli ilmaston\u00e4k\u00f6kulmasta kiehtova, ja olosuhteet t\u00e4lle tuhannen taalan paikalle pedattiin varhain. Syksyll\u00e4 2018 akateeminen yhteis\u00f6 ja kansalaisten ruohojuuriliikehdint\u00e4 sovittelivat ilmastojohtajan viittaa harteilleen. Ensin koululainen Tukholmasta aloitti koululakot, jotka ovat vuoden kuluessa johtaneet ennen\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4\u00e4n nuorten vet\u00e4m\u00e4\u00e4n ja tekem\u00e4\u00e4n ilmastovaikuttamiseen. Vain kaksi kuukautta Gretan portaille istahdusta my\u00f6hemmin IPCC:n julkaisema raportti 1.5 Celsius-asteen ja 2 Celsius-asteen l\u00e4mpenemisen v\u00e4lisist\u00e4 eroista j\u00e4risytti poliittisia yhteis\u00f6j\u00e4 l\u00e4pikotaisin. Kyse ei ollutkaan vain tuskin havaittavasta elohopean liikkeest\u00e4 mittarissa, vaan j\u00e4\u00e4tt\u00f6mien kesien kymmenkertaistumisesta Arktiksella, useiden kymmenien miljoonien ihmisten altistumisesta hengenvaarallisille l\u00e4mp\u00f6aalloille ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kaikkien korallien maailmanlaajuisesta tuhosta. T\u00e4t\u00e4 sukupuuttoaaltoa ja kansallisten hallitusten toimettomuutta vastustamaan syntyi lis\u00e4ksi uusi kansainv\u00e4linen Extinction Rebellion liike, joka on kasannut painetta ilmastop\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon v\u00e4kivallattoman kansalaistottelemattomuuden keinoin.<\/p>\n

Suomessa perinteiset parlamentaarista v\u00e4yl\u00e4\u00e4 vaikuttavat ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4rjest\u00f6t ja uudet kamppanjat toimivat ilmastokent\u00e4n p\u00e4\u00e4rooleissa kev\u00e4\u00e4n 2019 aikana. BirdLife, Greenpeace, Fingo, Luonto-Liitto, Maan yst\u00e4v\u00e4t, Natur och Milj\u00f6, Protect Our Winters, Suomen Luonnonsuojeluliitto ja WWF Suomi pyrkiv\u00e4t yhteisell\u00e4 Korvaamaton-kamppanjalla tekem\u00e4\u00e4n niin Euroopan unionin parlamenttivaaleista kuin kotimaisia eduskuntavaaleistakin ilmastovaalit. Lis\u00e4ksi t\u00e4ysin vapaaehtoisvoimin toteutettu Ilmastoveivi2019-kamppanja ker\u00e4si yli 60 tuhatta allekirjoitusta vetoomukseen, jolla vaadittiin Suomea olemaan kokoaan suurempi vaikuttaja my\u00f6s kansainv\u00e4lisess\u00e4 ilmastopolitiikassa, j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4n puheenjohtajana valtiojohtotasoinen ilmastohuippukokous, sek\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n aloite Euroopan Unionin ilmastopakettien uudelleen neuvottelemisesta 1.5 asteen politiikan mukaisiksi.<\/p>\n

Kamppanjointi ja vaikuttaminen n\u00e4kyiv\u00e4t vaalituloksissa ja konkreettisissa politiikkalupauksissa. Ehdokas ehdokkaan per\u00e4\u00e4n toisteli avainsanoja EU:n p\u00e4\u00e4st\u00f6kaupan laajentamisesta ja syvent\u00e4misest\u00e4, sek\u00e4 kunnianhimon tasonnostosta. Suomen EU-puheenjohtajuuden kannalta merkitt\u00e4v\u00e4mmiss\u00e4 eduskuntavaaleissa 82 prosenttia \u00e4\u00e4nest\u00e4neist\u00e4 antoi \u00e4\u00e4nens\u00e4 1.5 asteen ilmastopolitiikkaan sitoutuneelle puolueelle. EU:n aseman vankistaminen globaalina ilmastojohtana asetettiin Suomen puheenjohtajakauden prioriteetiksi, ja hallitusohjelmaan saatiin l\u00e4pi Ilmastoveivi2019-kampanjan ajama kirjaus ilmastohuippukokouksen j\u00e4rjest\u00e4misest\u00e4 puheenjohtajakauden aikana. Kansalaisj\u00e4rjest\u00f6jen varovaista toiveikkuutta ja kokemusta vaikuttamisen mahdollisuuksista ruokittiin entisest\u00e4\u00e4n vasta valitun hallituksen toimesta m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4ll\u00e4 Suomelle kunnianhimoinen tavoite saavuttaa ilmastoneutraalius vuoteen 2035 menness\u00e4.<\/p>\n

Kauniit korulauseet t\u00e4ydentyiv\u00e4t nopeasti my\u00f6s merkitt\u00e4vill\u00e4 symbolisilla toimilla, jotka loivat kuvaa ilmasto-omistautuneesta puheenjohtajasta. Perinteisten tavaralahjojen sijasta Suomi p\u00e4\u00e4tti kompensoida kaikkien kokousvieraidensa lennot, ja onpa ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6n mukaan Finlandia-talokin valikoitunut kokouspaikaksi hyvien julkisen liikenteen kulkuyhteyksiens\u00e4 vuoksi. EU2019.fi<\/a><\/span> -sivuston mukaan l\u00e4hes kaikki neuvoston kokoonpanot ovat puheenjohtajakauden aikana k\u00e4sitelleet keinoja, joilla ilmastoneutraalius voidaan saavuttaa. Lis\u00e4ksi kiertotalousmallit etenev\u00e4t ja muovipilleist\u00e4kin ollaan p\u00e4\u00e4sem\u00e4ss\u00e4 eroon.<\/p>\n

P\u00e4\u00e4st<\/em>\u00f6v\u00e4hennystavoitteet ja huumaava hiljaisuus<\/em><\/strong><\/p>\n

Lokakuussa Suomen puheenjohtama neuvosto vahvisti p\u00e4\u00e4telm\u00e4t, jotka ohjaavat unionin poliittista agendaa joulukuun COP25 ilmastokokouksessa Chiless\u00e4. P\u00e4\u00e4telmist\u00e4 l\u00f6ytyi paljon hyv\u00e4\u00e4. Neuvosto pani esimerkiksi tyrmistyneen\u00e4 merkille arktisen alueen yli kaksi kertaa nopeamman l\u00e4mpenemisen verrattuna maailmanlaajuiseen keskiarvoon, sek\u00e4 korosti sukupuolitietoisen suunnittelun ja t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npanon merkityst\u00e4 tehokkaiden ja vaikuttavien ilmastotoimien takaamiseksi. T\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 kuitenkin on se, ettei p\u00e4\u00e4telmiss\u00e4 otettu sanallakaan kantaa EU:n antamien 2030 p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennystavoitteiden kirist\u00e4miseen.<\/p>\n

Kunnianhimosta ja kompensaatioista huolimatta sitovien p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennystavoitteiden osalta Suomi ei ole saanut puheenjohtajakaudellaan aikaan lainkaan merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 edistyst\u00e4. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 EU on vuoteen 2030 menness\u00e4 sitoutunut Pariisin ilmastosopimuksen puitteissa leikkaamaan p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4\u00e4n 40 prosenttia vuoden 1990 tasoon n\u00e4hden, mik\u00e4 olisi surkuhupaisan v\u00e4h\u00e4n, ellei vaakalaudalla olisi t\u00e4ysmittainen humanit\u00e4\u00e4rinen katastrofi. Useiden ulkopuolisten arvioiden mukaan todellinen vaadittu p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennystaso olisi noin 65%, jotta l\u00e4mpeneminen olisi todellisuudessa mahdollista rajata alle kahden asteen.<\/p>\n

Parlamentti on nostanut oman vastaavan p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennystavoitteensa 55 prosenttiin, ja saman tasonnoston puolesta on puhunut aktiivisesti my\u00f6s komission vastavalittu puheenjohtaja Ursula von der Leyen. Siksi my\u00f6s Suomella olisi ollut ainutlaatuinen mahdollisuus kiritt\u00e4\u00e4 muita j\u00e4senmaita kantamaan kollektiivista vastuuta ja nostamaan neuvoston vastaavaa p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennystavoitetta. Suomi ei kuitenkaan ole avannut neuvostossa keskustelua 2030 p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennystavoitteen kirist\u00e4misest\u00e4. Hallituksesta tihkuneiden tietojen mukaan on parempi vied\u00e4 kiristys l\u00e4pi komissiovetoisesti, sill\u00e4 komissiossa p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennystavoitteen kirist\u00e4minen voidaan hoitaa m\u00e4\u00e4r\u00e4enemmist\u00f6ll\u00e4, kun taas neuvostossa p\u00e4\u00e4t\u00f6s vaatisi yksimielisyyden.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 retoriikka on oivaltava johdatus siihen, kuinka v\u00e4\u00e4rin johtajuuden ja rohkeuden k\u00e4sitteet on hallituksessa ymm\u00e4rretty. Komission virkaanastuminen my\u00f6h\u00e4styi j\u00e4lleen kuukaudella, ja on yhj\u00e4 ep\u00e4selv\u00e4\u00e4, koska se saavuttaa todellisen operatiivisen toimintakyvyn. Siksi on vastuutonta odottaa toisen toimielimen n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n suuntaa ilmastotoimien osalta, ajan loppuessa auttamatommasti kesken. My\u00f6s strategisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta voisi olla perusteltua, ettei kiristyksi\u00e4 j\u00e4tet\u00e4 yhden toimielimen johdettavaksi, vaan painetta luodaan samanaikaisesti monesta eri tulokulmasta. Suomi on kuitenkin johtajuuden sijasta valinnut strategiakseen ajan pelaamisen, mik\u00e4 siirt\u00e4\u00e4 vaikeat neuvottelut neuvoston p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennystavoitteiden kirist\u00e4misest\u00e4 tarkemmin m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4tt\u00f6m\u00e4\u00e4n tulevaisuuteen.<\/p>\n

Kaiken huipuksi EU ei ole edelleenk\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4ssyt yhteisymm\u00e4rrykseen tavoitteestaan olla hiilineutraali vuonna 2050. T\u00e4t\u00e4 ei kuitenkaan tulisi n\u00e4hd\u00e4 erityisen valitettavana, sill\u00e4 mik\u00e4li vuoden 2030 osalta p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennystavoitteita ei saada hilattua roimasti yl\u00f6s, on neutraaliuden tavoitteleminen vuoteen 2050 menness\u00e4 silkkaa utopiaa. Kyynisimm\u00e4t analyytikot ovatkin ehdottaneet, ett\u00e4 vuoden 2050 ymp\u00e4rill\u00e4 py\u00f6riv\u00e4 keskustelu on ajanpeluuseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4 harhautus, jonka tuoman liikkumatilan turvin ik\u00e4v\u00e4t p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennystavoitteet voidaan siirt\u00e4\u00e4 entist\u00e4 kauemmaksi tulevaisuuteen, seuraavien \u201cp\u00e4\u00e4tt\u00e4jien\u201d\u00a0 huolehdittavaksi.<\/p>\n

Sanoista p\u00e4invastaisiin tekoihin<\/em><\/strong><\/p>\n

P\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennystavoitteiden nostamista koskeva ep\u00e4onnistuminen on viel\u00e4 suhteellisen luontevaa lukea Puolan ja Unkarin, tai vaihtoehtoisesti EU:n yksimielisyyteen perustuvan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekorakenteen syyksi. Kansalaisj\u00e4rjest\u00f6kent\u00e4n suureksi suruksi on puheenjohtajakauden edetess\u00e4 kuitenkin paljastunut useita ilmastorikoksia, joista Suomen hallitus on ollut yksinomaisesti vastuussa.<\/p>\n

Ensimm\u00e4iset ep\u00e4ilyt ilmastokunnianhimon teenn\u00e4isyydest\u00e4 ja valikoivuudesta saatiin jo elokuussa. Viel\u00e4 23. p\u00e4iv\u00e4 elokuuta nuorille Iin ilmastop\u00e4ivill\u00e4 puhunut eurooppaministeri Tytti Tuppurainen lupasi hallituksen j\u00e4rjest\u00e4v\u00e4n korkean tason ilmastohuippukokouksen, kuten hallitusohjelmassa oli sovittu. Kuitenkin alle viikossa hallitus p\u00e4\u00e4tyi perumaan tilaisuuden j\u00e4rjest\u00e4misen. Kun Ilmastoveivi -kamppanjan vapaaehtoiset kysyiv\u00e4t syit\u00e4 hallitusohjelmassa annettujen lupausten pett\u00e4miselle, kertoi opetusministeri Li Andersson hallituksen edustajana, ettei S\u00e4\u00e4tytalolta ollut l\u00f6ytynyt hallitusohjelmaa valmisteltaessa osaamista tai ymm\u00e4rryst\u00e4 siit\u00e4, miten huippukokous j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 aikataulussa. Mik\u00e4li Suomen hallituksella ei ole osaamista huippukokouksen j\u00e4rjest\u00e4miseen, sopii v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin kysy\u00e4, miten se kykenisi ratkaisemaan ilmaston l\u00e4mpenemiseen liittyv\u00e4t moninverroin vaikeammat ja kiireellisemm\u00e4t haasteet.<\/p>\n

Pahin isku vasten ilmastotoimijoiden kasvoja saatiin kuitenkin vasta lokakuussa: Suomen Luonnonsuojeluliitto onnistui hankkimaan k\u00e4siins\u00e4 dokumentin, joka osoitti Suomen hallituksen k\u00e4yv\u00e4n salaisia neuvotteluja Euroopan unionin komission kanssa mets\u00e4kadosta aiheutuvien p\u00e4\u00e4st\u00f6jen mit\u00e4t\u00f6imiseksi. P\u00e4\u00e4ministeri Antti Rinteen hallitus on vaatinut maank\u00e4ytt\u00f6sektoria koskevaan LULUCF-asetukseen joustomekanismeja, jotka mahdollistaisivat mets\u00e4kadon entist\u00e4 kiivaamman kiihdytt\u00e4misen Suomessa. Mets\u00e4- ja maank\u00e4ytt\u00f6sektorin hiilensidonta ja -varastointikyky on kuitenkin ensiarvoisen t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 asemassa 1.5 asteen polulle p\u00e4\u00e4semiseksi, mik\u00e4 tekee Suomen hallituksen salassa edist\u00e4mist\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6jen piilotusprojekteista ilmaston\u00e4k\u00f6kulmasta t\u00e4ydellisen vastuuttomia ja kest\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4.<\/p>\n

My\u00f6s komission suunnalta on suhtauduttu Suomelle annettuihin erivapauksiin kriittisesti. Maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6 on kuitenkin keskustan johdolla pyrkinyt edist\u00e4m\u00e4\u00e4n n\u00e4iden erivapauksien t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npanoa, mik\u00e4 lis\u00e4\u00e4 my\u00f6s hallituksen sis\u00e4ist\u00e4 skismaa. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4ytyy ulkopuolisten silmiss\u00e4 kaikkea muuta kuin luottamusta her\u00e4tt\u00e4v\u00e4n\u00e4 johtajuutena, vaikka tapausta kuinka yritett\u00e4isiin hyvitell\u00e4 kutsumalla kansalaisyhteiskuntaa ministeri\u00f6ihin kuulemaan koottuja selityksi\u00e4.<\/p>\n

Tilanneanalyysin ongelmat ja seuraukset<\/strong><\/em><\/p>\n

Kansalaisten vaatimien ja tukemien, hallitusohjelmaan kirjattujen lupausten pett\u00e4minen, sek\u00e4 salassa k\u00e4ydyt mets\u00e4katoa edist\u00e4v\u00e4t neuvottelut ovat paitsi pelkurimaisia, my\u00f6s \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen vaarallisia poliittisen luottamuksen n\u00e4k\u00f6kulmasta. Julkisissa ulostuloissaan ilmastojohtajuutta haikaileva ja kunnianhimoa kuuluttava hallitus n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kerta toisensa j\u00e4lkeen, miksi sanomiset ja tekemiset on ensiarvoisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 osata erottaa toisistaan: kun \u201cjohtajina\u201d ja \u201cvastuunkantajina\u201d itse\u00e4\u00e4n pit\u00e4v\u00e4t tahot ep\u00e4onnistuvat jatkuvasti ja j\u00e4\u00e4v\u00e4t kerta toisensa j\u00e4lkeen kiinni totuuden kaunistelusta, ei kansalaisilla lopulta ole muuta vaihtoehtoa kuin pit\u00e4\u00e4 itse huolta itsest\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Ennenn\u00e4kem\u00e4t\u00f6n kansalaisyhteiskunnan ilmastoher\u00e4\u00e4minen on euroopanlaajuinen ilmi\u00f6. Toistaiseksi suurimmat massat ovat marssineet kaduilla rauhanomaisesti, mutta my\u00f6s v\u00e4kivallaton kansalaistottelemattomuus poliittisen vaikuttamisen keinona on kasvattanut suosiotaan. On ep\u00e4selv\u00e4\u00e4, mink\u00e4laisen tilanneanalyysin pohjalta hallitus Suomessakin kuvittelee, ett\u00e4 sen on yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 mahdollista esiinty\u00e4 ilmastojohtajana, ja toisaalta vesitt\u00e4\u00e4 sel\u00e4ntakana pienimm\u00e4tkin askeleet kohti hiilineutraalia Euroopan unionia. Kovin montaa kaunista lopputulemaa t\u00e4lle kehitykselle on vaikea kuvitella.<\/p>\n

Oikeusvaltioperiaatteita haastetaan ymp\u00e4ri maailmaa, eik\u00e4 Euroopan unioni ole ollut immuuni kehitykselle. Demokraattisen luottamuksen rakentamisen sijasta ilmastotoimien ja lupausten v\u00e4linen ristiriita lis\u00e4\u00e4 entisest\u00e4\u00e4n tyytym\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4 vallanpit\u00e4jiin, ja lis\u00e4\u00e4 ep\u00e4luuloa instituutioiden kykyyn ratkaista ongelma. Kansalaisj\u00e4rjest\u00f6jen aktiivisuus ja tuki kunnianhimoiselle ilmastopolitiikalle on ollut k\u00e4denojennus p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00f6ille, jolla on pyritty samanaikaisesti vahvistamaan demokraattisten vaikutuskanavien legitimiteetti\u00e4. Kuten neuvostokin p\u00e4\u00e4telmiss\u00e4\u00e4n toteaa, kansalaisyhteiskunta ja kansalaiset, erityisesti nuoret, vaativat voimakkaasti tehokkaampia toimia ja tiukempia tavoitteita.<\/p>\n

Vastaukset vaatimuksiin antavat kuitenkin odotuttaa, ja k\u00e4denojennukseen tarttumisen sijasta on turvauduttu alentaviin p\u00e4\u00e4ntaputuksiin. Toisin kuin neuvoston puheenjohtajuus, ei ilmastojohtajuus tipahda vuorollaan kenelle tahansa. Johtajuutta ei rakenneta toistelemalla johtajuutta ja kunnianhimoa, vaan tekem\u00e4ll\u00e4 rohkeita avauksia. Suomi on varmasti tehnyt t\u00e4ll\u00e4 puheenjohtajakaudella enemm\u00e4n kuin se olisi tehnyt joitakin vuosia sitten. Ja se on varmasti tehnyt enemm\u00e4n, kuin moni muu j\u00e4senmaa tekisi. Rupusakissa edukseen esiintyminen ei kuitenkaan tee kenest\u00e4k\u00e4\u00e4n rohkeaa tai johtajaa, sill\u00e4 m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4t eiv\u00e4t ole suhteellisia.<\/p>\n

V\u00e4h\u00e4n vastauksia, paljon kysymyksi\u00e4<\/em><\/strong><\/p>\n

Kysymykset Euroopan unionin sitovista p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennystavoitteista vuosien 2030 ja 2050 osalta ovat edelleen avoinna. P\u00e4\u00e4st\u00f6kaupan laajentamiseen ja syvent\u00e4miseen liittyy ongelmia, ja markkinavakausmekanismin p\u00e4\u00e4st\u00f6oikeuksien hintoja nostava vaikutus tulee realisoitumaan aivan liian my\u00f6h\u00e4\u00e4n. Yhteinen ymm\u00e4rrys hiilitulleista puuttuu. Mittareiden ja tehokkaimpien toimintamallien m\u00e4\u00e4rittelyiden keskener\u00e4isyys ei kuitenkaan voi olla tekosyy, jonka verukkeella unioni lykk\u00e4\u00e4 rohkeiden ja v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mien tavoitteiden asettamista. Erityisen kummallisena on n\u00e4ytt\u00e4ytynyt Suomen hallituksen aneemisuus vaikuttavassa ilmastotoiminnassa, ja toisaalta samanaikainen aktiivinen sohiminen kaikissa niiss\u00e4 porsaanrei\u00b4iss\u00e4, joissa sill\u00e4 on sunkin ollut mahdollisuus edist\u00e4\u00e4 kansallista etua yhteisest\u00e4 pallosta piittaamatta.<\/p>\n

Jos aikaisemmin on kyseenalaistettu Euroopan unionin kyvykkytt\u00e4 johtaa globaalia ilmastotaistelua, on kysymyksenasettelu siirtynyt entist\u00e4 enemm\u00e4n arvioon kotimaisen hallituksen valmiuksista, kyvyist\u00e4 ja tahtotilasta vaikuttaa Euroopan unionissa. Kansalaisyhteiskunta teki valtavan ty\u00f6n, jotta niin Suomen hallituksella kuin Euroopan unionillakin olisi riitt\u00e4v\u00e4n tukeva selk\u00e4noja, jota vasten nojaten se voisi tehd\u00e4 todellista puolentoista-asteen politiikkaa. Puheenjohtajakauden tuloksien perusteella t\u00e4ll\u00e4 ty\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 ja parlamentaarista v\u00e4yl\u00e4\u00e4 vaikuttavilla kamppanjoilla ei kuitenkaan saada instituutioiden ja niiss\u00e4 vaikuttavien p\u00e4\u00e4tt\u00e4jien toimia sovitettua yhteen tieteellisen tiedon asettamien planetaaristen rajojen kanssa. Isoin avoin kysymys kuuluu, mist\u00e4 l\u00f6ytyy seuraava realistinen vaikuttamiskanava.<\/p>\n

Teemu Vaarakallio<\/p>\n

Kirjoittaja on ilmasto- ja Ilmastoveivi2019 -aktiivi sek\u00e4 T\u00e4hdist\u00f6-lehden p\u00e4\u00e4toimittaja.<\/p>\n

Kirjoitus julkaistaan osana Eurooppalaisen Suomen hanketta, joka k\u00e4sittelee Suomen EU-puheenjohtajakauden painopisteit\u00e4 ja teemoja.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"","protected":false},"author":4,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_et_pb_use_builder":"","_et_pb_old_content":"","_et_gb_content_width":""},"categories":[8,10,14],"tags":[],"yoast_head":"\nEp\u00e4onnistunut ilmastopuheenjohtaja ja kansalaisyhteiskunnan petetty luottamus - Eurooppalainen Suomi<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/?p=1410\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"en_US\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Ep\u00e4onnistunut ilmastopuheenjohtaja ja kansalaisyhteiskunnan petetty luottamus - Eurooppalainen Suomi\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/?p=1410\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Eurooppalainen Suomi\" \/>\n<meta property=\"article:publisher\" content=\"https:\/\/www.facebook.com\/eurooppalainensuomi\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2019-12-12T11:33:00+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/12\/Teemu-Vaarakallio-1024x917.jpg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Admin\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:creator\" content=\"@em_finland\" \/>\n<meta name=\"twitter:site\" content=\"@em_finland\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Written by\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Admin\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Est. reading time\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"9 minutes\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"Article\",\"@id\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/?p=1410#article\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/?p=1410\"},\"author\":{\"name\":\"Admin\",\"@id\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#\/schema\/person\/9635843384121bb89ed49f8d3129daee\"},\"headline\":\"Ep\u00e4onnistunut ilmastopuheenjohtaja ja kansalaisyhteiskunnan petetty luottamus\",\"datePublished\":\"2019-12-12T11:33:00+00:00\",\"dateModified\":\"2019-12-12T11:33:00+00:00\",\"mainEntityOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/?p=1410\"},\"wordCount\":1874,\"commentCount\":0,\"publisher\":{\"@id\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#organization\"},\"articleSection\":[\"Ajankohtaista\",\"Julkaisut\",\"Tiedotteet\"],\"inLanguage\":\"en\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"CommentAction\",\"name\":\"Comment\",\"target\":[\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/?p=1410#respond\"]}]},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/?p=1410\",\"url\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/?p=1410\",\"name\":\"Ep\u00e4onnistunut ilmastopuheenjohtaja ja kansalaisyhteiskunnan petetty luottamus - Eurooppalainen Suomi\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#website\"},\"datePublished\":\"2019-12-12T11:33:00+00:00\",\"dateModified\":\"2019-12-12T11:33:00+00:00\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/?p=1410#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"en\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/?p=1410\"]}]},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/?p=1410#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Etusivu\",\"item\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Ep\u00e4onnistunut ilmastopuheenjohtaja ja kansalaisyhteiskunnan petetty luottamus\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#website\",\"url\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/\",\"name\":\"Eurooppalainen Suomi\",\"description\":\"Parempaa Eurooppaa rakentamassa\",\"publisher\":{\"@id\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#organization\"},\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":\"required name=search_term_string\"}],\"inLanguage\":\"en\"},{\"@type\":\"Organization\",\"@id\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#organization\",\"name\":\"Eurooppalainen Suomi ry\",\"url\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/\",\"logo\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"en\",\"@id\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#\/schema\/logo\/image\/\",\"url\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/PNG_large.png\",\"contentUrl\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/PNG_large.png\",\"width\":586,\"height\":220,\"caption\":\"Eurooppalainen Suomi ry\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#\/schema\/logo\/image\/\"},\"sameAs\":[\"https:\/\/instagram.com\/eurooppalainensuomi\",\"https:\/\/www.youtube.com\/channel\/UCBeqyrm1ze2RinjeAYS_-Jg\",\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Eurooppalainen_Suomi\",\"https:\/\/www.facebook.com\/eurooppalainensuomi\",\"https:\/\/twitter.com\/em_finland\"]},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#\/schema\/person\/9635843384121bb89ed49f8d3129daee\",\"name\":\"Admin\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"en\",\"@id\":\"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#\/schema\/person\/image\/\",\"url\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/813eb247d5c8e5914db8a949c18b8e26?s=96&d=mm&r=g\",\"contentUrl\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/813eb247d5c8e5914db8a949c18b8e26?s=96&d=mm&r=g\",\"caption\":\"Admin\"}}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Ep\u00e4onnistunut ilmastopuheenjohtaja ja kansalaisyhteiskunnan petetty luottamus - Eurooppalainen Suomi","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/?p=1410","og_locale":"en_US","og_type":"article","og_title":"Ep\u00e4onnistunut ilmastopuheenjohtaja ja kansalaisyhteiskunnan petetty luottamus - Eurooppalainen Suomi","og_url":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/?p=1410","og_site_name":"Eurooppalainen Suomi","article_publisher":"https:\/\/www.facebook.com\/eurooppalainensuomi","article_published_time":"2019-12-12T11:33:00+00:00","og_image":[{"url":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/12\/Teemu-Vaarakallio-1024x917.jpg"}],"author":"Admin","twitter_card":"summary_large_image","twitter_creator":"@em_finland","twitter_site":"@em_finland","twitter_misc":{"Written by":"Admin","Est. reading time":"9 minutes"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"Article","@id":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/?p=1410#article","isPartOf":{"@id":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/?p=1410"},"author":{"name":"Admin","@id":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#\/schema\/person\/9635843384121bb89ed49f8d3129daee"},"headline":"Ep\u00e4onnistunut ilmastopuheenjohtaja ja kansalaisyhteiskunnan petetty luottamus","datePublished":"2019-12-12T11:33:00+00:00","dateModified":"2019-12-12T11:33:00+00:00","mainEntityOfPage":{"@id":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/?p=1410"},"wordCount":1874,"commentCount":0,"publisher":{"@id":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#organization"},"articleSection":["Ajankohtaista","Julkaisut","Tiedotteet"],"inLanguage":"en","potentialAction":[{"@type":"CommentAction","name":"Comment","target":["https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/?p=1410#respond"]}]},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/?p=1410","url":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/?p=1410","name":"Ep\u00e4onnistunut ilmastopuheenjohtaja ja kansalaisyhteiskunnan petetty luottamus - Eurooppalainen Suomi","isPartOf":{"@id":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#website"},"datePublished":"2019-12-12T11:33:00+00:00","dateModified":"2019-12-12T11:33:00+00:00","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/?p=1410#breadcrumb"},"inLanguage":"en","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/?p=1410"]}]},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/?p=1410#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Etusivu","item":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Ep\u00e4onnistunut ilmastopuheenjohtaja ja kansalaisyhteiskunnan petetty luottamus"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#website","url":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/","name":"Eurooppalainen Suomi","description":"Parempaa Eurooppaa rakentamassa","publisher":{"@id":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#organization"},"potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/?s={search_term_string}"},"query-input":"required name=search_term_string"}],"inLanguage":"en"},{"@type":"Organization","@id":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#organization","name":"Eurooppalainen Suomi ry","url":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/","logo":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"en","@id":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#\/schema\/logo\/image\/","url":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/PNG_large.png","contentUrl":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/PNG_large.png","width":586,"height":220,"caption":"Eurooppalainen Suomi ry"},"image":{"@id":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#\/schema\/logo\/image\/"},"sameAs":["https:\/\/instagram.com\/eurooppalainensuomi","https:\/\/www.youtube.com\/channel\/UCBeqyrm1ze2RinjeAYS_-Jg","https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Eurooppalainen_Suomi","https:\/\/www.facebook.com\/eurooppalainensuomi","https:\/\/twitter.com\/em_finland"]},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#\/schema\/person\/9635843384121bb89ed49f8d3129daee","name":"Admin","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"en","@id":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/#\/schema\/person\/image\/","url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/813eb247d5c8e5914db8a949c18b8e26?s=96&d=mm&r=g","contentUrl":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/813eb247d5c8e5914db8a949c18b8e26?s=96&d=mm&r=g","caption":"Admin"}}]}},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1410"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1410"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1410\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1410"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1410"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1410"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}