[et_pb_section fb_built=”1″ custom_padding_last_edited=”on|phone” admin_label=”Section” _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” background_image=”https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/EU-info.jpg” custom_padding=”200px||200px||false|false” custom_padding_tablet=”200px||200px||false|false” custom_padding_phone=”80px||80px||false|false” da_disable_devices=”off|off|off” locked=”off” global_colors_info=”{}” da_is_popup=”off” da_exit_intent=”off” da_has_close=”on” da_alt_close=”off” da_dark_close=”off” da_not_modal=”on” da_is_singular=”off” da_with_loader=”off” da_has_shadow=”on”][et_pb_row _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Roboto Condensed|700|||||||” text_text_color=”#FFFFFF” text_font_size=”80px” text_line_height=”1em” text_font_size_tablet=”80px” text_font_size_phone=”60px” text_font_size_last_edited=”on|phone” locked=”off” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
SUOMI JA EU<\/p>\n
[\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”Section” module_id=”suomen-tie” _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” custom_padding=”0px||0px|||” da_popup_slug=”suomen-tie” da_disable_devices=”off|off|off” locked=”off” global_colors_info=”{}” da_is_popup=”off” da_exit_intent=”off” da_has_close=”on” da_alt_close=”off” da_dark_close=”off” da_not_modal=”on” da_is_singular=”off” da_with_loader=”off” da_has_shadow=”on”][et_pb_row _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” locked=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Inter|800|||||||” text_text_color=”#172f88″ text_font_size=”40px” text_line_height=”1em” custom_padding=”||5px||false|false” custom_css_main_element=”border-bottom: 3px solid #D0005F;” locked=”off” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Suomen tie j\u00e4senyyteen<\/p>\n
[\/et_pb_text][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Roboto Condensed||||||||” text_text_color=”#1A366D” text_font_size=”18px” text_line_height=”1.2em” locked=”off” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Suomi oli osallistunut Euroopan yhdentymiseen jo vuodesta 1961 l\u00e4htien, jolloin Suomi liittyi Euroopan vapaakauppaj\u00e4rjest\u00f6n (EFTA) liit\u00e4nn\u00e4isj\u00e4seneksi niin kutsutulla FINEFTA-sopimuksella. Vuonna 1973 Suomi solmi vapaakauppasopimuksen Euroopan talousyhteis\u00f6n (ETY) kanssa ja tuli EFTA:n t\u00e4ysj\u00e4seneksi vuonna 1986. Euroopan talousalueessa (ETA) Suomi oli mukana tammikuun 1. p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 1994 saman vuoden loppuun asti.<\/span><\/p>\n Suomi aloitti j\u00e4senyysneuvottelut Euroopan yhteis\u00f6jen kanssa helmikuussa 1993 samanaikaisesti Ruotsin ja It\u00e4vallan kanssa. Suomi neuvotteli unionin kanssa erityisesti maataloudesta ja aluepoliittisista kysymyksist\u00e4, sill\u00e4 muusta oli pitk\u00e4lti ehditty neuvotella jo ETA-sopimuksen yhteydess\u00e4. Eniten vaikeuksia neuvotteluissa aiheuttikin maataloussektorin yhteensovittaminen unionin maatalouspolitiikkaan.<\/span><\/p>\n [\/et_pb_text][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Inter|800|||||||” text_text_color=”#172f88″ text_font_size=”24px” text_line_height=”1em” custom_padding=”||5px||false|false” custom_css_main_element=”border-bottom: 3px solid #D0005F;” locked=”off” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n Suomalaiset \u00e4\u00e4nestiv\u00e4t j\u00e4senyyden puolesta<\/p>\n [\/et_pb_text][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Roboto Condensed||||||||” text_text_color=”#1A366D” text_font_size=”18px” text_line_height=”1.2em” locked=”off” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n Lokakuussa 1994 Suomessa pidettiin neuvoa-antava kansan\u00e4\u00e4nestys, jossa 56,9 prosenttia \u00e4\u00e4nest\u00e4neist\u00e4 kannatti Suomen j\u00e4senyytt\u00e4 unionissa. \u00c4\u00e4nestysprosentti oli 74.<\/span><\/p>\n J\u00e4senyyden kannattajat perustelivat liittymist\u00e4 turvallisuustekij\u00f6ill\u00e4 ja taloudellisella hy\u00f6dyll\u00e4: j\u00e4senyys tarjoaisi suomalaisille yrityksille p\u00e4\u00e4syn unionin sis\u00e4markkinoille ja mahdollistaisi samalla yleisen vakaan taloudellisen kehityksen. Lis\u00e4ksi j\u00e4senyys takaisi Suomelle mahdollisuuden vaikuttaa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin, jotka joka tapauksessa muovaisivat kansallisen politiikkamme sis\u00e4lt\u00f6\u00e4.<\/span><\/p>\n Vastustajat puolestaan katsoivat, ett\u00e4 j\u00e4senyys kaventaisi oleellisesti Suomen oikeutta m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 omista asioistaan. J\u00e4senyyden pel\u00e4ttiin my\u00f6s heikent\u00e4v\u00e4n peruselinkeinojen, l\u00e4hinn\u00e4 maatalouden, harjoittamista. My\u00f6s pelot rajojen avaamisen seurauksista ja sosiaaliturvan heikkenemisest\u00e4 olivat syit\u00e4 vastustukseen.<\/span><\/p>\n Lopullisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen teki eduskunta 18. marraskuuta 1994. Vuoden 1995 alusta Suomi, Ruotsi ja It\u00e4valta liittyiv\u00e4t j\u00e4seniksi yhteis\u00f6\u00f6n, josta Maastrichtin sopimuksen voimaantulon my\u00f6t\u00e4 oli tullut Euroopan unioni.<\/span><\/p>\n [\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row column_structure=”1_2,1_2″ _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”1_2″ _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Inter|800|||||||” text_text_color=”#172f88″ text_font_size=”24px” text_line_height=”1em” custom_padding=”||5px||false|false” custom_css_main_element=”border-bottom: 3px solid #D0005F;” locked=”off” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n Suomesta tuli my\u00f6s talous- ja rahaliiton j\u00e4sen<\/p>\n [\/et_pb_text][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Roboto Condensed||||||||” text_text_color=”#1A366D” text_font_size=”18px” text_line_height=”1.2em” locked=”off” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n Liittyess\u00e4\u00e4n EU:n j\u00e4seneksi vuonna 1995 Suomi liittyi suoraan Euroopan talous- ja rahaliiton (EMU) toiseen vaiheeseen. T\u00e4ll\u00e4 vaiheella tarkoitetaan eri maiden talouksien l\u00e4hent\u00e4mist\u00e4 siten, ett\u00e4 EMUn kolmas vaihe eli yhteiseen rahaan siirtyminen sujuisi mahdollisimman helposti.<\/span><\/p>\n EMUn kolmanteen vaiheeseen siirryttiin tammikuussa 1999. Siit\u00e4 l\u00e4htien euroa on voinut k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tilirahana. Vuoden 2002 alussa laskettiin liikkeelle eurosetelit ja -kolikot, jotka korvasivat vanhat kansalliset rahat kuten Suomen markan.<\/span><\/p>\n [\/et_pb_text][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Inter|800|||||||” text_text_color=”#172f88″ text_font_size=”24px” text_line_height=”1em” custom_padding=”||5px||false|false” custom_css_main_element=”border-bottom: 3px solid #D0005F;” locked=”off” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n Suomi kuuluu Schengen-alueeseen<\/p>\n [\/et_pb_text][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Roboto Condensed||||||||” text_text_color=”#1A366D” text_font_size=”18px” text_line_height=”1.2em” locked=”off” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n Suomi allekirjoitti Schengeniin liittymissopimuksen joulukuussa 1996 yhdess\u00e4 Ruotsin ja Tanskan kanssa. Schengenin s\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00f6\u00e4 alettiin soveltaa Suomessa ja muissa Pohjoismaissa 25.3.2001. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 Schengenin sopimus tarkoittaa, ett\u00e4 ihmiset voivat ylitt\u00e4\u00e4 Schengen-sopimukseen liittyneiden maiden v\u00e4liset rajat ilman tarkastuksia sek\u00e4 maarajoilla, lentokentill\u00e4 ett\u00e4 satamien kautta. Ulkorajojen valvonnan helpottamiseksi Schengen-maat ovat sopineet viisumipolitiikkansa yhten\u00e4ist\u00e4misest\u00e4.<\/span><\/p>\n [\/et_pb_text][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_2″ _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Inter|800|||||||” text_text_color=”#172f88″ text_font_size=”24px” text_line_height=”1em” custom_padding=”||5px||false|false” custom_css_main_element=”border-bottom: 3px solid #D0005F;” locked=”off” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n Eurooppalainen Suomi ja Suomen tie j\u00e4senyyteen<\/p>\n [\/et_pb_text][et_pb_post_slider posts_number=”1″ include_categories=”135″ more_text=”Lue lis\u00e4\u00e4” use_manual_excerpt=”off” image_placement=”top” _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” header_font=”Inter|800|||||||” header_text_align=”left” header_text_color=”#1a366d” body_font=”Roboto Condensed||||||||” body_text_align=”left” body_text_color=”#1a366d” body_font_size=”18px” meta_font=”Roboto Condensed||||||||” meta_text_color=”#1A366D” meta_font_size=”14px” background_color=”#e4f6ff” custom_button=”on” button_text_color=”#FFFFFF” button_bg_color=”#D0005F” button_border_width=”0px” button_border_radius=”0px” button_font=”Inter|700|||||||” button_icon=”5||divi||400″ button_on_hover=”off” text_orientation=”left” custom_css_main_element=”background-color: #7AD2FF;” locked=”off” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_post_slider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row column_structure=”1_2,1_2″ _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” locked=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”1_2″ _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Inter|800|||||||” text_text_color=”#172f88″ text_font_size=”24px” text_line_height=”1em” custom_margin=”||0px||false|false” custom_padding=”||5px||false|false” locked=”off” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n Muualla verkossa:<\/p>\n [\/et_pb_text][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Roboto Condensed||||||||” text_text_color=”#1A366D” text_font_size=”18px” text_line_height=”1.2em” hover_enabled=”0″ locked=”off” global_colors_info=”{}” sticky_enabled=”0″]<\/p>\n [\/et_pb_text][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_2″ _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”Section” module_id=”maksut” _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” custom_padding=”0px|||||” da_popup_slug=”maksut” da_disable_devices=”off|off|off” global_colors_info=”{}” da_is_popup=”off” da_exit_intent=”off” da_has_close=”on” da_alt_close=”off” da_dark_close=”off” da_not_modal=”on” da_is_singular=”off” da_with_loader=”off” da_has_shadow=”on”][et_pb_row _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Inter|800|||||||” text_text_color=”#172f88″ text_font_size=”40px” text_line_height=”1em” custom_padding=”||5px||false|false” custom_css_main_element=”border-bottom: 3px solid #41B8D5;” locked=”off” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n Suomen maksut EU:lle<\/p>\n [\/et_pb_text][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Roboto Condensed||||||||” text_text_color=”#1A366D” text_font_size=”18px” text_line_height=”1.2em” hover_enabled=”0″ locked=”off” global_colors_info=”{}” sticky_enabled=”0″]<\/p>\n J\u00e4senmailta ker\u00e4tt\u00e4v\u00e4t maksut ovat Euroopan unionin suurin tulonl\u00e4hde. Maksut tulevat maiden talousarvioista ja perustuvat kunkin maan bruttokansantuloon, arvonlis\u00e4veropohjaan ja kierr\u00e4tt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4\u00e4n muovipakkausj\u00e4tteeseen. Lis\u00e4ksi j\u00e4senmaat ker\u00e4\u00e4v\u00e4t unionin puolesta tullimaksuja, joista 75% tuloutetaan EU:lle ja 25% j\u00e4\u00e4 j\u00e4senvaltiolle.<\/span><\/p>\n EU:n <\/span>vuosibudjetti<\/span><\/a> perustuu seitsenvuotiseen rahoituskehykseen. Meneill\u00e4\u00e4n oleva rahoituskausi kattaa vuodet 2021 -2027.<\/span><\/p>\n J\u00e4senmaat sopivat yhdess\u00e4 unionin rahoituskehyksest\u00e4, ja siten maiden maksuosuuksissa on viime k\u00e4dess\u00e4 kyse poliittisesta neuvotteluratkaisusta.<\/span><\/p>\n Suomi on ollut vuosia 1996, 1997 ja 2000 lukuun ottamatta EU:n nettomaksaja. Nettomaksu kuvaa Suomen EU:lta saamien tulojen ja EU:lle maksettujen maksujen erotusta.<\/span><\/p>\n Suomen maksuosuus ei kerro kaikista EU-j\u00e4senyyden taloudellisista hy\u00f6dyist\u00e4, kuten avoimista sis\u00e4markkinoista.<\/span><\/p>\n [\/et_pb_text][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Inter|800|||||||” text_text_color=”#172f88″ text_font_size=”24px” text_line_height=”1em” custom_padding=”||5px||false|false” custom_css_main_element=”border-bottom: 3px solid #41B8D5;” locked=”off” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n EU-j\u00e4senyys maksoi vuonna 2022 Suomelle 144 euroa asukasta kohden<\/p>\n [\/et_pb_text][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Roboto Condensed||||||||” text_text_color=”#1A366D” text_font_size=”18px” text_line_height=”1.2em” locked=”off” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n Suomi maksoi vuonna 2022 EU:lle yhteens\u00e4 2,307 miljardia euroa, mik\u00e4 oli 228 miljoonaa euroa v\u00e4hemm\u00e4n kuin edellisvuonna.\u00a0 Suomen tulot EU:lta kasvoivat 173 miljoonalla eurolla 1,8 miljardiin euroon.<\/span><\/p>\n Asukasta kohden laskettuna nettomaksu laski 175 eurosta 144 euroon. Nettomaksu kuvaa karkeasti j\u00e4senvaltion EU:lta saamien tulojen ja EU:lle tilitettyjen maksujen erotusta. Viime vuosina EU:n j\u00e4senmaksu on vaihdellut 50\u2013200 euron v\u00e4lill\u00e4 jokaista suomalaista kohden.<\/span><\/p>\n Luvut eiv\u00e4t sis\u00e4ll\u00e4 tullimaksuja, joita Suomi ker\u00e4si 297 miljoonaa euroa, joista 223 miljoonaa euroa tilitettiin suoraan unionille ja 74 miljoonaa j\u00e4i Suomen talousarvioon kantopalkkiona.<\/span><\/p>\n [\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row column_structure=”1_2,1_2″ _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” locked=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”1_2″ _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Inter|800|||||||” text_text_color=”#172f88″ text_font_size=”24px” text_line_height=”1em” custom_margin=”||0px||false|false” custom_padding=”||5px||false|false” locked=”off” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n Muualla verkossa:<\/p>\n [\/et_pb_text][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Roboto Condensed||||||||” text_text_color=”#1A366D” text_font_size=”18px” text_line_height=”1.2em” hover_enabled=”0″ locked=”off” global_colors_info=”{}” sticky_enabled=”0″]<\/p>\n [\/et_pb_text][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_2″ _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ module_id=”kasittely” _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” custom_padding=”0px|||||” da_disable_devices=”off|off|off” global_colors_info=”{}” da_is_popup=”off” da_exit_intent=”off” da_has_close=”on” da_alt_close=”off” da_dark_close=”off” da_not_modal=”on” da_is_singular=”off” da_with_loader=”off” da_has_shadow=”on”][et_pb_row _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Inter|800|||||||” text_text_color=”#172f88″ text_font_size=”40px” text_line_height=”1em” custom_padding=”||5px||false|false” custom_css_main_element=”border-bottom: 3px solid #D0005F;” locked=”off” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n EU-asioiden k\u00e4sittely Suomessa<\/p>\n [\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row column_structure=”1_2,1_2″ _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”1_2″ _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Roboto Condensed||||||||” text_text_color=”#1A366D” text_font_size=”18px” text_line_height=”1.2em” locked=”off” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n P\u00e4\u00e4vastuu EU-asioiden seurannasta, valmistelusta ja Suomen kantojen m\u00e4\u00e4rittelyst\u00e4 on toimivaltaisilla ministeri\u00f6ill\u00e4.<\/span><\/p>\n Suomen EU-asioiden yhteensovitusj\u00e4rjestelm\u00e4n tarkoituksena on varmistaa, ett\u00e4 Suomella on yhteen sovitettu ja Suomen yleisi\u00e4 EU-poliittisia linjauksia vastaava kanta kaikkiin EU:ssa vireill\u00e4 oleviin asioihin niiden eri k\u00e4sittelyvaiheissa.<\/span><\/p>\n Suomen yhteensovittamisj\u00e4rjestelm\u00e4 on j\u00e4senvaltioiden keskuudessa poikkeuksellinen. Se perustuu EU-ministerivaliokunnan linjauksiin, asioita tehokkaasti koordinoivaan virkamiesvalmisteluun sek\u00e4 eduskunnan osallistumiseen ja oikea-aikaiseen informointiin EU-asioissa.<\/span><\/p>\n EU-asioiden yhteensovittamisesta sek\u00e4 yhteensovittamisj\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4 vastaa valtioneuvoston kanslian EU-asioiden osasto. Yhteensovittamisj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n kuuluvat<\/span><\/p>\n My\u00f6s Brysseliss\u00e4 sijaitseva Suomen pysyv\u00e4 edustusto Euroopan unionissa osallistuu EU-asioiden valmisteluun.<\/span><\/p>\n EU-asioiden k\u00e4sittelyss\u00e4 kiinnitet\u00e4\u00e4n erityist\u00e4 huomiota Ahvenanmaan maakunnan hallituksen osallistumiseen ja tiedonsaantiin.<\/span><\/p>\n [\/et_pb_text][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_2″ _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_code _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]\n
\n
\n