[et_pb_section fb_built=”1″ custom_padding_last_edited=”on|phone” admin_label=”Section” _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” background_image=”https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/EU-info.jpg” custom_padding=”200px||200px||false|false” custom_padding_tablet=”200px||200px||false|false” custom_padding_phone=”80px||80px||false|false” da_disable_devices=”off|off|off” locked=”off” global_colors_info=”{}” da_is_popup=”off” da_exit_intent=”off” da_has_close=”on” da_alt_close=”off” da_dark_close=”off” da_not_modal=”on” da_is_singular=”off” da_with_loader=”off” da_has_shadow=”on”][et_pb_row _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Roboto Condensed|700|||||||” text_text_color=”#FFFFFF” text_font_size=”80px” text_line_height=”1em” text_font_size_tablet=”80px” text_font_size_phone=”60px” text_font_size_last_edited=”on|phone” locked=”off” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
EU:N TEHT\u00c4V\u00c4T<\/p>\n
[\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”Section” _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” custom_padding=”||0px|||” da_disable_devices=”off|off|off” global_colors_info=”{}” da_is_popup=”off” da_exit_intent=”off” da_has_close=”on” da_alt_close=”off” da_dark_close=”off” da_not_modal=”on” da_is_singular=”off” da_with_loader=”off” da_has_shadow=”on”][et_pb_row _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Roboto Condensed||||||||” text_text_color=”#1A366D” text_font_size=”18px” text_line_height=”1.2em” locked=”off” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
EU voi toimia vain niill\u00e4 aloilla, joilla j\u00e4senmaat ovat luovuttaneet sille toimivaltaa. Esimerkiksi maatalous- ja kalastuspolitiikka ovat unionin politiikkaa. Sen sijaan esimerkiksi kouluopetukseen liittyv\u00e4t p\u00e4\u00e4t\u00f6kset tehd\u00e4\u00e4n edelleen kansallisesti.<\/p>\n
[\/et_pb_text][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Roboto Condensed||||||||” text_text_color=”#1A366D” text_font_size=”18px” text_line_height=”1.2em” hover_enabled=”0″ locked=”off” global_colors_info=”{}” sticky_enabled=”0″]<\/p>\n
L\u00f6yd\u00e4t t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a> tietoa unionin toiminnasta ja keskeisist\u00e4 kehityssuunnista eri toiminta-aloilla. Toiminta on jaoteltu t\u00e4ss\u00e4 kymmeneen politiikka-alueeseen, jotka vastaavat Euroopan unionin neuvoston kokoonpanoja.<\/p>\n <\/p>\n [\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”Section” module_id=”kilpailukyky” module_class=”kilpailukyky” _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” custom_padding=”0px||0px|||” da_popup_slug=”kilpailukyky” da_disable_devices=”off|off|off” global_colors_info=”{}” da_is_popup=”off” da_exit_intent=”off” da_has_close=”on” da_alt_close=”off” da_dark_close=”off” da_not_modal=”on” da_is_singular=”off” da_with_loader=”off” da_has_shadow=”on”][et_pb_row _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” locked=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Inter|800|||||||” text_text_color=”#172f88″ text_font_size=”40px” text_line_height=”1em” custom_padding=”||5px||false|false” custom_css_main_element=”border-bottom: 3px solid #D0005F;” locked=”off” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n Kilpailukyky<\/p>\n [\/et_pb_text][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Roboto Condensed||||||||” text_text_color=”#1A366D” text_font_size=”18px” text_line_height=”1.2em” locked=”off” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n Euroopan unionin kilpailukykyyn vaikuttavia politiikka-aloja ovat esimerkiksi sis\u00e4markkinapolitiikka, teollisuuspolitiikka sek\u00e4 tutkimus- ja innovaatiopolitiikka.<\/p>\n [\/et_pb_text][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Inter|800|||||||” text_text_color=”#172f88″ text_font_size=”24px” text_line_height=”1em” custom_padding=”||5px||false|false” custom_css_main_element=”border-bottom: 3px solid #D0005F;” locked=”off” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n Kilpailukykyneuvoston toimialat<\/p>\n [\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row column_structure=”1_2,1_2″ _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” custom_padding=”0px|||||” locked=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”1_2″ _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Inter|800|||||||” text_text_color=”#172f88″ text_font_size=”18px” text_line_height=”1em” custom_margin=”||0px||false|false” custom_padding=”||5px||false|false” locked=”off” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n Sis\u00e4markkinat<\/p>\n [\/et_pb_text][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Roboto Condensed||||||||” text_text_color=”#1A366D” text_font_size=”18px” text_line_height=”1.2em” locked=”off” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n Yksi EU:n ydinteht\u00e4vist\u00e4 on sis\u00e4markkinoiden toteuttaminen. EU:n sis\u00e4markkinat perustuvat tavaroiden, palveluiden, p\u00e4\u00e4oman ja ihmisten vapaaseen liikkuvuuteen. Sis\u00e4markkinoiden toiminta varmistetaan esteit\u00e4 purkamalla sek\u00e4 yhdenmukaistamalla s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4. Kilpailupolitiikalla edistet\u00e4\u00e4n yritysten tasapuolisia toimintaedellytyksi\u00e4 sek\u00e4 turvataan terve kilpailu sis\u00e4markkinoilla. [\/et_pb_text][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Inter|800|||||||” text_text_color=”#172f88″ text_font_size=”18px” text_line_height=”1em” custom_margin=”||0px||false|false” custom_padding=”||5px||false|false” locked=”off” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n Teollisuus<\/p>\n [\/et_pb_text][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Roboto Condensed||||||||” text_text_color=”#1A366D” text_font_size=”18px” text_line_height=”1.2em” locked=”off” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n Teollisuuspolitiikkaan liittyv\u00e4t kysymykset kuuluvat edelleen p\u00e4\u00e4asiallisesti j\u00e4senvaltioiden toimivaltaan. EU pyrkii edist\u00e4m\u00e4\u00e4n j\u00e4senvaltioiden v\u00e4list\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 my\u00f6s teollisuuden alalla unionin kilpailukyvyn parantamiseksi. EU haluaa edist\u00e4\u00e4 vihre\u00e4\u00e4 ja digitaalista siirtym\u00e4\u00e4, parantaa teollisuutensa kilpailukyky\u00e4 maailmanlaajuisesti ja lis\u00e4t\u00e4 sen riippumattomuutta ja h\u00e4iri\u00f6nsietokyky\u00e4.<\/p>\n [\/et_pb_text][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_2″ _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Inter|800|||||||” text_text_color=”#172f88″ text_font_size=”18px” text_line_height=”1em” custom_margin=”||0px||false|false” custom_padding=”||5px||false|false” locked=”off” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n Tutkimus ja innovointi<\/p>\n [\/et_pb_text][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Roboto Condensed||||||||” text_text_color=”#1A366D” text_font_size=”18px” text_line_height=”1.2em” locked=”off” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n Euroopan yhteis\u00f6n perustamissopimuksessa m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n tavoitteet, s\u00e4\u00e4nn\u00f6t ja menettelyt tieteellisen tutkimuksen ja teknologian kehitt\u00e4miselle. Tutkimus- ja innovaatiopolitiikalla edistet\u00e4\u00e4n muun muassa teollisuuden ja unionin kilpailukyky\u00e4 sek\u00e4 korkeatasoista tutkimus- ja innovaatiotoimintaa. [\/et_pb_text][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Inter|800|||||||” text_text_color=”#172f88″ text_font_size=”18px” text_line_height=”1em” custom_margin=”||0px||false|false” custom_padding=”||5px||false|false” locked=”off” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n Avaruus<\/p>\n [\/et_pb_text][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Roboto Condensed||||||||” text_text_color=”#1A366D” text_font_size=”18px” text_line_height=”1.2em” locked=”off” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n Neuvosto ja Euroopan parlamentti hyv\u00e4ksyiv\u00e4t vuonna 2021 asetuksen EU:n uuden avaruusohjelman perustamisesta vuosiksi 2021\u20132027. Tavoitteena on varmistaa [\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” locked=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Inter|800|||||||” text_text_color=”#172f88″ text_font_size=”24px” text_line_height=”1em” custom_padding=”||5px||false|false” custom_css_main_element=”border-bottom: 3px solid #D0005F;” locked=”off” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n Kilpailukykyyn liittyvi\u00e4 asioita k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n neuvostossa<\/p>\n [\/et_pb_text][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Roboto Condensed||||||||” text_text_color=”#1A366D” text_font_size=”18px” text_line_height=”1.2em” locked=”off” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n Kilpailukykyneuvoston teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on varmistaa, ett\u00e4 EU:n l\u00e4hestymistapa kilpailukyvyn ja kasvun lis\u00e4\u00e4miseksi on yhten\u00e4inen. Kilpailukykyneuvosto perustettiin vuonna 2002 yhdist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kolme aikaisempaa neuvoston kokoonpanoa (sis\u00e4markkinat, teollisuus ja tutkimus). Tarve yhdist\u00e4miseen syntyi siit\u00e4, ett\u00e4 EU:n kilpailukykyyn liittyvi\u00e4 asioita haluttiin k\u00e4sitell\u00e4 johdonmukaisesti ja koordinoidusti. [\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row column_structure=”1_2,1_2″ _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” locked=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”1_2″ _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Inter|800|||||||” text_text_color=”#172f88″ text_font_size=”24px” text_line_height=”1em” custom_margin=”||0px||false|false” custom_padding=”||5px||false|false” locked=”off” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n Muualla verkossa:<\/p>\n [\/et_pb_text][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Roboto Condensed||||||||” text_text_color=”#1A366D” text_font_size=”18px” text_line_height=”1.2em” locked=”off” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n [\/et_pb_text][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_2″ _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”Section” module_id=”koulutus-nuoriso-kulttuuri-urheilu” module_class=”koulutus-nuoriso-kulttuuri-urheilu” _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” custom_padding=”0px||0px|||” da_popup_slug=”koulutus-nuoriso-kulttuuri-urheilu” da_disable_devices=”off|off|off” global_colors_info=”{}” da_is_popup=”off” da_exit_intent=”off” da_has_close=”on” da_alt_close=”off” da_dark_close=”off” da_not_modal=”on” da_is_singular=”off” da_with_loader=”off” da_has_shadow=”on”][et_pb_row _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Inter|800|||||||” text_text_color=”#172f88″ text_font_size=”40px” text_line_height=”1em” custom_padding=”||5px||false|false” custom_css_main_element=”border-bottom: 3px solid #41B8D5;” locked=”off” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n Koulutus, nuoriso, kulttuuri ja urheilu<\/p>\n [\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” custom_padding=”0px|||||” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Roboto Condensed||||||||” text_text_color=”#1A366D” text_font_size=”18px” text_line_height=”1.2em” locked=”off” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n Koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheilupolitiikka kuuluvat j\u00e4senmaiden vastuulle. EU:n teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 n\u00e4ill\u00e4 aloilla onkin tukea j\u00e4senmaiden v\u00e4list\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 sek\u00e4 tietojen ja kokemusten vaihtoa.<\/p>\n [\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row column_structure=”1_2,1_2″ _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” custom_padding=”0px|||||” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”1_2″ _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Roboto Condensed||||||||” text_text_color=”#1A366D” text_font_size=”18px” text_line_height=”1.2em” locked=”off” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n Euroopan unionin j\u00e4senvaltiot vastaavat itse opetuksen ja ammatillisen koulutuksen sis\u00e4ll\u00f6n m\u00e4\u00e4rittelyst\u00e4 ja koulutusj\u00e4rjestelmien luomisesta \u2013 kansallisia ja alueellisia erityispiirteit\u00e4 kunnioittaen. Euroopan unioni on mukana tukemassa ja kehitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 korkealaatuista koulutusta. Se t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 j\u00e4senvaltioiden toimintaa erityisesti rahoitusohjelmilla, joista Erasmus+ on tunnetuimpia.<\/p>\n Unionin tavoitteena on edist\u00e4\u00e4 j\u00e4senvaltioiden yhteisty\u00f6t\u00e4. Usein t\u00e4h\u00e4n pyrit\u00e4\u00e4n erilaisilla suosituksilla, mutta EU-aloitteet ja -ohjelmat, kuten Erasmus+ tai Luova Eurooppa, voivat kuitenkin vaikuttaa hyvin suoraan EU:n kansalaisiin. <\/p>\n [\/et_pb_text][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Roboto Condensed||||||||” text_text_color=”#1A366D” text_font_size=”18px” text_line_height=”1.2em” locked=”off” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n EU Ohjelmilla edistet\u00e4\u00e4n kieltenopetusta ja kielitaidon kehitt\u00e4mist\u00e4, Euroopan kansojen kulttuurin ja historian tuntemusta sek\u00e4 kulttuuriperinn\u00f6n suojelua. Lis\u00e4ksi ohjelmilla tuetaan opiskelijoiden ja opettajien liikkuvuutta, koulutuslaitosten keskin\u00e4ist\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 sek\u00e4 taiteellista ja kirjallista luovaa toimintaa.<\/p>\n Yhteisty\u00f6 voi toteutua my\u00f6s lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n keinoin silloin, kun Euroopan unionin perussopimus antaa siihen mahdollisuuden. T\u00e4st\u00e4 on esimerkkin\u00e4 tutkintojen vastavuoroinen tunnustaminen.<\/p>\n EU:n koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvostossa kokoontuvat opetus-, kulttuuri-, nuoriso-, urheilu- ja viestint\u00e4ministerit. Tarkka kokoonpano riippuu kussakin istunnossa k\u00e4sitelt\u00e4vist\u00e4 aiheista. Kokouksia on tavallisesti kolme tai nelj\u00e4 kertaa vuodessa. P\u00e4\u00e4t\u00f6kset tehd\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti tavallisessa lains\u00e4\u00e4t\u00e4misj\u00e4rjestyksess\u00e4. Kulttuurialaa koskevat p\u00e4\u00e4t\u00f6kset tehd\u00e4\u00e4n yksimielisesti. <\/p>\n [\/et_pb_text][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_2″ _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/11\/1654280549588_20181204_EP-080755A_DHO_153_MOBILE.jpg” alt=”Man eating on a bench eating a banana” title_text=”EP-080755A_Erasmus” _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” custom_margin=”||13px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Roboto Condensed||||||||” text_text_color=”#1A366D” text_font_size=”16px” text_line_height=”1.2em” locked=”off” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n Erasmus perustettiin vuonna 1987, ja sen j\u00e4lkeen miljoonat eurooppalaiset ovat olleet ohjelman kautta esimerkiksi opiskelijavaihdossa. Kuva: \u00a9 European Union 2018 – Valokuvaaja: Dominique HOMMEL<\/span><\/p>\n [\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row column_structure=”1_2,1_2″ _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” locked=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”1_2″ _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Inter|800|||||||” text_text_color=”#172f88″ text_font_size=”24px” text_line_height=”1em” custom_margin=”||0px||false|false” custom_padding=”||5px||false|false” locked=”off” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n Muualla verkossa:<\/p>\n [\/et_pb_text][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Roboto Condensed||||||||” text_text_color=”#1A366D” text_font_size=”18px” text_line_height=”1.2em” locked=”off” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n <\/p>\n [\/et_pb_text][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_2″ _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”Section” module_id=”maatalous-kalastus” module_class=”maatalous-kalastus” _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” custom_padding=”0px||0px|||” da_popup_slug=”maatalous-kalastus” da_disable_devices=”off|off|off” global_colors_info=”{}” da_is_popup=”off” da_exit_intent=”off” da_has_close=”on” da_alt_close=”off” da_dark_close=”off” da_not_modal=”on” da_is_singular=”off” da_with_loader=”off” da_has_shadow=”on”][et_pb_row _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Inter|800|||||||” text_text_color=”#172f88″ text_font_size=”40px” text_line_height=”1em” custom_padding=”||5px||false|false” custom_css_main_element=”border-bottom: 3px solid #D0005F;” locked=”off” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n Maatalous ja kalastus<\/p>\n [\/et_pb_text][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Roboto Condensed||||||||” text_text_color=”#1A366D” text_font_size=”18px” text_line_height=”1.2em” locked=”off” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n EU:n yhteisell\u00e4 maatalouspolitiikalla rahoitetaan j\u00e4senmaiden maataloutta ja maaseutua. N\u00e4in turvataan kansalaisille ruoka kohtuulliseen hintaan, viljelij\u00f6ille kohtuullinen elintaso, edistet\u00e4\u00e4n ymp\u00e4rist\u00f6- ja ilmastoyst\u00e4v\u00e4llisi\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 ja tehd\u00e4\u00e4n maaseudusta hyv\u00e4 paikka asua. EU:n maatalous- ja maaseuturahoituksesta maksetaan tukia viljelij\u00f6ille ja rahoitetaan maaseudun kehitt\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n Kaudella 2023\u20132027 korostuvat aktiivinen ruuantuotanto, ilmasto- ja ymp\u00e4rist\u00f6viisas maatalous ja uudistuva ja monipuolinen maaseutu. Suomessa EU:n maatalouspolitiikkaa toteutetaan oman kansallisen osin EU-rahoitteisen strategiasuunnitelman (CAP-suunnitelma) kautta. <\/p>\n Lis\u00e4tietoa<\/a><\/p>\n [\/et_pb_text][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Inter|800|||||||” text_text_color=”#172f88″ text_font_size=”24px” text_line_height=”1em” custom_padding=”||5px||false|false” custom_css_main_element=”border-bottom: 3px solid #D0005F;” locked=”off” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n EU:n kalatalousala on kolmanneksi suurin maailmassa<\/p>\n [\/et_pb_text][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Roboto Condensed||||||||” text_text_color=”#1A366D” text_font_size=”18px” text_line_height=”1.2em” locked=”off” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n EU:n yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteena on kalavarojen kest\u00e4v\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6. My\u00f6s kalastustuotteiden yhteisten markkinaj\u00e4rjestelyjen avulla pyrit\u00e4\u00e4n vaikuttamaan kysynt\u00e4\u00e4n ja tarjontaan. <\/p>\n Vuonna 2005 perustettiin kalastuksenvalvontavirasto varmistamaan, ett\u00e4 kalastusrajoituksia noudatetaan ja kalakannat s\u00e4ilyv\u00e4t pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4. Lis\u00e4ksi unioni tekee kalastussopimuksia EU:n ulkopuolisten maiden kanssa ja k\u00e4y neuvotteluja kansainv\u00e4listen kalastusj\u00e4rjest\u00f6jen kanssa, jotta liikakalastus saataisiin kuriin.<\/p>\n EU:n maatalous- ja kalastusneuvosto on yksi neuvoston vanhimpia kokoonpanoja ja se kokoontuu kerran kuukaudessa. Kokouksiin osallistuvat maatalous- ja kalastusministerit sek\u00e4 maataloudesta ja maaseudun kehitt\u00e4misest\u00e4, kalastuksesta ja meriasioista sek\u00e4 kuluttajien terveyteen ja suojeluun liittyvist\u00e4 asioista vastaavat Euroopan komission j\u00e4senet.<\/p>\n [\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row column_structure=”1_2,1_2″ _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” locked=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”1_2″ _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Inter|800|||||||” text_text_color=”#172f88″ text_font_size=”24px” text_line_height=”1em” custom_margin=”||0px||false|false” custom_padding=”||5px||false|false” locked=”off” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n Muualla verkossa:<\/p>\n [\/et_pb_text][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Roboto Condensed||||||||” text_text_color=”#1A366D” text_font_size=”18px” text_line_height=”1.2em” hover_enabled=”0″ locked=”off” global_colors_info=”{}” sticky_enabled=”0″]<\/p>\n [\/et_pb_text][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_2″ _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”Section” module_id=”liikenne-televiestinta-energia” module_class=”liikenne-televiestinta-energia” _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” custom_padding=”0px||0px|||” da_popup_slug=”liikenne-televiestinta-energia” da_disable_devices=”off|off|off” global_colors_info=”{}” da_is_popup=”off” da_exit_intent=”off” da_has_close=”on” da_alt_close=”off” da_dark_close=”off” da_not_modal=”on” da_is_singular=”off” da_with_loader=”off” da_has_shadow=”on”][et_pb_row _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Inter|800|||||||” text_text_color=”#172f88″ text_font_size=”40px” text_line_height=”1em” custom_padding=”||5px||false|false” custom_css_main_element=”border-bottom: 3px solid #41B8D5;” locked=”off” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n Liikenne, televiestint\u00e4 ja energia<\/p>\n [\/et_pb_text][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Roboto Condensed||||||||” text_text_color=”#1A366D” text_font_size=”18px” text_line_height=”1.2em” locked=”off” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n EU:n tavoitteena liikenne-, televiestint\u00e4- ja energia-alalla on luoda nykyaikaiset, kilpailukykyiset ja tehokkaat markkinat ja infrastruktuurit sek\u00e4 Euroopan laajuiset liikenne-, viestint\u00e4- ja energiaverkot. N\u00e4ill\u00e4 aloilla sek\u00e4 EU ett\u00e4 j\u00e4senmaat voivat s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 lakeja, eli lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6valta on jaettu. J\u00e4senmaat voivat kuitenkin s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 lakeja vain, jos EU ei ole jo ehdottanut uutta lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4 tai on p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt, ettei se ehdotakaan sit\u00e4.<\/p>\n [\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row column_structure=”1_2,1_2″ _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”1_2″ _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Inter|800|||||||” text_text_color=”#172f88″ text_font_size=”18px” text_line_height=”1em” custom_margin=”||0px||false|false” custom_padding=”||5px||false|false” locked=”off” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n Sujuva liikenne on sis\u00e4markkinoiden edellytys<\/p>\n [\/et_pb_text][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Roboto Condensed||||||||” text_text_color=”#1A366D” text_font_size=”18px” text_line_height=”1.2em” locked=”off” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n Liikenne on unionin t\u00e4rkeimpi\u00e4 yhteisi\u00e4 toimialoja, mik\u00e4 johtuu sen merkityksest\u00e4 henkil\u00f6iden ja tavaroiden vapaalle liikkuvuudelle. Liikenteen merkitys on suuri sek\u00e4 taloudellisesti ett\u00e4 ilmastopolitiikan n\u00e4k\u00f6kulmasta. Etenkin kuljetuksissa, merenkulussa ja raskaassa liikenteess\u00e4 EU:n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksill\u00e4 on merkitt\u00e4v\u00e4 rooli Suomenkin liikennepolitiikassa. <\/p>\n [\/et_pb_text][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Inter|800|||||||” text_text_color=”#172f88″ text_font_size=”18px” text_line_height=”1em” custom_margin=”||0px||false|false” custom_padding=”||5px||false|false” locked=”off” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n Euroopan yhdentymiskehitys l\u00e4hti liikkeelle energiasta<\/p>\n [\/et_pb_text][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Roboto Condensed||||||||” text_text_color=”#1A366D” text_font_size=”18px” text_line_height=”1.2em” locked=”off” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n Hiili- ja ter\u00e4syhteis\u00f6sopimus 1951 kattoi t\u00e4rke\u00e4n strategisen energial\u00e4hteen ja energiaa k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n teollisuudenalan. Ydinenergian kehitt\u00e4miseksi muodostettiin vuonna 1957 oma yhteis\u00f6, Euratom, joka toimii edelleen. Muilta osin energiapolitiikkaa on kehitetty muun muassa ymp\u00e4rist\u00f6lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n ja sis\u00e4markkinam\u00e4\u00e4r\u00e4ysten pohjalta.<\/p>\n [\/et_pb_text][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_2″ _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Inter|800|||||||” text_text_color=”#172f88″ text_font_size=”18px” text_line_height=”1em” custom_margin=”||0px||false|false” custom_padding=”||5px||false|false” locked=”off” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n EU:n tavoitteena digitaaliset sis\u00e4markkinat<\/p>\n [\/et_pb_text][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Roboto Condensed||||||||” text_text_color=”#1A366D” text_font_size=”18px” text_line_height=”1.2em” locked=”off” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n Unionin tavoitteena televiestinn\u00e4n alalla on parantaa tietoliikenneverkkojen yhteentoimivuutta, avata kansallisia markkinoita sek\u00e4 poistaa j\u00e4senvaltioiden lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6jen eroavaisuuksia.<\/p>\n Digitaalisuuden tuomien muutosten my\u00f6t\u00e4 on syntynyt tarve EU:n lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6lle, joka koskee esimerkiksi pilvipalveluja tai erilaisten sis\u00e4lt\u00f6jen rajat ylitt\u00e4v\u00e4\u00e4 saatavuutta. Haasteena digitaalisten sis\u00e4markkinoiden kehitt\u00e4misess\u00e4 ovat esimerkiksi yksityisyyden suojan s\u00e4ilytt\u00e4minen sek\u00e4 tietoturva.<\/p>\n Arkiel\u00e4m\u00e4ss\u00e4 yksi konkreettinen esimerkki EU-tason lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6st\u00e4 on matkapuhelimien roaming-maksujen poisto EU-aluella. EU on s\u00e4\u00e4t\u00e4nyt lakeja my\u00f6s kuluttajien yksityisyyden suojasta ja henkil\u00f6tietojen k\u00e4sittelyst\u00e4 yrityksiss\u00e4 ja verkkoalustoilla.<\/p>\n [\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Inter|800|||||||” text_text_color=”#172f88″ text_font_size=”24px” text_line_height=”1em” custom_padding=”||5px||false|false” custom_css_main_element=”border-bottom: 3px solid #41B8D5;” locked=”off” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n Energian toimitusvarmuus ja uusiutuva energia prioriteetteina<\/p>\n [\/et_pb_text][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Roboto Condensed||||||||” text_text_color=”#1A366D” text_font_size=”18px” text_line_height=”1.2em” locked=”off” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n EU:n energiapolitiikan tavoitteena on turvata j\u00e4senmaiden energian saanti ja edist\u00e4\u00e4 energiatehokkuutta sek\u00e4 uusien ja uusiutuvien energial\u00e4hteiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4ys Ukrainaan on saanut EU:n asettamaan ven\u00e4l\u00e4iseen energiasektoriin kohdistuvia pakotteita ja tehnyt energian toimitusvarmuudesta EU:n energia-alan t\u00e4rkeimm\u00e4n prioriteetin.<\/p>\n Euroopan vihre\u00e4n kehityksen ohjelman eli niin sanotun Green Dealin tavoitteena on mukauttaa EU:n ilmasto-, energia-, liikenne- ja veropolitiikkaa niin, ett\u00e4 kasvihuonekaasujen nettop\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 voidaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 55 prosentilla vuoteen 2030 menness\u00e4 vuoden 1990 tasoon verrattuna. Tavoitteena on saavuttaa ilmastoneutraalius viimeist\u00e4\u00e4n vuonna 2050. <\/p>\n [\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/11\/zbynek-burival-4NhqyQeErP8-unsplash-scaled.jpg” alt=”Man riding a bike” title_text=”zbynek-burival-4NhqyQeErP8-unsplash” _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” custom_margin=”||3px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Roboto Condensed||||||||” text_text_color=”#1A366D” text_font_size=”16px” text_line_height=”1.2em” locked=”off” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n EU:n tavoitteena on muun muassa edist\u00e4\u00e4 energiatehokkuutta sek\u00e4 uusiutuvien energial\u00e4hteiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Kuva: Zbynek Burival<\/span><\/p>\n [\/et_pb_text][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Roboto Condensed||||||||” text_text_color=”#1A366D” text_font_size=”18px” text_line_height=”1.2em” locked=”off” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n Uusiutuvan energian osuuden ja energiatehokkuuden lis\u00e4\u00e4minen ovat t\u00e4rkeit\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4, joiden avulla EU voi v\u00e4hent\u00e4\u00e4 kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4\u00e4n ja saavuttaa Green Dealin sek\u00e4 Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet. Uusiutuvien energial\u00e4hteiden osuuden lis\u00e4\u00e4minen auttaa my\u00f6s irtautumaan ven\u00e4l\u00e4isest\u00e4 fossiilienergiasta. <\/p>\n [\/et_pb_text][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Inter|800|||||||” text_text_color=”#172f88″ text_font_size=”24px” text_line_height=”1em” custom_padding=”||5px||false|false” custom_css_main_element=”border-bottom: 3px solid #41B8D5;” locked=”off” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n EU:n liikenne-, televiestint\u00e4- ja energia-asioita valmistelee neuvosto<\/p>\n [\/et_pb_text][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Roboto Condensed||||||||” text_text_color=”#1A366D” text_font_size=”18px” text_line_height=”1.2em” locked=”off” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n EU:n liikenne-, televiestint\u00e4- ja energia-asiat ovat kuuluneet kes\u00e4kuusta 2002 neuvoston yhden kokoonpanon vastuualueeseen. Neuvosto kokoontuu noin joka toinen kuukausi. Asialistan aiheista riippuen kokouksiin osallistuvat liikenne-, televiestint\u00e4- tai energia-asioista vastaavat ministerit.<\/p>\n [\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row column_structure=”1_2,1_2″ _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” locked=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”1_2″ _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Inter|800|||||||” text_text_color=”#172f88″ text_font_size=”24px” text_line_height=”1em” custom_margin=”||0px||false|false” custom_padding=”||5px||false|false” locked=”off” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n Muualla verkossa:<\/p>\n [\/et_pb_text][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Roboto Condensed||||||||” text_text_color=”#1A366D” text_font_size=”18px” text_line_height=”1.2em” hover_enabled=”0″ locked=”off” global_colors_info=”{}” sticky_enabled=”0″]<\/p>\n [\/et_pb_text][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_2″ _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”Section” module_id=”oikeus-sisa-asiat” _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” custom_padding=”0px||0px|||” da_popup_slug=”oikeus-sisa-asiat” da_disable_devices=”off|off|off” global_colors_info=”{}” da_is_popup=”off” da_exit_intent=”off” da_has_close=”on” da_alt_close=”off” da_dark_close=”off” da_not_modal=”on” da_is_singular=”off” da_with_loader=”off” da_has_shadow=”on”][et_pb_row _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Inter|800|||||||” text_text_color=”#172f88″ text_font_size=”40px” text_line_height=”1em” custom_padding=”||5px||false|false” custom_css_main_element=”border-bottom: 3px solid #D0005F;” locked=”off” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n Oikeus- ja sis\u00e4asiat<\/p>\n [\/et_pb_text][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Roboto Condensed||||||||” text_text_color=”#1A366D” text_font_size=”18px” text_line_height=”1.2em” locked=”off” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n EU:n tavoitteena liikenne-, televiestint\u00e4- ja energia-alalla on luoda nykyaikaiset, kilpailukykyiset ja tehokkaat markkinat ja infrastruktuurit sek\u00e4 Euroopan laajuiset liikenne-, viestint\u00e4- ja energiaverkot. N\u00e4ill\u00e4 aloilla sek\u00e4 EU ett\u00e4 j\u00e4senmaat voivat s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 lakeja, eli lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6valta on jaettu. J\u00e4senmaat voivat kuitenkin s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 lakeja vain, jos EU ei ole jo ehdottanut uutta lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4 tai on p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt, ettei se ehdotakaan sit\u00e4.<\/p>\n [\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” locked=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Inter|800|||||||” text_text_color=”#172f88″ text_font_size=”18px” text_line_height=”1em” custom_margin=”||0px||false|false” custom_padding=”||5px||false|false” locked=”off” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n Oikeudellinen yhteisty\u00f6 ja j\u00e4rjest\u00e4ytyneen rikollisuuden torjunta<\/p>\n [\/et_pb_text][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Roboto Condensed||||||||” text_text_color=”#1A366D” text_font_size=”18px” text_line_height=”1.2em” locked=”off” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n Oikeudellisen yhteisty\u00f6n kulmakiven\u00e4 on vastavuoroisen tunnustamisen periaate, jonka mukaan kaikissa j\u00e4senmaissa tunnustetaan toisten j\u00e4senvaltioiden viranomaisten p\u00e4\u00e4t\u00f6kset, ja ne voidaan my\u00f6s toimeenpanna toisessa j\u00e4senvaltiossa. Periaatteella on merkityst\u00e4 esimerkiksi rajat ylitt\u00e4viss\u00e4 avioero-, asumusero-, huoltajuus- ja elatustapauksissa. EU:n perint\u00f6asetus puolestaan yksinkertaistaa sellaisten perint\u00f6asioiden hoitamista, joilla on liittymi\u00e4 useampaan j\u00e4senmaahan.<\/p>\n Vastavuoroisen tunnustamisen periaatetta noudatetaan my\u00f6s rikosoikeudellisessa yhteisty\u00f6ss\u00e4. Esimerkiksi eurooppalainen pid\u00e4tysm\u00e4\u00e4r\u00e4ys helpottaa rikoksesta ep\u00e4iltyjen luovuttamista j\u00e4senmaasta toiseen, ja eurooppalaisella tutkintam\u00e4\u00e4r\u00e4yksell\u00e4 voidaan rikosasioissa hankkia todisteita toisesta j\u00e4senmaasta. EU:n vankiensiirtoj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 vanki voidaan siirt\u00e4\u00e4 takaisin kotimaahansa suorittamaan toisessa j\u00e4senmaassa saamaansa tuomiota.<\/p>\n Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteisty\u00f6n virasto Eurojust tukee EU-maiden oikeudellista yhteisty\u00f6t\u00e4, jolla torjuntaan terrorismia ja j\u00e4rjest\u00e4ytynytt\u00e4 rikollisuutta. Euroopan syytt\u00e4j\u00e4nviraston teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on tutkia EU:n talousarvioon kohdistuvia rikoksia.<\/p>\n My\u00f6s j\u00e4senvaltioiden poliisi- ja tulliviranomaiset toimivat entist\u00e4 enemm\u00e4n yhteisty\u00f6ss\u00e4. Lainvalvontaviranomaisten yhteisty\u00f6lle t\u00e4rke\u00e4 elin on Haagissa toimiva Euroopan unionin lainvalvontayhteisty\u00f6virasto Europol. Schengen-valtioiden yhteisten tietoj\u00e4rjestelmien avulla poliisi- ja oikeusviranomaiset voivat vaihtaa rikostentorjunnan kannalta t\u00e4rkeit\u00e4 tietoja esimerkiksi henkil\u00f6ist\u00e4, joista on annettu pid\u00e4tysm\u00e4\u00e4r\u00e4ys tai luovutuspyynt\u00f6, tai varastetusta omaisuudesta.<\/p>\n [\/et_pb_text][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Inter|800|||||||” text_text_color=”#172f88″ text_font_size=”18px” text_line_height=”1em” custom_margin=”||0px||false|false” custom_padding=”||5px||false|false” locked=”off” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n Muuttoliikepolitiikka<\/b><\/p>\n [\/et_pb_text][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Roboto Condensed||||||||” text_text_color=”#1A366D” text_font_size=”18px” text_line_height=”1.2em” locked=”off” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan tavoitteena on vastata kest\u00e4v\u00e4sti muuttoliikkeen tuomiin mahdollisuuksiin ja haasteisiin. Jotta yhteinen politiikka toteutuisi my\u00f6s k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4, on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 j\u00e4senmaiden turvapaikkaj\u00e4rjestelm\u00e4t toimivat mahdollisimman yhten\u00e4isesti. EU pyrkii siihen, ett\u00e4 turvapaikanhakijoita kohdeltaisiin yhdenmukaisesti kaikkialla Euroopassa.<\/p>\n Yhteist\u00e4 turvapaikkaj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 on rakennettu asteittain pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4, ja nykyisin j\u00e4senmaiden k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t perustuvat jo pitk\u00e4lti EU-s\u00e4\u00e4ntelyyn. Euroopan komissio k\u00e4ynnisti syyskuussa 2020 maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan uudistuksen (New Pact on Migration and Asylum, kutsumanimen\u00e4 pakti). Se kattaa eri osa-alueita, kuten yhteisen turvapaikkaj\u00e4rjestelm\u00e4n uudistamisen, kumppanuudet EU:n ulkopuolisten maiden kanssa, paluun tehostamisen sek\u00e4 laillisten maahanmuuttov\u00e4ylien edist\u00e4misen.<\/p>\n Euroopan parlamentti ja neuvosto saavuttivat joulukuussa 2023 poliittisen yhteisymm\u00e4rryksen uudesta muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksesta. Kaikki sopimukseen kuuluvat s\u00e4\u00e4d\u00f6kset hyv\u00e4ksyttiin toukokuussa 2024, ne tulivat voimaan kes\u00e4kuussa 2024 ja niit\u00e4 aletaan soveltaa p\u00e4\u00e4asiassa kahden vuoden kuluttua voimaantulosta, kes\u00e4ll\u00e4 2026.<\/p>\n EU-tasolla ja j\u00e4senvaltioissa on k\u00e4ynnistetty paktin toimeenpanosuunnitelmien valmistelu. Kansallisten toimeenpanosuunnitelmien on oltava valmiit joulukuussa 2024. Suunnitelmien tarkoituksena on varmistaa, ett\u00e4 j\u00e4senvaltioilla on oikeudelliset ja toiminnalliset valmiudet alkaa soveltaa uutta lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4 kahden vuoden kuluttua.<\/p>\n [\/et_pb_text][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Inter|800|||||||” text_text_color=”#172f88″ text_font_size=”18px” text_line_height=”1em” custom_margin=”||0px||false|false” custom_padding=”||5px||false|false” locked=”off” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n Rajaturvallisuus<\/p>\n [\/et_pb_text][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Roboto Condensed||||||||” text_text_color=”#1A366D” text_font_size=”18px” text_line_height=”1.2em” locked=”off” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n Rajaturvallisuus k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 luvattomien rajanylitysten est\u00e4misen, rajat ylitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 henkil\u00f6liikenteest\u00e4 aiheutuvien uhkien ja rikollisuuden torjumisen, turvallisen rajan ylityksen varmistamisen ja alueellisen koskemattomuuden turvaamisen.<\/p>\n Rajaturvallisuuden yll\u00e4pit\u00e4miseen kuuluu olennaisesti ihmis- ja perusoikeuksien kunnioittaminen. T\u00e4m\u00e4 on osa eurooppalaista yhdennetty\u00e4 rajaturvallisuutta. Suomessa Rajavartiolaitos yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 rajaturvallisuutta toimimalla kotimaassa ja ulkomailla yhteisty\u00f6ss\u00e4 muiden viranomaisten kanssa. [\/et_pb_text][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Inter|800|||||||” text_text_color=”#172f88″ text_font_size=”18px” text_line_height=”1em” custom_margin=”||0px||false|false” custom_padding=”||5px||false|false” locked=”off” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n Oikeus- ja sis\u00e4asioiden yhteisty\u00f6 Euroopan unionissa kehittynyt vaiheittain<\/p>\n [\/et_pb_text][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Roboto Condensed||||||||” text_text_color=”#1A366D” text_font_size=”18px” text_line_height=”1.2em” locked=”off” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n Yhteisty\u00f6 oikeus- ja sis\u00e4asioissa kirjattiin virallisesti Maastrichtin sopimukseen (1992). Amsterdamin sopimuksen (1999) my\u00f6t\u00e4 yhteisty\u00f6 eurooppalaisella tasolla vauhdittui merkitt\u00e4v\u00e4sti.<\/p>\n Lissabonin sopimus (2009) toi uudistuksia oikeus- ja sis\u00e4asioihin. Sopimus saattoi voimaan perusoikeuskirjan, joka edist\u00e4\u00e4 yksil\u00f6n oikeuksia ja vapauksien kunnioittamista. Perusoikeuksien t\u00e4rkeytt\u00e4 korostaa EU:n perusoikeusvirasto, joka aloitti toimintansa Wieniss\u00e4 maaliskuussa 2007. [\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row column_structure=”1_2,1_2″ _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” locked=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”1_2″ _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Inter|800|||||||” text_text_color=”#172f88″ text_font_size=”24px” text_line_height=”1em” custom_margin=”||0px||false|false” custom_padding=”||5px||false|false” locked=”off” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n Muualla verkossa:<\/p>\n [\/et_pb_text][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Roboto Condensed||||||||” text_text_color=”#1A366D” text_font_size=”18px” text_line_height=”1.2em” hover_enabled=”0″ locked=”off” global_colors_info=”{}” sticky_enabled=”0″]<\/p>\n [\/et_pb_text][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_2″ _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”Section” module_id=”talous-raha-asiat” _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” custom_padding=”0px||0px|||” da_popup_slug=”talous-raha-asiat” da_disable_devices=”off|off|off” global_colors_info=”{}” da_is_popup=”off” da_exit_intent=”off” da_has_close=”on” da_alt_close=”off” da_dark_close=”off” da_not_modal=”on” da_is_singular=”off” da_with_loader=”off” da_has_shadow=”on”][et_pb_row _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Inter|800|||||||” text_text_color=”#172f88″ text_font_size=”40px” text_line_height=”1em” custom_padding=”||5px||false|false” custom_css_main_element=”border-bottom: 3px solid #41B8D5;” locked=”off” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n Talous- ja raha-asiat<\/p>\n [\/et_pb_text][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Roboto Condensed||||||||” text_text_color=”#1A366D” text_font_size=”18px” text_line_height=”1.2em” locked=”off” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n Vakaa talous on Euroopan unionin t\u00e4rkeimpi\u00e4 tavoitteita. EU koordinoi j\u00e4senmaiden talouspolitiikkaa. Unionilla on lis\u00e4ksi talous- ja rahaliitto sek\u00e4 yhteinen raha, euro.<\/p>\n [\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” locked=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Inter|800|||||||” text_text_color=”#172f88″ text_font_size=”18px” text_line_height=”1em” custom_margin=”||0px||false|false” custom_padding=”||5px||false|false” locked=”off” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n Talous- ja rahaliitto<\/p>\n [\/et_pb_text][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Roboto Condensed||||||||” text_text_color=”#1A366D” text_font_size=”18px” text_line_height=”1.2em” locked=”off” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n Talous- ja rahaliitto EMU (Economic and Monetary Union) perustettiin vuonna 1992 Maastrichtin sopimuksella. Kaikki EU-j\u00e4senvaltiot kuuluvat EMUun. Jokainen j\u00e4senvaltio on edelleen vastuussa omasta julkisesta taloudestaan ja omista veloistaan. EU-maat sovittavat kuitenkin yhteen talouspolitiikkansa ja ovat sitoutuneet v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n liiallista julkisen talouden alij\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4 ja julkista velkaa. EU:n finanssipoliittiset s\u00e4\u00e4nn\u00f6t pohjautuvat perussopimukseen sek\u00e4 vakaus- ja kasvusopimukseen.<\/p>\n [\/et_pb_text][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Inter|800|||||||” text_text_color=”#172f88″ text_font_size=”18px” text_line_height=”1em” custom_margin=”||0px||false|false” custom_padding=”||5px||false|false” locked=”off” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n Tullit ja verot<\/p>\n [\/et_pb_text][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Roboto Condensed||||||||” text_text_color=”#1A366D” text_font_size=”18px” text_line_height=”1.2em” hover_enabled=”0″ locked=”off” global_colors_info=”{}” sticky_enabled=”0″]<\/p>\n Tulliliitto on yksi EU:n varhaisimmista virstanpylv\u00e4ist\u00e4. Sen my\u00f6t\u00e4 on poistettu tullit sis\u00e4rajoilla ja otettu k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n yhdenmukainen tuontitullij\u00e4rjestelm\u00e4.<\/p>\n EU:n yhteisell\u00e4 veropolitiikalla varmistetaan tavaroiden ja palveluiden yhten\u00e4ismarkkinoiden toiminta sek\u00e4 se, ett\u00e4 kukin j\u00e4senvaltio saa oikeudenmukaisen osuuden verotuloista. Veropolitiikan painopiste on v\u00e4lillisess\u00e4 verotuksessa eli arvonlis\u00e4- ja valmisteverotuksessa. Euroopan unionilla ei ole toimivaltaa henkil\u00f6verotuksen suhteen.<\/p>\n Tulliliitto<\/a><\/p>\n Verotus<\/a><\/p>\n [\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Inter|800|||||||” text_text_color=”#172f88″ text_font_size=”18px” text_line_height=”1em” custom_margin=”||0px||false|false” custom_padding=”||5px||false|false” locked=”off” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n EU:n budjetti<\/p>\n [\/et_pb_text][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Roboto Condensed||||||||” text_text_color=”#1A366D” text_font_size=”18px” text_line_height=”1.2em” hover_enabled=”0″ locked=”off” global_colors_info=”{}” sticky_enabled=”0″]<\/p>\n EU:n budjetti<\/span><\/a> muodostuu EU:n tuloista ja menoista. Se on kooltaan noin yksi prosentti EU-maiden yhteenlasketusta vuotuisesta bruttokansantuotteesta.<\/span><\/p>\n [\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Inter|800|||||||” text_text_color=”#172f88″ text_font_size=”18px” text_line_height=”1em” custom_margin=”||0px||false|false” custom_padding=”||5px||false|false” locked=”off” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n Talouspolitiikan EU-ohjausjakso<\/p>\n [\/et_pb_text][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Roboto Condensed||||||||” text_text_color=”#1A366D” text_font_size=”18px” text_line_height=”1.2em” hover_enabled=”0″ locked=”off” global_colors_info=”{}” sticky_enabled=”0″]<\/p>\n Talouspolitiikan EU-ohjausjakso eli eurooppalainen ohjausjakso on vuosittainen prosessi, jolla Euroopan unioni koordinoi ja valvoo talouspolitiikkaa. Euroopan komissio ja EU:n neuvosto arvioivat j\u00e4senvaltioiden finanssi- ja rakennepolitiikkaa, antavat suosituksia ja valvovat niiden toimeenpanoa.\u00a0<\/span><\/p>\n Talouspolitiikan EU-ohjausjaksoa t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 euroalueen yhteinen budjettijakso. Euroopan komissio arvioi j\u00e4senmaiden suunnitelmien perusteella vakaus- ja kasvusopimuksen noudattamista.\u00a0<\/span><\/p>\n Talouspolitiikan EU-ohjausjakso<\/span><\/a><\/p>\n [\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Inter|800|||||||” text_text_color=”#172f88″ text_font_size=”18px” text_line_height=”1em” custom_margin=”||0px||false|false” custom_padding=”||5px||false|false” locked=”off” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n Euroalue<\/p>\n [\/et_pb_text][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Roboto Condensed||||||||” text_text_color=”#1A366D” text_font_size=”18px” text_line_height=”1.2em” hover_enabled=”0″ locked=”off” global_colors_info=”{}” sticky_enabled=”0″]<\/p>\n EU:n 27 j\u00e4senvaltiosta 20 on ottanut k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n yhteisen valuutan, <\/span>euron<\/span><\/a>. N\u00e4m\u00e4 maat ovat Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti, Italia, It\u00e4valta, Kreikka, Kroatia, Kypros, Luxemburg, Malta, Portugali, Ranska, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Viro, Latvia ja Liettua. <\/span><\/p>\n [\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Inter|800|||||||” text_text_color=”#172f88″ text_font_size=”18px” text_line_height=”1em” custom_margin=”||0px||false|false” custom_padding=”||5px||false|false” locked=”off” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n Euroopan keskuspankki<\/p>\n [\/et_pb_text][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Roboto Condensed||||||||” text_text_color=”#1A366D” text_font_size=”18px” text_line_height=”1.2em” hover_enabled=”0″ locked=”off” global_colors_info=”{}” sticky_enabled=”0″]<\/p>\n Kun euro vuonna 1999 otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n tilivaluuttana, vastuu rahapolitiikasta koko euroalueella siirtyi <\/span>Euroopan keskuspankille (EKP)<\/span><\/a>. EKP vastaa viitekoron m\u00e4\u00e4rittelyst\u00e4 ja euroalueen valuuttavarannon hallinnasta. Sen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on my\u00f6s varmistaa sujuva maksuliikenne yli rajojen. <\/span><\/p>\n [\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Inter|800|||||||” text_text_color=”#172f88″ text_font_size=”18px” text_line_height=”1em” custom_margin=”||0px||false|false” custom_padding=”||5px||false|false” locked=”off” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n Talous- ja rahoitusasioiden neuvosto ja euroryhm\u00e4<\/p>\n [\/et_pb_text][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Roboto Condensed||||||||” text_text_color=”#1A366D” text_font_size=”18px” text_line_height=”1.2em” hover_enabled=”0″ locked=”off” global_colors_info=”{}” sticky_enabled=”0″]<\/p>\n Talous- ja rahoitusasioiden neuvosto (Ecofin) on yksi EU:n neuvoston kokoonpanoista. Ecofin p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 vastuualueensa EU-lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6st\u00e4 useimmiten yhteisty\u00f6ss\u00e4 Euroopan parlamentin kanssa. Teht\u00e4viin sis\u00e4ltyy my\u00f6s j\u00e4senmaiden talouspolitiikan koordinointi. Ecofin-neuvostoon kuuluvat EU-maiden valtiovarainministerit.\u00a0<\/span><\/p>\n Euroryhm\u00e4 on ep\u00e4virallinen elin, jonka teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on koordinoida euromaiden talouspolitiikkaa ja edist\u00e4\u00e4 talouskasvua. Ryhm\u00e4\u00e4n kuuluvat euromaiden valtiovarainministerit. Euroryhm\u00e4 tekee poliittisia linjauksia mutta ei p\u00e4\u00e4t\u00e4 esimerkiksi lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6st\u00e4.\u00a0<\/span><\/p>\n Ecofin ja euroryhm\u00e4 <\/span><\/a><\/p>\n [\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Inter|800|||||||” text_text_color=”#172f88″ text_font_size=”18px” text_line_height=”1em” custom_margin=”||0px||false|false” custom_padding=”||5px||false|false” locked=”off” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n Yhten\u00e4inen euromaksualue (SEPA)<\/p>\n [\/et_pb_text][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Roboto Condensed||||||||” text_text_color=”#1A366D” text_font_size=”18px” text_line_height=”1.2em” locked=”off” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n SEPA-alueeseen kuuluvat kaikki EU-maat sek\u00e4 Islanti, Norja, Liechtenstein, Andorra, Monaco ja Sveitsi. SEPAn my\u00f6t\u00e4 rajojen yli tapahtuvat eurom\u00e4\u00e4r\u00e4iset maksut nopeutuvat ja muuttuvat kotimaanmaksujen hintaisiksi.<\/p>\n SEPAn n\u00e4kyvimm\u00e4t muutokset ovat kansainv\u00e4liset, IBAN-muotoiset tilinumerot, maksun hyv\u00e4ksyminen tunnusluvun n\u00e4pp\u00e4ilyll\u00e4 kuittien allekirjoittamisen sijaan maksukortilla maksettaessa sek\u00e4 kotimaisen suoraveloituksen p\u00e4\u00e4ttyminen.<\/p>\n [\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row column_structure=”1_2,1_2″ _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” locked=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”1_2″ _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Inter|800|||||||” text_text_color=”#172f88″ text_font_size=”24px” text_line_height=”1em” custom_margin=”||0px||false|false” custom_padding=”||5px||false|false” locked=”off” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n Muualla verkossa:<\/p>\n [\/et_pb_text][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Roboto Condensed||||||||” text_text_color=”#1A366D” text_font_size=”18px” text_line_height=”1.2em” hover_enabled=”0″ locked=”off” global_colors_info=”{}” sticky_enabled=”0″]<\/p>\n [\/et_pb_text][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_2″ _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”Section” module_id=”tyollisyys” _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” custom_padding=”0px||0px|||” da_popup_slug=”tyollisyys” da_disable_devices=”off|off|off” global_colors_info=”{}” da_is_popup=”off” da_exit_intent=”off” da_has_close=”on” da_alt_close=”off” da_dark_close=”off” da_not_modal=”on” da_is_singular=”off” da_with_loader=”off” da_has_shadow=”on”][et_pb_row _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Inter|800|||||||” text_text_color=”#172f88″ text_font_size=”40px” text_line_height=”1em” custom_padding=”||5px||false|false” custom_css_main_element=”border-bottom: 3px solid #D0005F;” locked=”off” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n Ty\u00f6llisyys, sosiaalipolitiikka, terveys ja kuluttaja-asiat<\/p>\n [\/et_pb_text][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Roboto Condensed||||||||” text_text_color=”#1A366D” text_font_size=”18px” text_line_height=”1.2em” locked=”off” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n Ty\u00f6llisyys-, sosiaali- ja terveyspolitiikassa sek\u00e4 kuluttaja-asioissa EU:n tavoitteena on kohottaa kansalaisten elintasoa ja el\u00e4m\u00e4nlaatua muun muassa tarjoamalla korkealaatuisia ty\u00f6paikkoja sek\u00e4 varmistamalla sosiaalisen suojelun, terveyden suojelun ja kuluttajansuojan korkea taso.<\/p>\n [\/et_pb_text][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Inter|800|||||||” text_text_color=”#172f88″ text_font_size=”24px” text_line_height=”1em” custom_padding=”||5px||false|false” custom_css_main_element=”border-bottom: 3px solid #D0005F;” locked=”off” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n EU:n sosiaalipolitiikka \u2013 miniminormeja ja koordinointia<\/p>\n [\/et_pb_text][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Roboto Condensed||||||||” text_text_color=”#1A366D” text_font_size=”18px” text_line_height=”1.2em” locked=”off” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n Euroopan unionissa sosiaalipolitiikka kattaa my\u00f6s ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n s\u00e4\u00e4ntelyn ja ty\u00f6oikeuden alueet, miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 sek\u00e4 erilaiset syrjinn\u00e4n vastaiset toimenpiteet. Tavoitteena on taata kaikille kansalaisille kohtuullinen el\u00e4m\u00e4nlaatu ja elintaso sek\u00e4 ehk\u00e4ist\u00e4 syrj\u00e4ytymist\u00e4. EU my\u00f6s rahoittaa ty\u00f6llisyys- ja sosiaaliasioihin sek\u00e4 syrj\u00e4ytymisen torjuntaan liittyvi\u00e4 hankkeita erilaisten ohjelmien kautta.\u00a0<\/span><\/p>\n Ty\u00f6llisyys- ja sosiaalipolitiikka kuuluvat edelleen j\u00e4senvaltioiden vastuulle. Unioni osallistuu vahvistamalla kaikille j\u00e4senvaltioille yhteisi\u00e4 tavoitteita, analysoimalla kansallisella tasolla toteutettuja toimia sek\u00e4 antamalla suosituksia j\u00e4senvaltioille. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on my\u00f6s hyvien toimintatapojen vaihtaminen EU-j\u00e4senmaiden v\u00e4lill\u00e4. Toistaiseksi EU on s\u00e4\u00e4t\u00e4nyt ainoastaan miniminormeista ja -oikeuksista.\u00a0<\/span><\/p>\n Ty\u00f6suojelu on t\u00e4rke\u00e4 osa unionin sosiaalipolitiikkaa. EU:lla on toimivaltaa tehd\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4 ty\u00f6suojelun v\u00e4himm\u00e4isvaatimuksista ja esimerkiksi ty\u00f6paikoilla k\u00e4ytett\u00e4vien koneiden ja kemikaalien turvallisuutta koskevista asioista.\u00a0<\/span><\/p>\n Jo Rooman sopimuksessa (1957) s\u00e4\u00e4dettiin j\u00e4senmaiden sosiaaliturvaj\u00e4rjestelmien koordinoinnista. T\u00e4m\u00e4 liittyy yhteismarkkinoihin j\u00e4senvaltioiden v\u00e4lill\u00e4. Sosiaaliturvan koordinointi edesauttaa ty\u00f6voiman vapaata liikkumista j\u00e4senvaltiosta toiseen: ty\u00f6ntekij\u00e4 saa sosiaaliturvaa vain yhdest\u00e4 maasta kerrallaan ja h\u00e4nell\u00e4 on oikeus saman tasoiseen sosiaaliturvaan kuin j\u00e4senvaltion omilla kansalaisilla. Sosiaaliturvan taso vaihtelee j\u00e4senmaittain. <\/span><\/p>\n [\/et_pb_text][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Inter|800|||||||” text_text_color=”#172f88″ text_font_size=”24px” text_line_height=”1em” custom_padding=”||5px||false|false” custom_css_main_element=”border-bottom: 3px solid #D0005F;” locked=”off” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n EU:n terveyspolitiikka edist\u00e4\u00e4 kansalaisten terveytt\u00e4<\/p>\n [\/et_pb_text][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Roboto Condensed||||||||” text_text_color=”#1A366D” text_font_size=”18px” text_line_height=”1.2em” locked=”off” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n EU-mailla on p\u00e4\u00e4vastuu terveydenhuollon ja sairaanhoidon j\u00e4rjest\u00e4misest\u00e4. EU:n terveyspolitiikka t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 kansallisia toimia ja auttaa varmistamaan, ett\u00e4 terveyden suojelu huomioidaan kaikessa EU:n politiikassa. EU:n terveystoimien tavoite on suojata ja parantaa kansalaisten terveytt\u00e4, edist\u00e4\u00e4 terveydenhoidon tasapuolista saatavuutta ja parantaa reagointia vakaviin terveysuhkiin, kun uhka koskee useampaa kuin yht\u00e4 EU-maata.\u00a0<\/span><\/p>\n EU-lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ll\u00e4 s\u00e4\u00e4dell\u00e4\u00e4n esimerkiksi l\u00e4\u00e4kkeiden laatua ja turvallisuutta, terveydenhoitopalveluja sek\u00e4 potilaiden oikeuksia rajat ylitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 terveydenhuollossa. Lis\u00e4ksi EU rahoittaa terveysalan hankkeita eri puolilla Eurooppaa. <\/span><\/p>\n [\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row column_structure=”1_2,1_2″ _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” locked=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”1_2″ _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Inter|800|||||||” text_text_color=”#172f88″ text_font_size=”18px” text_line_height=”1em” custom_margin=”||0px||false|false” custom_padding=”||5px||false|false” locked=”off” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n Kuluttajansuojaa pyrit\u00e4\u00e4n yhten\u00e4ist\u00e4m\u00e4\u00e4n<\/p>\n [\/et_pb_text][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Roboto Condensed||||||||” text_text_color=”#1A366D” text_font_size=”18px” text_line_height=”1.2em” locked=”off” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n Kuluttajansuojaa koskeva politiikka t\u00e4ht\u00e4\u00e4 puolestaan siihen, ett\u00e4 kuluttajien perusoikeudet ovat kaikissa j\u00e4senmaissa samanlaiset. N\u00e4ihin oikeuksiin kuuluvat terveydellinen ja taloudellinen kuluttajanturva, vahingonkorvausoikeus sek\u00e4 kuluttajien tiedonsaantioikeus. Tuotteiden turvallisuutta seurataan ja sit\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n parantamaan esimerkiksi erilaisten vapaaehtoisten standardien avulla. <\/span><\/p>\n [\/et_pb_text][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_2″ _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Inter|800|||||||” text_text_color=”#172f88″ text_font_size=”18px” text_line_height=”1em” custom_margin=”||0px||false|false” custom_padding=”||5px||false|false” locked=”off” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n EU:n ty\u00f6llisyys-, sosiaali-, terveys- ja kuluttaja-asioita valmistelee neuvosto<\/p>\n [\/et_pb_text][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Roboto Condensed||||||||” text_text_color=”#1A366D” text_font_size=”18px” text_line_height=”1.2em” locked=”off” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n Euroopan unionin ty\u00f6llisyydest\u00e4, sosiaalipolitiikasta, terveydest\u00e4 ja kuluttaja-asioista vastaavan neuvoston kokouksiin osallistuvat j\u00e4senvaltioiden ty\u00f6ministerit, sosiaali- ja terveysministerit sek\u00e4 kuluttajansuoja- ja tasa-arvoasioista vastaavat ministerit. Neuvosto kokoontuu nelj\u00e4 kertaa vuodessa. Istunnoista kahdessa keskityt\u00e4\u00e4n yleens\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n ty\u00f6llisyyteen ja sosiaalipolitiikkaan.\u00a0<\/span><\/p>\n N\u00e4ill\u00e4 aloilla neuvosto tekee p\u00e4\u00e4t\u00f6kset useimmiten m\u00e4\u00e4r\u00e4enemmist\u00f6ll\u00e4 yhdess\u00e4 Euroopan parlamentin kanssa. <\/span><\/p>\n [\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row column_structure=”1_2,1_2″ _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” locked=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”1_2″ _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Inter|800|||||||” text_text_color=”#172f88″ text_font_size=”24px” text_line_height=”1em” custom_margin=”||0px||false|false” custom_padding=”||5px||false|false” locked=”off” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n Muualla verkossa:<\/p>\n [\/et_pb_text][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Roboto Condensed||||||||” text_text_color=”#1A366D” text_font_size=”18px” text_line_height=”1.2em” hover_enabled=”0″ locked=”off” global_colors_info=”{}” sticky_enabled=”0″]<\/p>\n [\/et_pb_text][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_2″ _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”Section” module_id=”ulko-yleis-asiat” _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” custom_padding=”0px||0px|||” da_popup_slug=”ulko-yleis-asiat” da_disable_devices=”off|off|off” global_colors_info=”{}” da_is_popup=”off” da_exit_intent=”off” da_has_close=”on” da_alt_close=”off” da_dark_close=”off” da_not_modal=”on” da_is_singular=”off” da_with_loader=”off” da_has_shadow=”on”][et_pb_row _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Inter|800|||||||” text_text_color=”#172f88″ text_font_size=”40px” text_line_height=”1em” custom_padding=”||5px||false|false” custom_css_main_element=”border-bottom: 3px solid #41B8D5;” locked=”off” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n Ulko- ja yleisasiat<\/p>\n [\/et_pb_text][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Inter|800|||||||” text_text_color=”#172f88″ text_font_size=”24px” text_line_height=”1em” custom_padding=”||5px||false|false” custom_css_main_element=”border-bottom: 3px solid #41B8D5;” locked=”off” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n Ulkoasiat<\/p>\n [\/et_pb_text][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Roboto Condensed||||||||” text_text_color=”#1A366D” text_font_size=”18px” text_line_height=”1.2em” locked=”off” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) tavoitteena on ratkaista konflikteja ja edist\u00e4\u00e4 kansainv\u00e4list\u00e4 yhteisymm\u00e4rryst\u00e4. Politiikan keski\u00f6ss\u00e4 on kansainv\u00e4listen s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen noudattaminen. My\u00f6s kaupalla, humanitaarisella avulla ja kehitysyhteisty\u00f6ll\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4 rooli EU:n kansainv\u00e4lisess\u00e4 toiminnassa. Laajasti tarkasteltuna YUTP k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 kaikki ulkopolitiikan osa-alueet ja ulkoiseen turvallisuuteen liittyv\u00e4t kysymykset. <\/span><\/p>\n [\/et_pb_text][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Inter|800|||||||” text_text_color=”#172f88″ text_font_size=”18px” text_line_height=”1em” custom_margin=”||0px||false|false” custom_padding=”||5px||false|false” locked=”off” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n Tavoitteena rauhan s\u00e4ilytt\u00e4minen<\/p>\n [\/et_pb_text][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Roboto Condensed||||||||” text_text_color=”#1A366D” text_font_size=”18px” text_line_height=”1.2em” locked=”off” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n Euroopan unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteena on rauhan s\u00e4ilytt\u00e4minen, unionin yhteisten arvojen turvaaminen, turvallisuuden vahvistaminen sek\u00e4 kansainv\u00e4lisen yhteisty\u00f6n edist\u00e4minen. Johtot\u00e4hten\u00e4 on EU:n perusajatus kansanvallan ja oikeusvaltion periaatteiden sek\u00e4 ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisesta<\/p>\n [\/et_pb_text][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Inter|800|||||||” text_text_color=”#172f88″ text_font_size=”18px” text_line_height=”1em” custom_margin=”||0px||false|false” custom_padding=”||5px||false|false” locked=”off” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n Ulkoasioiden valmistelu EU:n neuvostossa<\/p>\n [\/et_pb_text][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Roboto Condensed||||||||” text_text_color=”#1A366D” text_font_size=”18px” text_line_height=”1.2em” locked=”off” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n Unionin ulkosuhdetoimintaan liittyvi\u00e4 asioita valmistelee ulkoasiain neuvosto (UAN), joka kokoontuu noin kerran kuukaudessa. Neuvoston kokouksiin osallistuvat ulkoministerit sek\u00e4 esityslistasta riippuen my\u00f6s Eurooppa-asioista, kehitysyhteisty\u00f6st\u00e4, kaupasta ja puolustuksesta vastaavat ministerit.<\/p>\n [\/et_pb_text][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Inter|800|||||||” text_text_color=”#172f88″ text_font_size=”18px” text_line_height=”1em” custom_margin=”||0px||false|false” custom_padding=”||5px||false|false” locked=”off” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja<\/p>\n [\/et_pb_text][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Roboto Condensed||||||||” text_text_color=”#1A366D” text_font_size=”18px” text_line_height=”1.2em” locked=”off” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n Lissabonin sopimuksen my\u00f6t\u00e4 EU sai oman ulkosuhdehallinnon sek\u00e4 \u201dulkoministerin\u201d, eli ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan. H\u00e4nen vastuullaan on EU:n ulkosuhteiden johdonmukaisuus, yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka sek\u00e4 EU:n edustaminen kansainv\u00e4lisill\u00e4 areenoilla. EU-ulkoministeri toimii my\u00f6s ulkoasiainneuvoston puheenjohtajana.<\/p>\n [\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row column_structure=”1_2,1_2″ _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”1_2″ _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Roboto Condensed||||||||” text_text_color=”#1A366D” text_font_size=”18px” text_line_height=”1.2em” hover_enabled=”0″ locked=”off” global_colors_info=”{}” sticky_enabled=”0″]<\/p>\n [\/et_pb_text][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_2″ _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/www.eurooppalainensuomi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/11\/P064811-298837-scaled.jpg” alt=”Man on stage speaking” title_text=”P064811-298837″ _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” custom_margin=”||2px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_text _builder_version=”4.17.6″ _module_preset=”default” text_font=”Roboto Condensed||||||||” text_text_color=”#1A366D” text_font_size=”16px” text_line_height=”1.2em” locked=”off” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n Kaja Kallas aloitti EU:n ulko- ja turvallisuusasioiden korkeana edustajana vuonna 2024. Kuva: Euroopan unioni,\n
Virallisesti sis\u00e4markkinat luotiin jo Maastrichtin sopimuksella 1993, mutta niit\u00e4 kehitet\u00e4\u00e4n yh\u00e4. Kilpailukykyneuvoston tavoitteena on sis\u00e4markkinalains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n avulla poistaa vapaan liikkuvuuden esteit\u00e4.Kilpailulains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ll\u00e4 puututaan sellaisiin yritysten v\u00e4lisiin yhteenliittymiin ja sopimuksiin, joilla on katsottu olevan kilpailua v\u00e4\u00e4rist\u00e4v\u00e4 vaikutus sis\u00e4markkinoihin. <\/p>\n
Tutkimuksen ja kehityksen sektorilla EU:n t\u00e4rkein ty\u00f6kalu on Horisontti Eurooppa -puiteohjelma, joka mahdollistaa tutkimuksen ja innovoinnin tukemisen ideavaiheesta markkinoille tuomiseen asti. <\/p>\n
laadukas ja suojattu avaruuspohjainen data ja palvelut sek\u00e4 luoda n\u00e4iden pohjalta kasvua ja uusia ty\u00f6paikkoja. Lis\u00e4ksi EU:n avaruuspolitiikalla pyrit\u00e4\u00e4n lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n EU:n turvallisuutta ja riippumattomuutta sek\u00e4 varmistamaan EU:n vahvempi asema johtavana avaruusalan toimijana. <\/p>\n
Kilpailukykyneuvoston kokouksiin osallistuvat esityslistalla olevistaErasmus perustettiin vuonna 1987, ja sen j\u00e4lkeen miljoonat eurooppalaiset ovat olleet ohjelman kautta esimerkiksi opiskelijavaihdossa. Kuva: Dati Bendo. \u00a9<\/span> asioista riippuen talousministerit, teollisuusministerit tai tutkimusministerit. Neuvosto kokoontuu viisi tai kuusi kertaa vuodessa.<\/p>\n\n
\n
\n
\n
Suomen raja- ja maahanmuuttoviranomaiset ovat osa eurooppalaista raja- ja merivartiostoa, joka koostuu j\u00e4senmaiden rajavalvonnasta ja palautustoiminnasta vastaavista kansallisista viranomaisista sek\u00e4 Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexista. Frontex tukee j\u00e4senmaita rajavalvonnassa sek\u00e4 paluu- ja palautustoiminnassa. Frontexin toimintaan osallistuu EU:n j\u00e4senmaita, Schengen-alueen maita sek\u00e4 EU:n ulkopuolisia maita.<\/p>\n
Lissabonin sopimus muutti my\u00f6s oikeus- ja sis\u00e4asioiden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa: rikosoikeudellisesta yhteisty\u00f6st\u00e4 ja poliisiyhteisty\u00f6st\u00e4 p\u00e4\u00e4tet\u00e4\u00e4n EU:ssa neuvoston m\u00e4\u00e4r\u00e4enemmist\u00f6ll\u00e4 yksimielisyyden sijaan. Siviilioikeudessa siirryttiin m\u00e4\u00e4r\u00e4enemmist\u00f6p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin jo Amsterdamin sopimuksella. Euroopan parlamentti osallistuu tasavertaisesti p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon. <\/p>\n\n
\n
\n
\n
<\/span><\/span><\/a><\/li>\n