Euroopan unioni hakee suuntaansa Euroopan tulevaisuuskonferenssissa – saadaanko kansalaiset mukaan?

Euroopan tulevaisuuskonferenssin verkkoalusta julkaistiin eilen 19.4 ja Euroopan unioni alkaa pian hakemaan suuntaansa muuttuvassa maailmassa. Suurvaltojen välinen voimistuva kilpailu, koronapandemia sekä unionin sisäinen vääntö – josta viimeisimpänä esimerkkinä velkaunionista käytävä keskustelu – ovat kaikki osaltaan alleviivanneet tarvetta pohtia Euroopan tulevaisuutta

Kuitenkin, tulevaisuuskonferenssin perimmäisenä ajatuksena on aktivoida kansalaiset jakamaan näkemyksensä Euroopan tulevaisuudesta ja näin varmistaa eurooppalaisen demokratian toimivuus sekä jatkuvuus. EU-johtajat ovatkin pyytäneet kansalaisia osallistumaan Euroopan tulevaisuuden rakentamiseen jakamalla tulevaisuuskonferenssissa oman visionsa siitä, mihin suuntaan unionia pitäisi viedä. Kansalaisten äänten saaminen kuuluvammaksi Euroopan tasolla on keskeistä, sillä EU:n ikuinen murheenkryyni on ollut sen kaukaisuus suurelle osalle kansalaisista.

Aihe on ajankohtainen, sillä maaliskuussa julkaistun tulevaisuuseurobarometrin mukaan – eurobarometrin erityisen version, joka keskittyy kansalaisten näkemyksiin Euroopasta ja sen tulevaisuudesta – 92 prosenttia eurooppalaisista sanoivat, että kansalaisten mielipiteitä sekä ääniä tulisi ottaa enemmän huomioon Euroopan tulevaisuutta koskevissa asioissa. Suomessa oltiin kyseisen mielipiteen kanssa jäsenmaiden kärkikastia: 96 prosenttia barometrissä haastatelluista suomalaisista halusivat kansalaisten äänet enemmän kuuluviin Euroopan tulevaisuutta koskevissa asioissa.

Mutta mikäpä onkaan kansalaisten mielestä paras tapa tuoda äänensä kuuluviin Euroopan tasolla? Euroopanlaajuisesti sekä erityisesti pohjoismaissa kansalaiset näkevät parhaana väylänä äänestämisen eurovaaleissa. Tulevaisuusbarometrin mukaan 55 prosenttia eurooppalaisista on tätä mieltä, ja suomalaisista näin ajattelee jopa 84 prosenttia kansalaisista. Tässä saavutaan aspektiin, jota ranskalaiset kutsuvat nimellä problématique: suomeksi vapaasti käännettynä tämä tarkoittaa tiettyyn asiakokonaisuuteen liittyvää kompleksisuutta tai arvoituksellisuutta, jota usein pohditaan, kun pyritään vastaamaan moniulotteisiin kysymyksiin – eli problematiikkaa. Ranskalaisen mielessä sanaan problématique siis liittyy vahvasti pyrkimys saada selkoa monimutkaisesta aiheesta.

Eurooppalaiset – ja etenkin suomalaiset – pitävät tärkeänä, että kansalaisten ääni tulee kuuluvaksi Eurooppaan ja sen tulevaisuuteen liittyvissä asioissa. Suurin osa eurooppalaista, ja taas etenkin suomalaisista, näkee eurovaaleissa äänestämisen parhaana väylänä tuoda äänensä kuuluviin Euroopan tasolla. Tässä saavumme tuohon ranskalaisten rakkaaseen sanaan, joka pyrkii tuomaan tolkkua tolkuttomiin tilanteisiin: äänestysprosentit eurovaaleissa kun ovat useassa jäsenmaassa hyvin alhaalla.

Tulevaisuusbarometrissä haastatelluista suomalaisista 84 prosenttia sanoi ajattelevansa, että eurovaalit ovat paras tapa tuoda kansalaisten ääni kuuluviin Euroopan tasolla, ja 96 prosenttia tahtoi kansalaisten äänten tulevan enemmän kuulluksi Eurooppaan ja sen tulevaisuuteen liittyvissä asioissa. Kuitenkin, vuonna 2019 eurovaaleissa äänestysikäisistä suomalaisista äänensä antoivat vain 42 prosenttia äänestysikäisistä kansalaisista. Vertailun vuoksi samaisena vuonna eduskuntavaaleissa äänestysprosentti oli kunnioitettavat 72 prosenttia.

Jopa kuntavaalit saavat kansalaisia enemmän liikkeelle kuin eurovaalit: kuntavaaleissa 2017 äänestysikäisistä suomalaisista äänensä antoi 58 prosenttia kansalaisista. Kansalaiset siis haluavat tuoda äänensä kuuluviin eurooppalaisessa politiikassa ja pitävät tätä tärkeänä, mutta he eivät kuitenkaan aktivoidu käyttämään tapaa, jota he itse pitävät parhaana väylänä äänensä käyttämiseen – äänestämistä eurovaaleissa.

Tämän lisäksi eurovaalien äänestysprosentti vaihtelee runsaasti jäsenmaiden kesken: Belgiassa ja Luxemburgissa molemmissa eurovaalien äänestysprosentti vuonna 2019 oli kunnioittettavasti yli 80, kun taas Tšekissä, Sloveniassa ja Kroatiassa äänestysprosentit olivat alle 30. Koko Euroopan äänestysprosentin keskiarvo eurovaaleissa oli 50.

Miten kansalainen voi käyttää ääntään, jos hän ei innostu äänestämisestä eurovaaleissa? Tähän on toki monia vaihtoehtoja, joista monet tulivat myös tulevaisuusbarometrissä esiin. Näitä ovat esimerkiksi kansallisissa vaaleissa äänestäminen, kansalaisadressin allekirjoittaminen, kansalaispaneeleihin osallistuminen sekä poliittiseen puolueeseen liittyminen tai sen tukeminen. Kuitenkin, eurovaaleissa äänestäminen on konkreettisin tapa saada äänensä kuuluviin Euroopan tasolla. Muukin aktiivisuus on toki suotavaa ja tärkeää, mutta se menee enemmänkin kansalaisyhteiskunnan ja kansalaiskeskustelun ylläpitämiseen, kuin konkreettiseen äänellä vaikuttamiseen.

Euroopan tulevaisuuskonferenssi pyrkii taklaamaan tämän ongelman ja tuoda kansalaiset lähemmäksi heille kaukaiseksi jäänyttä eurooppalaista politiikkaa. Veistä haavassa vääntäen suomalaiset ovat kuitenkin jäsenmaiden häntäpäässä halukkuudessaan osallistua tulevaisuuskonferenssiin – taakse jäivät vain portugalilaiset sekä bulgarialaiset. Tämän lisäksi tulevaisuusbarometrin mukaan suomalaisten mielestä tulevaisuuskonferenssissa aktiivisesti osallistuvia tulisi mieluiten olla kansalliset hallitukset sekä akateemikot ja asiantuntijat, sitten vasta tavalliset kansalaiset. Koita tässä sitten saada tavallisen kansalaisen ääni kuuluviin.

Etenkin suomalaisia vaivaava tavoitteiden ja keinojen sekamelska – toivomus saada kansalaisten ääni kuuluviin eurooppalaisessa politiikassa, mutta toisaalta laiskuus eurovaaleissa äänestämisessä sekä vähäinen halukkuus osallistua tulevaisuuskonferenssiin – onkin yksi Euroopan unionin suurimmista haasteista. Lopulta kyse on siitä, että EU on jäänyt tavalliselle kansalaiselle hyvin kaukaiseksi. Subsidiariteettiperiaatetta varjeleva unioni on epäonnistunut näyttämään merkityksensä suurelle osalle kansaa paikallisella tasolla.

Tulevaisuuskonferenssi pyrkii paikkaamaan juuri tätä aukkoa euroopan kansalaisten ja politiikan välillä. Konferenssin yksi pääteemoista on, että kansalaiset pääsevät vaikuttamaan Euroopan tulevaisuuteen. Nähtäväksi jää, saadaanko kansalaiset aktivoiduttua ottamaan osaa konferenssiin – konkreettisia tapoja tuoda äänensä kuuluviin on vielä vähän, ja on epäselvää kuinka esimerkiksi kansalaispaneelit tai kansalaisadressien allekirjoittaminen saa massat liikkeelle.

Parhaimmillaan tulevaisuuskonferenssi pakottaa päättäjät miettimään kuinka ratkaista kansalaisaktiivisuuden problématique ja saada kansalaiset aktiivisemmin mukaan päätöksentekoon. Optimaalisesti Euroopan tulevaisuuskonferenssi voi tuoda Euroopan unionia lähemmäksi kansalaisia, ja näin aktivoida heitä käyttämään äänensä Eurooppaa koskevissa asioissa – niin eurovaaleissa kuin muutenkin. Tähän ei kuitenkaan riitä pelkästään kansalaisten pyytäminen mukaan, vaan heille pitää tarjota konkreettisia väyliä osallistua päätöksentekoon. Toivottavasti kansalaiset siis ottavat tulevaisuuskonferenssin verkkoalustasta tärpin ja jakavat siellä ideoitaan, muovaten Euroopan tulevaisuutta.

Totti Sivonen
Hankeasiantuntija, EU:n ulkoasiat
Eurooppalainen Suomi ry