Heinäkuu 2012
”Piraattilaki” kaadettiin Euroopan parlamentissa

  1 kommenttia (1 tarkastuksessa)

Mitä parlamentti päätti?

Euroopan parlamentin täysistunnossa äänestettiin keskiviikkona 4.7. väärentämisen vastaisen kauppasopimuksen (ACTA, Anti-Counterfeiting Trade Agreement) hyväksymisestä. Parlamentin ylivoimainen enemmistö (478) äänesti esitystä vastaan, ja näin ollen sopimus ei voi astua voimaan EU:ssa, vaikka Suomi ja 21 muuta EU-maata ovat jo ehtineet allekirjoittaa sen.

ACTA-sopimuksen tavoitteena oli vahvistaa tekijänoikeusloukkauksia koskevien lakien valvontaa kansainvälisesti. Sopimusta neuvoteltiin EU:n, Yhdysvaltain, Australian, Kanadan, Japanin, Meksikon, Marokon, Uuden-Seelannin, Singaporen, Etelä-Korean ja Sveitsin välillä.

Äänestyksen myötä parlamentti käytti ensimmäistä kertaa Lissabonin sopimuksen mukaista valtaansa hylätä kansainvälinen kauppasopimus.

Mistä väännettiin kättä?

Sopimuksen vastustajien mukaan ACTA antaisi liian laajat valtuudet puuttua yksittäisten internetin käyttäjien toimintaan sekä uhkaisi sananvapautta. Sopimusta moitittiin myös liian epäselväksi ja sen katsottiin mahdollistavan ristiriitaisia tulkintoja. Juuri väljän muotoilun takia sopimuksen pelättiin suosivan suuria yrityksiä kansalaisten oikeuksien ja ilmaisemisvapauden kustannuksella.

Puolustajat sen sijaan pitivät sopimusta välttämättömänä keinona torjua tekijänoikeusloukkauksia ja piratismia.

Myös kansalaiset olivat aktivoituneet poikkeuksellisen laajasti vastustamaan sopimusta, ja sitä vastaan järjestettiin useita mielenosoituksia. Parlamentille luovutettiin myös 2,8 miljoonan ihmisen allekirjoittama vetoomus ACTA-sopimusta vastaan.

Oliko värillä väliä?

Lähes kaikki ACTA-sopimuksen kannattajat kuuluivat Euroopan kansanpuolueen ryhmään (EPP), jonka jäsenistä suurin osa kuitenkin joko vastusti sopimusta tai äänesti tyhjää. EPP yritti viimeiseen asti torjua ACTA:n tappiota ehdottamalla äänestyksen lykkäämistä siihen asti, kunnes Euroopan tuomioistuin antaa päätöksensä siitä, onko ACTA sopusoinnussa EU-sopimusten kanssa. Kun parlamentin enemmistö kuitenkin torjui pyynnön, merkittävä osa EPP-ryhmästä päätyi äänestämään tyhjää.

Sosialistien ja demokraattien puolueryhmän puheenjohtaja Hannes Swobodan mukaan yrittämällä lykätä ACTA:n hylkäämistä aivan viime metreille, EPP onnistui vain luomaan tarpeetonta salaperäisyyttä ja sekaannusta parlamentin äänestyksen ympärille. Hänen mielestään parlamentin suhtautuminen ACTA-sopimukseen oli selkeä jo ennen äänestystä: se haluttiin kaataa.

Sosialistien ja demokraattien lisäksi muun muassa vihreät ja liberaalidemokraattien liiton ryhmä vastustivat äänekkäästi ACTA-sopimusta. Sopimusta alusta alkaen vastustaneet vihreät juhlivat sopimuksen kaatumista nettisivuillaan ”Hello democracy, goodbye ACTA”-bannerein.

Vihreiden europarlamentaarikko Satu Hassi kirjoitti tiedotteessaan, että ACTA-sopimuksen tavoite on täysin kannatettava: panna aisoihin tuoteväärennökset ja tekijänoikeuksien loukkaukset. Mutta hyvä tarkoitus ei pyhitä vääriä keinoja. Hänen mukaansa ACTA-sopimukseen liittyneet valtiot sitoutuisivat määräämään teleyhtiöt katkaisemaan nettiyhteyden niiltä, jotka ovat ladanneet tekijänoikeuksien alaisia tiedostoja. Tämä olisi yliampumista ja pakottaisi teleyhtiöt poliiseiksi.

Kuinka suomalaiset äänestivät?

Valtaosa (8/13) suomalaismepeistä äänesti esitystä vastaan. Ainoa esityksen puolesta äänestänyt oli keskustan Hannu Takkula, joka äänesti vastoin taustaryhmänsä liberaalidemokraattien (ALDE) yleistä kantaa.

Vastaan äänestivät Tarja Cronberg (vihr./Greens), Carl Haglund (rkp./ALDE), Satu Hassi (vihr./Greens), Liisa Jaakonsaari (sd./S&D), Anneli Jäätteenmäki (kesk./ALDE), Riikka Manner (kesk./ALDE), Mitro Repo (sd./S&D) ja Sampo Terho (ps./EFD).

Tyhjää äänestivät Sari Essayah (kd./EPP), Sirpa Pietikäinen (kok./EPP) ja Petri Sarvamaa (kok./EPP). Kokoomuksen Eija-Riitta Korhola (EPP) jätti kokonaan äänestämättä.

 

Keskustelu