IPCC:n eli hallitusten välisen ilmastopaneelin tuottamat laajat raportit toimivat kansainvälisen ilmastopolitiikan pohjana. Maanantaina julkaistu raportti on herättänyt laajaa keskustelua niin kansalaisten kuin poliitikkojenkin välillä.

Keskustelua hiertää kysymys Suomen osuudesta ilmastonmuutokseen. Suomen päästöjä verrataan kehittyviin maihin todeten, että saasteemme ovat pieni pisara isossa lammikossa.

Suomi ei kuitenkaan ole yksityinen toimija kaukana muista. Kannattavaa olisi, jos katseet suunnattaisiin sinne, missä toimilla on väliä isomman kokonaisuuden kannalta. On turhaa verrata 5 miljoonan asukkaan Suomen ja 1,3 miljardin asukkaan Intian päästöjä keskenään.  

Sen sijaan vertaukseen kannattaa ottaa yksikkönä Euroopan Unioni, johon myös Suomi kuuluu, ja jonka kautta valtaosa Suomen ilmastolainsäädännöstä hoidetaan. IPCC:n raportti on innostanut eri puolueet kilpaa julistamaan ympäristöarvot tärkeiksi ja on hienoa, jos asia nousee enemmän tapetille ensi kevään vaaleissa. Toivottavasti poliitikkojen into ilmastonmuutoksen hillitsemiseen kantaa kuitenkin myös Suomen parlamenttivaalien yli, sillä ensi syksynä Suomella on edessään merkittävä rooli EU:n ytimessä.

Suomen seuraava hallitus tarttuu EU-puheenjohtajanuijaan heinäkuussa 2019.

Puolivuotiskauden aikana puheenjohtajamaa johtaa puhetta neuvoston kokouksissa kaikilla tasoilla, työryhmistä ministerikokouksiin, ulkoasiainneuvostoa lukuun ottamatta.

Suomen puheenjohtajuuskausi asettuu EU:n taitekohtaan juuri eurovaalien jälkimainingeissa. Komission viisivuotissuunnitelmaa käsitellään kesäkuussa 2019, ja uusi komissio lähtee tältä pohjalta päättämään prioriteeteista seuraavalle kaudelle. Suomella on tällöin puheenjohtajamaana mahdollisuus vaikuttaa viisivuotissuunnitelmaan ja nostaa esille juuri niitä teemoja, joihin toivoisimme EU:n erityisesti keskittyvän.

Voi vain toivoa, että ilmastomuutoksen hillitseminen on niistä tärkeimpänä. Suomella on aito mahdollisuus profiloitua ympäristöasioiden edelläkävijänä ja nostaa keskiöön aikamme painavin ja akuutein ongelma sekä ajaa jäsenmaita sitovaa politiikkaa sen hillitsemiseksi.

– Jenni Kuisma

Kirjoittaja opiskelee politiikkaa Skotlannissa Aberdeenin yliopistossa ja bloggaa Euroopan politiikasta ja ilmiöistä.

Categories: Blogit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.