Jälkilöylyt 17.12.: Katainen: Ei tarvetta kansanäänestykselle EMU:sta

Julkaistu 18.12.2012

Pääministeri Jyrki Katainen ei nähnyt 17.12. järjestetyillä Eurooppalaisen Suomen ja Ulkopoliittisen instituutin Jälkilöylyillä tarvetta neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämiselle EMU:sta. Hänen mielestään raja tulee vastaan vasta siinä vaiheessa, jos selkeästi oltaisiin muuttamassa EU:n perustamissopimuksiin kirjattua unionin luonnetta:

”Jos tehtäisiin päätös siirtymisestä tulonsiirtounioniin, niin siinä vaiheessa raja varmasti tulisi vastaan”, Katainen totesi.

Kataisen mukaan siirtyminen tulonsiirtounioniin ei ole näköpiirissä, eikä Suomi sellaista halua. Hän kuitenkin painotti sitä, että EMU:n kehittämisen suhteen tehdään seuraavien kuuden kuukauden aikana erittäin suuria päätöksiä, joista kansalaisten olisi syytä olla perillä:

”Suomessa tulisi saada aikaan laaja kansalaiskeskustelu seuraavan kuuden kuukauden osalta siitä, mitä haluamme EU:lta.”

Joulukuun 13–14. päivä järjestetyn Eurooppa-neuvoston kokouksen tärkeimmäksi anniksi pääministeri Katainen mainitsi sen, että pankkivalvonnasta päästiin yhteisymmärrykseen. Yhteinen valvontamekanismi koostuu EKP:stä ja kansallisista viranomaisista. Se koskee ensisijaisesti euroalueen pankkeja, mutta myös euroalueen ulkopuoliset jäsenmaat voivat osallistua siihen halutessaan. Katainen korosti, että on tärkeää eriyttää EKP:n rahapoliittiset tehtävät tiukasti valvontatehtävistä, jotta vältetään mahdolliset eturistiriidat rahapolitiikan tavoitteiden ja vakavaraisuuden valvontatavoitteiden välillä.

Eurooppa-neuvoston kokouksen asialista oli normaalia väljempi. Se oli Kataisen mielestä hyvä asia, sillä se mahdollisti keskustelun tärkeistä lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin tavoitteista. Mediaa hän kritisoi siitä, että aina jos ei saada aikaan suuria päätöksi, luullaan, että ei tehdä yhtään mitään. Hän muistutti, että makrotalouden valvonnan tehostamiseksi on lyhyessä ajassa saatu aikaan ”six packit”, ”two packit” ja pankkivalvonta. On vauhtisokeutta kuvitella, että näin suuria päätöksiä pystyttäisiin tekemään jokaisessa huippukokouksessa.

Valmistelun nopeuteen kiinnitti huomiota myös tilaisuudessa pääministerin puhetta kommentoinut valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen. Hänen mielestään kriisin aiheuttamista aikapaineista huolimatta EMU:n kehittämisessä täytyy muistaa demokraattisen osallistumisen ja perusoikeuksien turvaaminen. Toistaiseksi ehdotukset demokraattisen päätöksenteon kehittämiseksi EMU:n suhteen ovat jääneet hyvin yleiselle tasolle. Se on hänen mielestään huolestuttavaa:

”Kriisitoimien ohessa täytyy tarkasti pohtia, kuinka taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet turvataan. Mikäli nämä eivät ole kunnossa, ihmisiä tuskin kiinnostaa vaikuttaminen demokraattisten prosessien kautta.”