Itämeri, EU ja Venäjä: Mistä energiaa? Miten luoda turvallisuutta?

Helsinki
Pe 16.1.2009 klo 14:00 - 18:00

Paikka
Helsingin päärautatieaseman VR-kokouskeskus, Rautatientori 1C, Helsinki

Miten voimme luoda turvallisuutta Itämeren alueelle? Mistä ja miten hankimme energiaa ympäristö ja ilmasto huomioiden? Näistä kysmyksistä keskusteltiin Baltic Europe Consultations -projektin suomen seminaarissa. Tilaisuuden alustajia olivat Hiski Haukkala ulkoasiainministeriöstä, Unto Vesa Tampereen rauhan- ja konfliktintutkimuksen laitokselta sekä europarlamentaarikot, Riitta Myller, Sirpa Pietikäinen ja Esko Seppänen. Eurooppalaisen Suomen puheenjohtaja Miapetra Kumpula-Natri toimi tilaisuuden puheenjohtajana.

Seminaarin yhteenveto alempana sivulla.

Tilaisuus on osa Baltic Europe Consultations -projektia (BEC). Projekti toteutetaan yhteistyössä Latvian, Saksan, Tanskan ja Viron Eurooppa-liikkeiden kanssa. Hankkeen puitteissa tutkaillaan Itämeren alueella asuvien ihmisten energia- ja turvallisuuskysymyksiin liittyviä mielipiteitä. Keskustelujen tuloksista muotoillaan suosituksia mm. Euroopan parlamentille. Tervetuloa vaikuttamaan!

Ohjelma:

Hiski Haukkala	Riitta Myller	Sirpa Pietikäinen	Esko Seppänen	Unto Vesa

Seminaarin yhteenveto

Tilaisuudessa kuulosteltiin työryhmiin jaettujen osallistujien mielipiteitä Itämeren alueen energia- ja turvallisuuskysymyksiin. Keskustelua käytiin lyhyiden alustusten sekä meppipaneelin pohjalta. Seminaari oli osa viidessä Itämeren alueen maassa tehtävää Baltic Europe Consultations -kansalaiskonsultaatiota.

I osa: Itämeren alueen turvallisuushaasteet

Hiski Haukkala summasi lyhyesti EU:n ja Venäjän suhteiden nykytilaa. Hänen mukaansa Venäjän politiikka on muuttanut suuntaa 1990-luvun jälkeen. Venäjä on sen seurauksena kehittynyt eri suuntaan kuin muu Eurooppa. Seurauksena ei kuitenkaan ole todennäköisesti kylmää sotaa Venäjän ja lännen välille, sillä intressit ja ideologiset syyt sille puuttuvat.

Unto Vesa puhui Itämeren alueesta turvallisuusyhteisönä. Se muodostuu valtioista, joiden turvallisuusintressit ovat esimerkiksi taloudellisista ja historiallisista syistä sidoksissa toisiinsa. Turvallisuusyhteisöissä saattaa piillä myös konfliktin aineksia. Itämeren alueen ongelmatekijöihin kuuluu muun muassa rakenteilla oleva kaasuputki, joka jakaa mielipiteitä.

Turvallisuuskysymyksistä käytiin vilkas työryhmäkeskustelu. Itämeren alueen suurimmiksi uhkatekijöiksi keskusteluissa nousivat esille ympäristön saastuminen, elintasoerot valtioiden välillä ja sen aiheuttamat lieveilmiöt, Itämeren alueen militarisoituminen sekä Naton ja Venäjän välisen dialogin puute. Suomen Natojäsenyyttä kohtaan keskustelijat olivat varauksellisia. EU:n oman turvallisuusyhteistyön lisäämistä pidettiin tärkeänä, ja sen on katettava sotilaallisen puolustuksen lisäksi myös pehmeä turvallisuus. Sotilaallisen valmiuden kasvattaminen EU-maiden kesken nähtiin tarpeelliseksi. Euroopan tukeutumista puolustuksessaan osin Yhdysvaltojen Euroopassa oleviin sotilastukikohtiin pidettiin jopa nurinkurisena, sillä EU:n asukasluku ja yhteenlaskettu BKT ovat suuremmat kuin USA:n. Suomen asevelvollisuusarmeijasta läsnäolijoiden kesken käyty äänestys päätyi niukasti asevelvollisuusarmeijan kannalle palkka-armeijan sijaan.

II osa: Itämeren maiden mahdollisuudet ilmasto ja energiapolitiikassa - kaasu, öljy, ympäristö ja ilmasto

Meppipaneelin tärkeimmiksi teemoiksi kiteytyivät Euroopan laajuinen sähköverkko, talouden elvytykseen käytettävät rahat sekä Itämeren alueen yhteistyö energia- ja ympäristöasioissa. Sirpa Pietikäisen mukaan on pyrittävä Euroopan laajuisten sähkömarkkinoiden luomiseen. Tämä voitaisiin aloittaa Pohjoismaiden ja Baltian yhteisellä kantaverkolla. Laajan verkon etuna on siirtohävikin väheneminen. Riitta Myller visioi Itämeren alueen voivan olla tulevaisuudessa uusiutuvan energian mallialue. Tämä tulisi huomioida nykyisen laman elvytyksessä. Elvytysvaroja tulisi käyttää esimerkiksi energiatehokkuuden parantamiseen. Esko Seppänen vastusti Euroopan laajuisia sähkömarkkinoita, sillä ne nostaisivat sähkön hintaa Suomessa. Nykyisellään Suomi saa halvalla sähköä Venäjältä. Hän ei myöskään uskonut elvytysrahojen riittävyyteen rakennemuutoksen käynnistämiseen energiateollisuudessa. Hän korosti Venäjän kanssa käytävän energiakaupan tärkeyttä Suomelle sekä kaasun ilmastoystävällisyyttä.                           

Paneelia seurasi uusi työryhmäkeskustelu. Läsnäolijat uskoivat olevan mahdollista saavuttaa EU:n asettamat 20-20-20 päästövähennystavoitteet. Tavoitteiden saavuttamiseksi Itämeren alueen maiden tulisi hyödyntää voimakkaammin jo olemassa olevaa osaamista uusiutuvissa energialähteissä. Etenkin Suomessa tulisi parantaa asumisen energiatehokkuutta. Tärkeäksi nähtiin myös, että päästövähennykset toteutetaan ilman energianhinnan radikaalia nousua. Muuten on vaarana, että syntyy uusi energiaköyhien luokka. Itämeren alueen maat voisivat läsnäolijoiden mielestä edistää muiden maiden liittymistä päästötalkoisiin muun muassa teknologiavaihtoa lisäämällä, kehittämällä ympäristöystävällisiä kuluttajastandardeja sekä kiinnittämällä enemmän huomiota eettiseen kauppaan, jotta kehittyvät maat voisivat vaurastua ja siten itse vaikuttaa oloihinsa. Siirtymisen puhtaampaan energiaan läsnäolijat uskoivat tapahtuvan vaiheittain innovaatioiden kautta. Lyhyellä tähtäimellä moni uskoi ydinvoiman käytön lisääntyvän. Kolmen ja viiden vuosikymmenen aikajänteellä läsnäolijat uskoivat vetyteknologian ja lopulta fuusioenergian nousevan merkittävään asemaan.

Baltic Europe Consultations –projekti on saanut rahoitusta Euroopan komission Kansalaisten Eurooppa –ohjelmalta.

Takaisin