Martti Salmi:
Espanjan mallilla ulos talouskriisistä

Julkaistu 1.3.2011

  Aloita keskustelu

Kreikan ja Irlannin kaatuminen ulkopuolisen laina-ohjelman varaan löi suomalaiset ällikällä ja epäuskoa lisäsi tietoisuus siitä, että yleisesti ennustettiin Portugalin ja Espanjan seuraavan pian perästä. Kansalaisten ymmärrettävää huolta lisäsi vaikutelma, jonka mukaan tämä kehitys on pitkälti väistämätöntä ja kriisimaiden hallitusten on turha pyristellä sitä vastaan.

Sekä Espanjassa että Portugalissa päädyttiin kuitenkin siihen, että ulkopuolisen avun varaan joutuminen halutaan välttää hinnalla millä hyvänsä - hyvin samaan tapaan kuin Suomessa päätettiin 1990-luvun lamavuosina. Etenkin Espanja onkin ryhtynyt mittaviin toimiin sijoittajien vakuuttamiseksi siitä, että maa on luottokelpoinen myös jatkossa. Maan hallitus ja työmarkkinajärjestöt allekirjoittivat helmikuun alussa sopimuksen eläkeiän nostamisesta vaiheittain 67 vuoteen sekä lukuisista muista eläkeuudistuksista, jotka parantavat julkisen talouden kestävyyttä etenkin pidemmällä aikavälillä. Samalla sovittiin myös muista toimista etenkin Espanjan vaikeaan työttömyystilanteeseen liittyen.

Espanja on myös ryhtynyt toimenpiteisiin maan alueellisiin säästökassoihin liittyvien riskien pienentämiseksi. Kassojen lukumäärä on vähennetty kolmannekseen aiemmasta ja jäljelle jäävien 17 kassan hallintoa on uudistettu riippumattomaan suuntaan. Espanjan pankkisektorin pysyväksi tervehdyttämiseksi tarvittavan tuen määrää pienentää monien pankkien menestyksekäs toiminta ulkomailla, etenkin Latinalaisessa Amerikassa. Espanjan tilanne poikkeaa näiltä osin hyvin selvästi esimerkiksi Irlannin tilanteesta.  

Suomelle Espanjan valitseman tien kaltainen, kunkin maan omista toimenpiteistä lähtevä etenemistapa ulos talouskriisistä sopii hyvin, koska Suomi on kaikissa yhteyksissä korostanut sitä, että suurikaan kriisi ei saa merkitä euromaiden väliseen yhteisvastuuseen siirtymistä. Kukin EU-maa vastaa siis jatkossakin omista veloistaan ja sitoumuksistaan, eikä kenenkään pidä laskea kuin korkeintaan lyhytaikaisen hätäavun varaan. On myös syytä muistaa, että mahdollinen hätäapukin on lainamuotoista, eli se pitää ennen pitkää maksaa myös takaisin.

Julkisen sektorin ylivelkaantuminen on tosiasia lähes kaikissa EU-maissa ja väestön ikääntymiskehitys tekee tilanteen korjaamisesta vuosi vuodelta haastavampaa. EU-tasolla yhteisesti sovittavilla linjauksilla ja toimenpiteillä sekä seurannan kiristämisellä voidaan viedä kehitystä oikeaan suuntaan, mutta viime kädessä velkakriisistä selviytymiseen tarvitaan kuitenkin ennen kaikkea päättäväisiä toimia jokaisen EU-maan hallitukselta. Päätösten toimeenpanossa ei myöskään saa laistaa; jokaisella maalla on pitkä tie kuljettavanaan ja helppoja oikoteitä ei ole.

Espanja on hyvä esimerkki siitä, että maan taloudellista uskottavuutta uhkaava negatiivinen kierre on myös katkaistavissa. Tämä edellyttää määrätietoisuutta ja kykyä tehdä vaikeita päätöksiä, jotka tosin olisivat todennäköisesti edessä ennen pitkää ilman akuuttia kriisiäkin. Jos toimet ovat uskottavia ja vaikutuksiltaan riittävän suuria, palkitsevat myös markkinat ne muun muassa alentuneiden lainanhoitokustannuksien kautta. Espanjan 10-vuotisten valtionlainojen korkoero suhteessa Saksan lainoihin oli tammikuun alkupuolella 2,7 prosenttiyksikköä, mutta helmikuun puolivälissä enää 2,1 prosenttiyksikköä. Markkinat uskovat kirjoista ja kansista löytyviin päätöksiin, eivät löysiin lupauksiin.

Martti Salmi
Neuvotteleva virkamies / valtiovarainministeriö

  

Keskustelu