Arto Aniluoto
Arto Aniluoto:
Suomi ja Eurooppa: vastakkain, rinnakkain vaiko päällekkäin?
Julkaistu 24.6.2009
4 kommenttia (0 tarkastuksessa)
Lisäksi eri puolilla Suomea suhtaudutaan Eurooppa-asioihin kovin vaihtelevasti, mikä näkyi nyt myös lopullisessa äänestystuloksessa: suurissa kaupungeissa äänestysprosentti nousi äänestysalueittain jopa yli 60:n, mutta kun erityisesti syvällä maakuntien Suomessa äänestettiin vastaavasti huomattavasti vaisummin, kokonaisprosentti jäi 40,3 prosenttiin eli 0,8 prosenttiyksikön tarkkuudella samoihin kuin viime vaaleissa.
Kiertuetapahtumissamme oli yhteensä 313 ehdokasosallistumista ja niiden yhteydessä tein siirrettävällä äänentoistollamme toreilla ja markkinoilla reilusti kolmattasataa 5-10 minuutin ehdokashaastattelua. Saatoinkin pitää myös omaa äänestyspäätöstäni kerrankin erittäin hyvin perusteltuna, kun olin henkilökohtaisesti haastatellut leijonanosaa näiden vaalien ehdokkaista.
Minuun teki suuren vaikutuksen ehdolla olevien, hyvin eri aatesuuntia edustavien ihmisten keskenään täysin erilaiset vaikuttimet lähteä ehdolle Euroopan parlamenttiin. Osa oli kaikella osaamisellaan ja kokemuksellaan hyvin EU-myönteisiä, osa vimmatun kielteisiä. Toiset puhuivat laajasti arvoistaan, toiset keskittyivät vain yhden politiikan osa-alueen konkreettisten hankkeiden edistämiseen.
Kuulimmekin paljon mm. työehtokysymyksistä, rahapelituotoista, vientikaupasta, sokerintuotannosta, teollisuuden päästöistä, väestön ikääntymisestä, Natosta ja lastemme lelujen kemikaaliturvallisuudesta.
Joidenkin ehdokkaiden keskeisenä motiivina oli vastustaa koko talousjärjestelmää ja toisten yrittää toipua taantumasta nimenomaan sen avulla. Jotkut ajoivat ympäristön tai köyhien asiaa ja toiset ilmoittivat avoimesti olevansa pikemminkin Jumalan asialla.
Myös ne kymmenettuhannet kansalaiset, jotka kampanjamme suoraan ja välillisesti ympäri Suomea tavoitti, olivat eri puolilla maata kiinnostuneita hyvin erilaisista asioista. Esim. Itä-Suomessa keskusteltiin paljon venäläisten maakaupoista sekä energia- ja turvallisuuskysymyksistä, rannikko-Suomessa taas mm. Itämerestä ja monikulttuurisuudesta, Pohjois-Suomessa lakkautettavasta teollisuudesta ja Euroopan unionin aluetuista.
Kaikkialla kiinnostivat suomalaismeppien vaikutusmahdollisuudet suuressa EU:ssa, talouskriisistä toipuminen ja kaikki kansalaisten oman arkipäivän kannalta merkittävät asiat. Kyllä ihan tavallisia suomalaisia kiinnostavat Eurooppa- ja EU-asiat paljonkin, kunhan ne vain ovat ovat heille tarjolla helposti käsiteltävässä ja ymmärrettävässä muodossa.
On kuitenkin uskomatonta, kuinka monet suomalaiset voivat edelleen nähdä perustavanlaatuisen vastakkainasettelun Suomen ja Euroopan välillä. Eihän kukaan väitä Ilkka Kanervallekaan, että hän ei voi olla suomalainen, koska on vahvasti turkulainen.
Lisäksi valtaosa niistäkin, jotka näkevät meidät myös osana Europpaa, tuntevat vielä kovin huonosti ne lukemattoman moninaiset tavat ja asiat, joilla EU vaikuttaa meidän jokaisen elämään ja arkipäivään. Tässä suhteessa koenkin tekeväni työtä, jolla todella on tarkoitus. Sitä työtä on tässä maassa kuitenkin jäljellä hyvin paljon.
Arto Aniluoto
Kirjoittaja on Eurooppalainen Suomi ry:n toiminnanjohtaja.
Myös se, että suurin osa eurooppalaisista ei saanut äänestää EU:n perustudslaiilisesta sopimuksesta, etäännyttää ihmisiä EU:sta.
EU:n rahoilla järjestetään kampanjoita EU:n kilven kiillottamiseksi ja oikean kampanjoita oikean mielipiteen aikaansaamiseksi.
Epämiellyttävää manipulointia.