Elina Kiiski
Elina Kiiski:
Eurooppa-federalisti uskoo ylikansalliseen demokratiaan
Julkaistu 17.4.2009
3 kommenttia (0 tarkastuksessa)
Federalismi on kuitenkin Suomessa laajalti väärinymmärretty konsepti ja jonka tuominen rohkeasti Eurooppa-keskusteluun voisi avata aivan uusia mahdollisuuksia EU:n demokratian kehittämisessä sekä kansalaisten aidossa osallistumisessa päätöksentekoon.
Mistä sitten oikeastaan on kysymys? Euroopassa syntynyt federalistinen liike sai alkunsa jo 1920-luvulla aatteellisissa keskusteluissa ja varsinaisen syntynsä se koki toisen maailmansodan jälkimainingeissa, kun pasifistisissa piireissä syntyi ajatus yhdistyneestä Euroopasta, joka perustuisi rauhaan, demokratiaan, ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, moninaisuuteen sekä vapauteen. Vaikka Suomessa federalistinen keskustelu onkin ollut varsin hiljaista, on liikkeellä vankka kannattajajoukkonsa eurooppalaisessa mittakaavassa. Myös suomessa esimerkiksi ulkoministeri Alexander Stubb ja kansanedustaja Heidi Hautala ovat kertoneet kannattavansa federalismia.
Nykyisellään usko Eurooppa-federalismiin perustuu tarpeeseen demokratisoida EU:n toimintaa ja vastata poliittisesti globalisaation asettamiin haasteisiin ylikansalliselle päätöksenteolle. Federalistinen ajattelutapa perustuu ennen kaikkea oppiin vallanjaosta, jonka mukaan valta on jaettu liittovaltion ja osavaltioiden kesken niin, että liittovaltion tasolla päätettäisiin aidosti vain sellaisista asioista, joista ehdottomasti on päätettävä yhdessä. Päätöksenteon tulisi aina tapahtua niin lähellä kansalaista kun mahdollista, mieluiten siis paikallisesti, kansallisesti, alueellisesti ja vasta viime kädessä ylikansallisesti.
Kun päätöksiä sitten tehtäisiin ylikansallisesti, eli tässä tapauksessa EU:n tasolla, tulisi päätöksenteon tapahtua demokraattisesti. Siksi nykyinen Euroopan parlamentti olisi muutettava kaksikamariseksi parlamentiksi, jossa toista kamaria edustaisivat EU:n kansalaiset, eli nykyinen parlamentti ja toista jäsenmaat, eli nykyinen neuvosto. Komission kokoonpanon tulisi vastata Euroopan parlamenttivaalien tulosta.
Mitä hyötyä tästä sitten olisi? Vaikka EU:ssa on jo paljon parlamentarismin piirteitä, siirtyisi se federalistisen järjestelmän myötä aidosti kohti ylikansallista demokratiaa, jonka mahdollisuutta ei enää nykymaailmassa voi sivuuttaa keskustelusta. Federalistisessa mallissa myös jäsenmaiden ja suoraan vaaleilla valittujen edustajien voimasuhteet olisi jaettu siten, että päätöksenteossa isot maat eivät pystyisi jyräämään pieniä, vaan päätöksenteko tapahtuisi tasavertaisesti äänten suhteellisten jakautumisen myötä. Federalistisessa järjestelmässä kansalaiset olisivat päätöksenteon keskiössä, demokraattisesti valittu komissio olisi täydessä vastuussa politiikastaan parlamentille, myös päätöksentekoprosessien tulisi olla avointa ja läpinäkyvää. Federalismin ydinarvona on moninaisuus, ja siten jokaisen jäsenvaltion erityisyys olisi ehdottoman tärkeää, vastoin yleistä luuloa virtaviivaistamisesta.
Tämänkaltaiseen federalismiin on kuitenkin vielä pitkä matka. Eurovaalien aikaan federalistit ympäri Eurooppaa ovat kuitenkin esittäneet vaateen siitä, että eurooppalaisten puolueiden olisi asetettava omat ehdokkaansa komission puheenjohtajaksi ja puheenjohtajan valinta heijastaisi äänestystulosta. Tämä edesauttaisi aidon eurooppalaisen poliittisen keskustelun syntymistä. Kansalaisten olisi tiedettävä, mistä he äänestävät uurnilla kesäkuussa käydessään. On myös väläytelty mahdollisuuksia siitä, että komissaareiksi haluavien olisi asetuttava ehdolle vaaleissa ja tultava valituksi. Näin komissaarit joutuisivat aidosti osallistumaan vaalien alla poliittiseen keskusteluun ja kertomaan millaista Eurooppaa työssään haluavat rakentaa.
Federalismi ei ole paha F-sana, vaan se tuo uusia visioita ja myös hippusen idealismia usein varsin harmaaseen EU-keskusteluun. EU-vaalien alla keskustelua ja raikkaita näkemyksiä kaivataan enemmän kuin pitkään aikaan!
Elina Kiiski
Eurooppafederalistit Suomessa ry / Union of European Federalists
Lisää tietoa federalistisesta liikkeestä
Young European Federalists on euroopan laajuinen nuorisojärjestö joka järjestää kansainvälisiä tapahtua ja kokoaa nuoria yhteen ympäri mannerta: www.jef.eu
Union of European Federalists on euroopan laajuinen kansalaisjärjestö jonka tehtävänä on edistää eurooppalaista federalismia: www.federaleurope.org
Hän oli myös pasifisti. Maan Ääni -lehdessä hän kirjoitti 15. tammikuuta 1920 edistyksellisesti myöhemmin osittain toteutuneen kirjoituksen: "Kansojen liiton heimolaisajatuksena tulisi Euroopan niin ikään kiireesti ottaa harkitakseen kysymystä Euroopan yhdysvalloista. On ilmeistä, että oman rauhansa vuoksi Euroopan täytyy ruveta johtamaan politiikkaansa siihen, että valtojen väliltä katoaa tarve pitää yllä sotajoukkoja, tullirajoja ja eriarvoista rahaa." Alkio itse kertoi saaneensa vaikutteita muun muassa Mahatma Gandhin politiikasta.
Ongelma ei olekaan "eurosivistyneistön" vaan poliittisen nomenklatuuramme oman aatehistorian tuntemus - tässä tapauksessa erityisesti keskustalaisten.