Sinikka Salo:
Yhteinen euromme – 10 vuotta menestystä

Julkaistu 28.11.2008

  Aloita keskustelu

Yhteinen rahamme on nyt ollut käytössä pyöreät 10 vuotta – ensin tilivaluuttana ja jo seitsemän vuotta myös käteisenä. Euro on varmasti Euroopan yhdentymisen näkyvin saavutus. Kun Slovakia tulee mukaan vuoden 2009 alusta, euro on liittänyt yhteen jo 16 maan markkinat yhdeksi alueeksi, jolla asuu yli 325 miljoonaa eurooppalaista ja toimii ainakin 20 miljoonaa yritystä. Niin vaativan hankkeen kuin yhteisen rahan menestys todistaa, että jäsenmaiden integraatiotahto ja keskinäinen luottamus ovat sittenkin varsin vahvoja. 

Euron käyttöönotto oli suurin muutos kansainvälisessä valuuttajärjestelmässä sen jälkeen kun dollari irrotettiin kullasta 1970-luvulla ja alkoi menettää siihenastista asemaansa ainoana globaalina rahana. Euro on vuosikymmenessä vakiinnuttanut asemansa toisena maailmanvaluuttana. Valuuttojen välinen kilpailu on rahapolitiikan laatukontrollia, sen markkinatesti. Euron menestys osoittaa, että Euroopan keskuspankin rahapolitiikka on ollut uskottavaa. Euron käytön lisääminen euroalueen ulkopuolisessa maailmassa ei ole kuitenkaan mikään itsetarkoitus. Niinpä EKP ei pyri edistämään, mutta ei myöskään estämään euron osuuden kasvua maailmanvaluuttana.

Euro on projektina kuitenkin vielä keskeneräinen. Tärkeimmät esimerkit yhteisen valuutta-alueen kehittämiskohteista ovat pankkivalvonta ja maksuliikenne. 

Kun euro kytkee eri maiden pankit ja rahoitusmarkkinat yhä tiiviimmin toisiinsa, niiden valvonta uhkaa jäädä tästä kehityksestä jälkeen. Markkinoiden valvonta ei saisi olla pirstoutuneempaa kuin markkinat itse. Siksi tarvitaan uusia yhteistyörakenteita vahvistamaan ja kehittämään kansallisten viranomaisten yhteistyötä. Koettu rahoitusmarkkinoiden kriisi on aiemmille epäilijöillekin osoittanut pankkivalvonnan yhdistämisen kiireellisyyden.

Toinen kehityskohde on maksaminen. Euroalue ei ole aidosti yhtenäinen, ennen kuin maksut kulkevat yhtä sujuvasti jäsenmaasta toiseen kuin ne nyt kulkevat kunkin jäsenmaan sisällä. Tavoitteena on, että maksaminen esimerkiksi Saksasta Suomeen ja päinvastoin voisi tapahtua aivan samoin kuin kotimaisetkin maksut hoidetaan. Tämän pitäisi päteä yhtä hyvin yksityishenkilöiden eläkkeiden, vuokrien jne. suhteen kuin yritysten kaupallisten maksujenkin osalta. Yhtenäisyyttä tavoitellaan meneillään olevassa SEPA (Single Euro Payment Area) -hankkeessa, jonka määräaika on vuodessa 2010. Hanke on tärkeä meidän euroalueen kansalaisten kannalta, ja vahvistaa myös alueen taloutta.

Euron käyttöönotto ja keskinäisten valuuttakurssiriskien poistuminen rauhoitti tuntuvasti jäsenmaiden rahaoloja. Se on vakauttava tekijä myös laajemmin, globaalisti. Voi vain kuvitella mitä nykyisessä rahoitusmarkkinoiden turbulenssissa – tai aiemmissa häiriötilanteissa – olisi Euroopassa tapahtunut, jos meillä olisi ollut toistakymmentä erillistä valuuttaa puolustettavana. Euroalueen jäsenyys myös suojaa euroalueen jäsenmaita sellaisilta maksutasekriiseiltä, jonka kohteeksi esimerkiksi Islanti on äskettäin joutunut.  Ei olekaan yllättävää, että euron suosio myös esimerkiksi Tanskassa ja Ruotsissa on kasvanut. Ennustankin, että euroalue laajenee nopeammin kuin vielä jonkin aikaa sitten ajateltiin.

Sinikka Salo
Suomen Pankin johtokunnan jäsen

  

Keskustelu