Erkki Hämäläinen:
Poliisiko eurooppalaistunut?

Julkaistu 21.10.2008

  Aloita keskustelu

Suomi on ollut Euroopan unionin jäsen jo yli kymmenen vuotta. Unioni on paljon muuta kuin turvallisuuskysymyksiä. Siitä huolimatta EU-kansalaiset pitävät rikollisuutta merkittävänä uhkana. Sisärajojen kontrollimerkitys on vähentynyt ja ihmisten matkustaminen, tavaravirrat ja palvelut rajojen yli vapautuneet. Vapauksia hyödynnetään myös rikollisiin tarkoituksiin, esimerkiksi huumeiden ja ihmisten salakuljetukseen, verorikoksiin ja rahanpesuun. On ymmärrettävää, että jäsenvaltiot ja EU-poliitikot huolestuvat tilanteesta ja etsivät keinoja vastata kansalaisten turvallisuusodotuksiin.

Sisäisen turvallisuuden kysymykset ovatkin olleet näkyvästi neuvoston agendalla. On perustettu EU-tason lainvalvontaelimiä, kuten Olaf, Europol, Eurojust ja Frontex. Lisäksi jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten välistä tietojen vaihtoa ja operatiivista yhteistyötä on parannettu puitepäätöksillä ja muilla oikeudellisilla instrumenteilla.

* Vaikutukset käytännössä?

Voidaan kuitenkin kysyä mitä vaikutuksia EU:n toimilla on ollut käytännön rikostorjuntaan. Toimivatko lainvalvontaviranomaiset sovittujen tavoitteiden mukaisesti? Tai missä määrin poliisiyhteistyö on eurooppalaistunut ja toteuttaa jäsenvaltioiden yhteistyötavoitetta?

Suomalainen poliittisen ja ylimmän virkamiestason retoriikka näyttää noudattavan unionin poliisiyhteistyön tavoitteita. Tämä on havaittavissa muun muassa hallitusohjelmassa ja sisäisestä turvallisuudesta vastaavan ministerin julkisissa puheenvuoroissa. EU-yhteistyön tavoitteet ilmenevät vielä ministeriötasolla, esimerkiksi sisäasiainministeriön strategisissa asiakirjoissa. Suomi myös toteuttaa uskollisesti puitepäätösten ja muun EU-oikeuden muodollisen täytäntöönpanon kansallisella lainsäädännöllään.

Ongelmaksi näyttää muodostuvan EU:n poliisiyhteistyön tavoitteita koskevan, ministeriötä alemmille hallinnon tasoille ulottuvan ohjauksen olemattomuus. Muodollistakin täytäntöönpanoa voidaan arvostella EU-oikeuden lojaliteettiperiaatteen kannalta osin vajavaiseksi. Esimerkiksi rikostutkintaan liittyvä tiedon vaihto ja operatiivinen poliisiyhteistyö Suomen ja muiden jäsenvaltioiden välillä voisi olla nykyistä suorempaa ja tehokkaampaa.

* Vaikutuskanavat

Rikosten tutkintaa johtavien tutkinnanjohtajien haastattelut paljastavat ylhäältä tulevan ohjauksen puutteet. EU-oikeuden yhteistyövelvoitteet tunnetaan heikosti. Sen vuoksi esimerkiksi neuvoston vuosittain asettamat järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan painopisteet näyttävät ohjautuvan kovin vajavaisesti käytännön poliisiyhteistyöhön.

Täytäntöönpano on vaikuttavinta, jos sitä tuetaan hallinnollisen ohjauksen ohella konkreettisilla teknisillä ratkaisuilla, kuten Schengen-tietojärjestelmä (SIS). Ylhäältä päin ohjattu (top-down) implementaatio on kuitenkin yleisesti ottaen jäänyt EU-oikeuden tavoitteita heikommaksi.

Kaikesta huolimatta suomalainen poliisi on eurooppalaistumassa – tosin vähemmän ohjatusti. Poliisiyhteistyön eurooppalaistumiskehitys toteutuu lähinnä käytännön tarpeista (bottom-up) lähtevänä. Kansainvälisten rikosten tutkintaa johtavat poliisimiehet etsiytyvät luonnostaan yhteyteen toisen jäsenvaltion kollegan kanssa, jos rikosasian selvittäminen sitä edellyttää. Yhteistyökokemuksia vaihdetaan myös kansallisesti. Eurooppalaistumista tapahtuu siten ennen kaikkea sosiaalistumisprosessiin liittyvänä ideoiden, ajatusten ja käytäntöjen siirtymisenä. Europol, Schengen-sopimus, EU:n oikeusapusopimus ja muut EU-oikeuden välineet ovat hyviä väyliä ja välineitä toteuttaa yhteistyötä.

* Tarvitaan aktiivisia kansallisia toimenpiteitä

Tehokas täytäntöönpano edellyttää kansallisten EU-tavoitteiden ja EU-oikeuden velvoitteiden liittämistä nykyistä selkeämmin osaksi hallinnon ohjausjärjestelmää ja tulosohjausta. Kentän asiantuntijat tulisi kytkeä aikaisempaa tiiviimmin kansalliseen EU-valmisteluun.

Koulutus-, ohjaus- ja neuvontajärjestelmiä on tarpeen kehittää käytännön toimijoiden EU-tietoisuuden lisäämiseksi. Jäsenvaltioiden välistä poliisiyhteistyötä ja tietojen vaihtoa voidaan parantaa kokemusten ja hyvien käytäntöjen vaihdolla. Poliisin oikeus- ja virka-apuun liittyvää ohjeistusta, ohjausta ja neuvontaa on paikallaan kehittää vastaamaan paremmin käytännön tarpeita.

Miksi emme myös hyödyntäisi toimivaa pohjoismaista poliisiviranomaisten suoran yhteistyön mallia? Malli olisi mahdollista ottaa laajemminkin käyttöön koskemaan muita, Suomen kannalta keskeisiä jäsenvaltioita. Yhteistyö nopeutuisi, tulisi välittömämmäksi ja samalla edistäisi nykyistä paremmin EU:n poliisiyhteistyön tavoitteita.

Erkki Hämäläinen
apulaispoliisipäällikkö
Helsingin poliisilaitos

Kirjoittaja on tutkinut Euroopan unionin järjestäytyneen rikollisuuden torjuntapolitiikan toteutumista Suomessa Helsingin yliopistossa 09/2008 hyväksytyssä oikeustieteellisessä lisensiaatintutkimuksessaan.

  

Keskustelu