Ville Sihto:
Eurooppalaista Suomea rakentamassa

Julkaistu 26.1.2012

  Aloita keskustelu

Lokakuun viimeinen päivä viime vuonna oli aurinkoinen ja kirkas kävellessäni Hermannin Rantatietä kohti uutta työharjoittelupaikkaani, jossa tulisin viettämään seuraavat kolme kuukautta. En tiennyt oikeastaan mitä odottaa, vaikka olin kyllä tutustunut nettisivujen kautta Eurooppalainen Suomi ry:n toimintaan. Edessä olisi hyppy tuntemattomaan. Aiemmin en ollut työskennellyt enkä aktiivisesti toiminut kansalaisjärjestössä, joten minulla ei ollut käsitystä, mitä kansalaisjärjestöt oikeastaan tekevät. Tämä tuli selkiytymään minulle tulevien kuukausien aikana.

Ensimmäiset kokemukseni toiminnasta olivat hyvin myönteiset. Minut otettiin lämpimästi vastaan ja tunsin heti olevani osa ” pientä työperhettä ”. Ensimmäisestä palaverista lähtien huomasin, että työtoverit olivat innolla mukana lisäämässä kansalaisten tietämystä Euroopan unionista. Vaikka monia kampanjoita olikin jo käynnissä, niin uusia ideoita sinkoili ilmoille kuin sieniä sateella. Vaikutelmaksi tuli nopeasti, että Eurooppa-idean eteenpäin vieminen onnistuisi tältä porukalta varmasti!

Kansalaisjärjestöjen merkitystä edustuksellisessa demokratiassa ei voi tarpeeksi painottaa. Ne haastavat ja täydentävät poliittisen järjestelmän toimintaa monessa mielessä. Kansalaisjärjestöt voivat tuoda uusia, hyvinkin radikaaleja ideoita poliittiselle kentälle, koska niiden ei tarvitse toimia päivänpolitiikan ehdoilla. Esimerkkinä tästä voi mainita Euroopassa vellovan talouskriisi-keskustelun. Kun poliitikkojen sekä median sanoma kriisistä ja sen hoidosta on pääsääntöisesti negatiivis-sävytteinen, niin kansalaisjärjestöt voivat tuoda sen rinnalle jo unohdettuja asioita, kuten sitä, että Euroopan unioni on tuottanut paljon yhteiskunnallista hyvää sen jäsenmaille.

Juuri tässä kohtaa Eurooppalainen Suomi ry:n toiminta tulee tärkeäksi. Sen tehtävä on muistuttaa ihmisiä siitä, mitä EU on ja mitä se on tehnyt. Esimerkiksi voi mainita toimet väärennettyjen lääkkeiden kaupan estämisessä, eläinkokeiden vähentämisessä, tai toimet puhtaamman Itämeren puolesta. EU pyrkii toimimaan kansalaisten puolesta. Suomelle unionin jäsenyys tuo merkittävää etua myös turvallisuuspoliittisessa mielessä, seikka, joka Euroopan unionista käytävässä keskustelussa usein unohtuu. Unionin toiminnasta ja sen päätöksistä tiedottaminen eri keinoin onkin Eurooppalainen Suomi ry:n päätehtävä. Tiedon välittäminen Euroopan unionista ei kuitenkaan tarkoita sitä, että sen kritiikkiä ei saisi esittää. Euroopan unionia pitää jatkuvasti kehittää demokraattisemmaksi sekä avoimemmaksi. Eurooppalainen yhteistyö onkin mahdollista järjestää monella tapaa ja myös eri vaihtoehtojen esille tuominen on Eurooppalainen Suomi ry:n tehtävä. Kansalaisille tiedottamisen merkitys onkin tärkeää, koska he kuuntelevat ja reagoivat kansalaisjärjestöjen tiedotukseen hanakasti. Esimerkiksi EVAn suomalaisten asenteita luotaavassa raportissa vuodelta 2003 lähes puolet vastaajista oli sitä mieltä, että kansalaisjärjestöt onnistuvat puolueita paremmin mielipiteiden välittämisessä kansalaisille ja myös poliittiseen päätöksentekoon.

Kansalaisjärjestöt pystyvät siis vaikuttamaan kansalaisiin, ja poliittiseen keskusteluun monella tapaa. Eurooppalainen Suomi ry toimiikin monella eri kansalaisyhteiskunnan osa-alueella. Se järjestää keskustelutilaisuuksia ajankohtaisista aiheista, esimerkiksi presidentinvaalipaneeleja, ja välittää asiantuntijatietoa ajankohtaisista aiheista, sekä tuottaa erilaisia julkaisuja, kuten Eurooppalainen-lehteä. Lisäksi järjestö rekrytoi vaihto-opiskelijoita eri maista kouluihin eri puolille Suomea ja järjestää erilaisia kampanjoita, joissa tavoitetaan ihmisiä kasvoista kasvoihin.

Mieleenpainuvin kampanjana itselleni oli Tähdellistä-kampanja. Jalkauduimme Helsingin rautatientorille kuulemaan ihmisten mielipiteitä siitä mitä Eurooppa ja Euroopan unioni heille merkitsee. Vastaanotto oli samanlainen kuin kansalaisten asenteet tuntuvat olevan yleensäkin Euroopan unionia kohtaan: ristiriitainen. Toisille Eurooppa ja unioni edustivat kansainvälisyyttä, talouden integraatiota ja suvaitsevaisuutta, toisille itsenäisyyden menetystä, ahneutta sekä eliitin etuoikeuksia. Suurin osa kohtaamistamme ihmisistä piti EU:ta positiivisena asiana, mutta sen kehittämistä demokraattisempaan ja avoimempaan suuntaan toivottiin. Johtopäätöksenä voi todeta, että tiedottaminen ihmisille esim. EU:n päätöksistä nettisivujemme sekä julkaisujemme kautta on tärkeää, mitä myös mainostimme tapahtumassa. Kampanjan järjestäminen ja organisointi myös selvensivät minulle konkreettisesti sitä mitä kansalaisjärjestötoiminta on: tärkeiden asioiden tuomista yleiseen tietoon ja myös suoraan kansalaisille.

Kolmen kuukauden työharjoitteluni on nyt päätöksessään. Mitä tästä ajasta sitten on jäänyt ”käteen”? Kansalaisjärjestössä toimiminen harjoittelijana on ollut sekä mielenkiintoista että antoisaa. Olen saanut tehdä monia itselleni mieluisia hommia, kuten tekstien kirjoittamista, kampanjoiden suunnittelua sekä organisointia. Olen toki päässyt kiinni myös kansalaisjärjestötoiminnan arkiseen puoleen, jäsenpostitukseen. Siihenkin urakkaan koko toimiston väki osallistui yhteisellä tarmolla. Voin helposti kuvitella olevani vielä joskus töissä kansalaisjärjestössä, jos niissä on yhtään Eurooppalainen Suomi ry:n kaltaista toimintaa – ja vielä yhtä innostavia työtovereitakin. Haluankin kiittää kaikkia työtovereita mukavasta ajasta ja toivottaa tsemppiä Eurooppa-idean eteenpäin viemiseen!

  

Keskustelu